Puolueen perustamista aiotaan helpottaa: Olisiko nyt oikea hetki asiat edellä toimivalle Eläkeläisten puolueelle?
Miksi meidän ikäihmisten asioita ei nyt oikein kukaan aja? Onko kaikki poliittiset avaukset riittävästä hoitajamitoituksesta tai Vappusatasista löysää puhetta? Me, jo ikääntyneet ihmiset, tarvitsemme eduvalvontaa jo heti tänään – emme vasta vuosien päästä!
—
Perustetaanko Suomeen Eläkeläisten puolue, johon mahtuu ääniä niin oikealta kuin vasemmaltakin? Puolueen perustaminen helpottuu ratkaisevasti sähköisten palveluiden avauduttua
—
Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi puoluelain 3 §:n muuttamisesta (OM021:00/2019 Säädösvalmistelu) ehdotetaan muutettavaksi puoluelakia siten, että hakemuksen yhdistyksen rekisteröimisestä puoluerekisteriin voisi jatkossa tehdä myös oikeusministeriön ylläpitämässä verkkopalvelussa.
Samalla mahdollistuisi kannatusilmoitusten kerääminen sähköisesti puolueen rekisteröimiseksi.
Tavoitteena on, että muutos tulisi voimaan viimeistään vuoden 2021 alusta.
—
🙂 Peukuta tätä US-blogiani, jos olet sitä mieltä, että Suomeen tulee perustaa Eläkeläispuolue, kun uudet sähköiset palvelut sen sallivat
🙂 Kommentoithan myös sitä, kenestä tulisi hyvä uuden Eläkeläispuolueen ”kapteeni”, ja millä ”merikartoilla” menestystä uudelle puolueelle haetaan?
🙂 Ehdota myös eläkeläispuolueelle vetävä ja tasa-arvoinen nimi
🙂 Tuumasta toimeen!
—
Esityksessä ehdotetaan puoluelakia muutettavaksi seuraavalla tavalla:
– rekisteröintihakemuksen voisi tehdä nykyisen manuaalisen menettelyn rinnalla myös sähköisesti oikeusministeriön ylläpitämässä verkkopalvelussa
– puolueen rekisteröimiseen vaadittavien kannattajien kannatusilmoitusten kerääminen sähköisesti.
– oikeusministeriö laatisi tarkoitusta varten maksuttoman internetissä toimivan, kaikkien käytettävissä olevan verkkopalvelun, jossa puoluerekisteriin pyrkivä yhdistys voisi vahvaa sähköistä tunnistamista käyttäen kerätä sähköisesti puoluelaissa säädetyt 5000 kannatusilmoitusta
Esityksessä ehdotetaan samalla rekisteröintimenettelyyn muutoksia, jotka koskisivat sekä sähköistä että paperimuodossa saapuvaa rekisteröintihakemusta:
– yhdistyksen valtuuttama asiamies tekisi rekisteröintihakemuksen ja liittäisi siihen puoluelain 3 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa mainitut liitteet: otteen yhdistysrekisteristä, yhdistysrekisteriin merkityt voimassa olevat säännöt ja yleisohjelman.
– oikeusministeriö tarkistaisi ja hyväksyisi nämä liitteet sekä ilmoittaisi hyväksynnästä yhdistyksen asiamiehelle
– mikäli yhdistys ei täydennyspyynnöstä huolimatta toimittaisi vaadittuja liitteitä, oikeusministeriö tekisi rekisteröinnistä hylkäävän valituskelpoisen hallintopäätöksen
– vasta oikeusministeriön hyväksynnän jälkeen yhdistys voisi aloittaa kannatusilmoitusten keräämisen
Kannatusilmoitusten keräämiseen käytettävissä olevaa aikaa ehdotetaan lyhennettäväksi nykyisestä 1 vuodesta vain 6 kuukauteen.
—
Tämä viimeistä keräysaikaa koskevaa kohtaa kritisoin, koska se selvästi suosii erityisesti sähköisen rekisteröinnin ylivoimaisuutta verrattuna paperiseen muotoon.
Ja kuinka ne tilanteet, joissa keräys on jo käynnissä em. uudistuksen voimaan astuessa? Uudistuksella ei saa heikentää jo käynnissä olevia kannatusilmoituskeräyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
—
Muutoksella pyritään lisäämään puolueen perustamismenettelyn luotettavuutta sekä helpottamaan poliittista osallistumista.
Em. muutoksia puoluelakiin perustellaan sillä, että koronakriisi on viime keväästä asti hankaloittanut merkittävästi paperisten kannattajakorttien keräämistä ja siten uuden puolueen perustamista.
Muutoksen katsotaan olevan erityisen kiireellinen niiden puolueeksi pyrkivien henkilöiden ja yhdistysten näkökulmasta, jotka haluaisivat osallistua 2021 kevään kuntavaaleihin.
Tavoitteena on, että muutos tulisi voimaan viimeistään vuoden 2021 alusta.
🙁 Aika viime hetkillä muutosta nyt valmistellaan, ja siksi onkin pidettävä huoli, että muutos ei heikennä ”jo perustamisputkessa” olevien yhdistysten ja johtohenkilöiden oikeuksia puolueen perustamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ks. alla lausuntoyhteenveto 30.4.2020 mennessä annetuista lausunnoista:
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/056d81cc-4b36-4787-81b7-c77438448e45/5e72c8df-81df-4c0c-99a7-46e46f7eaf54/YHTEENVETO_20200609120953.PDF
Lähde:
Lausuntopalvelu.fi
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=5e6d4178-3863-4725-a18d-c88b5923d0a3&proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744
Ilmoita asiaton viesti
Em. lausuntoyhteenvedon sivu 3/10:
”Lausunnonantajat arvioivat, että keräysajan lyhentäminen saattaisi heikentää esimerkiksi ikääntyneiden mahdollisuuksia muodostaa uusia puolueita ja kerätä tai antaa niille tukea. VTV toi lausunnossaan esiin, että muutoksella voi olla arvioitua suurempi vaikutus uusien poliittisten puolueiden perustamismahdollisuuksiin, koska kannattajakorttien kerääminen kasvotusten julkisella paikalla yhdistyksen edustajan toimesta on ollut keskeinen tapa kannattajien saamiseen yhdistyksen aktiivien ulkopuolelta. VTV:n arvion mukaan keräysajan lyhentämisellä voi olla yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia ainakin jonkin verran heikentävä vaikutus. Valtioneuvoston oikeuskansleri piti tarpeellisena arvioida esityksen perusteluissa tarkemmin määräajan lyhenemisen merkitystä erilaisille kansalaisryhmille.”
Onko näitä em. oikeuskanslerin tarpeellisena pitämiä arviointeja tehty?..
Hiekka valuu tiimalasissa.. 🙁
Ilmoita asiaton viesti
Emme tarvitse eläkeläisten puoluetta. Kestäisi liian kauan, että puolue saisi kannatuksensa eduskuntaan.
Sen sijaan, ehdotan puolueiden oheen Seniori -osastoa, kuten on olemassa Nuoriso-osastotkin.
Toisaalta, eläkeläisiä eivät ole vain eläkeiän saavuttaneet, vaan myös monet muista syistä eläkkeellä olevat tai eläkkeelle joutuneet.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikin mokomin ihmiset saavat perustaa eläkeläisten puolueen, mutta kun sellaista on jo kertaalleen kokeiltukin, niin itse uskoisin, ettei se kovin helposti pelitä. Eläkeläisiä kun on niin monessa erilaisessa tilanteessa, ettei niitä yhteisiä etuja sitten taida löytyä kovin paljon.
Kommentoija Parantin kannattaa panna toimeksi. Nimittäin se puolue, joka ensimmäisenä saa vanhusosastonsa hyvään iskuun, on kuitenkin etulyönnissä kohtuullisen eläkeläismäärän osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Risto rohkaisusta!
Olen kylläkin aktiivinen keskustelija, mutta mietin, onko enää järkeä lähteä laittamaan itsensä likoon toiminnallisessa kontekstissa.
Täytyy miettiä asiaa monelta kantilta!
Ilmoita asiaton viesti
Mirjami, myös perhe-eläkkeistä ja niiden tulevasta tasosta voisi hakea yhteisymmärrystä ja uuden Eläkeläispuolueen agendaa. Ks. alla:
Näkökulmia perhe-eläkkeenkehittämistarpeisiin (2014)
https://www.nuoretlesket.fi/wp-content/uploads/2011/06/Nakokulmiaperheelakkeenkehittamistarpeisiin.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Jatkan vielä – em. linkissä s. 123 – 124:
– – ”Eri-ikäiset lesket ovat hyvin erilaisessa asemassa, joten mahdollisia määräaikaisuuteen liittyviä ratkaisuja tulisi miettiä iän ja elämäntilanteen mukaan. Jos leskeneläke olisi määräaikainen, voisi mahdollisuus eläketurvan jakamiseen puolisoiden kesken olla tarpeellinen. Jakamismahdollisuutta puoltaa myös se, että eläkkeen karttuminen lapsenhoitoajalta ei ole kovin suuri verrattuna moniin muihin maihin. Jos lastenhoidon vaikutuksia eläkkeeseen pyritään tasa-arvoistamaan, voitaisiin lapsenhoitokarttumia parantaa.Jos päädytään tekemään pienempiä korjauksia nykyiseen perhe-eläkkeeseen, voisi lapseneläkkeen pääteikää korottaa kansaneläkejärjestelmän mukaiseksi. Kansaneläkejärjestelmässä lapseneläkettä voidaan maksaa 21 vuoden ikään asti, jos lapsi opiskelee. Tulisi myös pohtia, kohdennetaanko etuuksia lapselle vai leskelle. Voisi olisi yksinkertaisempaa, että lapsen elatukseen tarkoitettu yhteiskunnan tuki olisi nykyistäkin selkeämmin korvamerkittyä lapsen rahaa. Lisäksi avo- ja avioperheitä tulisi kohdella samalla tavalla ja nuorena leskeksi jääneille tulisi luoda mahdollisuuksia työurasuunnitteluun.
Työeläkejärjestelmässä voitaisiin miettiä joustavampia malleja muutenkin kuin perhe-eläkkeen kohdalla. Eläketurvassa olisi hyvä olla enemmän valintamahdollisuuksia, kuten kuntasektorilla aikanaan ollut mahdollisuus valita ammatillisen eläkeiän ja yksilöllisen varhaiseläkkeen sisältävän järjestelmän välillä. Vaikka nykyjärjestelmässä on mahdollisuus esimerkiksi joustavan eläkeiän puitteissa joko myöhentää tai varhentaa eläkkeelle siirtymistään, eläketurvaa voitaisiin kehittää entistä yksilöllisempään suuntaan. Mitä uudistusvaihtoehtoja perhe-eläkkeisiin pohditaankin, päätökset edellyttävät jatkotutkimusta hyvinvointivaikutuksista.” – –
https://www.nuoretlesket.fi/wp-content/uploads/2011/06/Nakokulmiaperheelakkeenkehittamistarpeisiin.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Ihan hyvä ajatus. Eläkkeellä ei enää ehdi tällaiseen osallistumaan. On muita kiireitä. Tämä olisi nuorten asia. Heillä on eniten pelissä vaikka eivät sitä ajattele.
Ilmoita asiaton viesti
Mirjami & muut kommentoijat – veikkaanpa, että talouden notkahduksen jälkeen aletaan pian käydä keskustelua mahdollisen eläkekaton asettamisesta, kun talouden tasapainoa ja eläkkeiden riittävyyttä tulevaisuudessa mietitään.
Ja kun mietitään kaikkien eläkeläisten yhteisiä edunvalvonta-asioita, tulee mieleen esim. se, miten nyt eläkkeellä olevat voisivat ajaa menestyksellisesti heille maksettavia ja jo ansaittuja eläkkeitä esim. eläkekaton määrittämisen yhteydessä.
Ilmoita asiaton viesti
Jatkan vielä:
Ks. alla
Lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkepalkkakatto ja eläkekatto eräissä maissa (2018)
Maat, joissa ei ole eläkepalkka- eikä eläkekattoa:
Alankomaat, Irlanti, Iso-Britannia, Portugali, Suomi, Tanska, Viro
https://www.etk.fi/tyo-ja-elakkeet-ulkomailla/kansainvalista-vertailutietoa/elakekatot/
Ilmoita asiaton viesti
– – ”Maissa, joissa on käytössä eläke- tai eläkepalkkakatto, on yleisesti käytössä sopimuksenvaraisia ratkaisuja, joilla sovitaan eläkkeen karttumisesta myös eläkepalkkakaton ylittävien tulojen osalta. Kokonaiseläke muodostuu näin lakisääteisestä eläkkeestä ja sitä täydentävistä työmarkkinoilla sovituista lisäeläkejärjestelyistä. Yleistäen voinee sanoa, että mitä matalammalla tasolla eläkepalkkakatto on, sitä keskeisemmässä asemassa erilaiset katon puhkaisevat lisäeläkejärjestelmät maassa yleensä ovat. Niiden kattavuus kuitenkin vaihtelee maittain riippuen pitkälti siitä miten ne on järjestetty. Osassa maita, kuten Norjassa, Ranskassa ja Sveitsissä, lisäeläkejärjestelmät on lailla säädetty pakollisiksi kattaen lähes kaikki palkansaajat. Tanskassa, Alankomaissa ja Ruotsissa työmarkkinoilla sovitut eläkkeet perustuvat pääsääntöisesti kollektiivisiin työmarkkinasopimuksiin ja kattavat noin 80–90 prosenttia palkansaajista. Sen sijaan esimerkiksi Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Kanadassa lisäeläkejärjestelmät ovat pääsääntöisesti työnantajakohtaisia ja kattavat alle puolet työntekijöistä lakisääteisen eläkejärjestelmän matalasta etuustasosta huolimatta. Perusteluna eläkekatolle on yleisesti ollut, että suurituloiset voivat säästää omatoimisesti, jos haluavat korkeamman eläkkeen. Yksi lisäeläkejärjestelmien heikkouksista liittyy niiden kattavuuteen. Usein juuri heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat, kuten nuoret ja pienituloiset, jäävät lakisääteistä järjestelmää täydentävästä sopimuksenvaraisesta eläketurvasta pois. Lisäeläkejärjestelmien kattavuus on valikoivinta maissa, joissa eläkkeistä sopiminen perustuu pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen. Tämä on havaittavissa esimerkiksi Britanniassa, missä lisäeläkejärjestelmien kattavuutta on vuodesta 2012 lähtien pyritty korjaamaan siten, että palkansaajien liittyminen lisäeläkejärjestelmiin on automatisoitu (ns. auto-enrolment). Ilmiötä on kuitenkin havaittavissa myös Ruotsissa, missä yhä useammat nuoret ovat jää-neet kollektiivisilla sopimuksilla järjestettyjen työmarkkinaeläkkeiden ulkopuolelle. Sveitsissä lisäeläke on säädetty lailla pakolliseksi, mutta lisäeläkkeen saamiseksi vaaditaan noin 18 000 euron vuositulot. Hallitus on antamassaan eläkeuudistusehdotuksessa alentamassa vakuuttamisen alarajaa noin 12 000 euroon. Uudistuksen on todettu lisäävän pätkätyötä ja osa-aikatyötä tekevien mahdollisuutta kartuttaa lisäeläkettä ja parantavan samalla erityisesti naisten eläketurvaa (BSV 2014). Kattavuuteen vaikuttavat lisäksi lakisääteistä järjestelmää korkeammat vakuuttamisen alaikärajat tai vastaavat työsopimuksen pituuteen sidotut karenssit. Esimerkiksi Sveitsissä alle 25-vuotiaat ovat vain työkyvyttömyys- ja perhe-eläketurvan piirissä ja vanhuuseläke alkaa karttua 25 vuoden iän saavuttamisesta alkaen. Ruotsissa alaikäraja on sopimuksesta riippuen 21–28 vuotta.” – –
Lähde:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129179/Elakekattoakoskevamuistio.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Ilmoita asiaton viesti
Otetaanko mallia Ruotsin eläkejärjestelmästä?
”Asumisperusteinen takuueläke turvaa jokaiselle Ruotsissa asuvalle perustoimeentulon eläketapahtuman jälkeen. Työeläke kattaa palkansaajat ja yrittäjät. Se jakaantuu kahteen osaan: ansaintaeläkkeeseen (inkomstpension) ja rahastoeläkkeeseen (premiepension). Työeläke määräytyy maksuperusteisesti.
Vanhan eläkejärjestelmän etuusperusteinen työeläke (ent. ATP) oli osittain voimassa siirtymäkauden ajan vuoteen 2018 asti. Eläke määräytyi osittain vanhojen ja osittain uusien sääntöjen mukaan vuosina 1938–1953 syntyneille. Vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneiden eläke määräytyy kokonaan uuden lainsäädännön mukaan eli ansainta- ja rahastoeläkkeenä.
Asumisperusteinen takuueläke turvaa jokaiselle Ruotsissa asuvalle perustoimeentulon eläkkeellä.
Lakisääteisestä eläkejärjestelmästä maksetaan lisäksi perhe-eläkkeitä. Työkyvyttömyyseläkkeet maksetaan sairausvakuutusjärjestelmästä.
Lakisääteisten eläkkeiden lisäksi Ruotsissa on erittäin kattavat työmarkkinasopimuksiin perustuvat lisäeläkejärjestelmät sekä julkisen että yksityisen sektorin palkansaajille. Sopimuseläkejärjestelmään kuuluminen on pakollista kaikille, jotka työskentelevät alalla, jota sopimus koskee. Työmarkkinaeläkkeet kattavat noin 90 prosenttia palkansaajista.” – –
https://www.etk.fi/tyo-ja-elakkeet-ulkomailla/muiden-maiden-elakejarjestelmat/eurooppa/ruotsin-elakejarjestelma/
Ilmoita asiaton viesti
En ennusta kovinkaan suurta menestystä puolueelle, jonka tarkoitus on nimeä myöten ajaa vain yhden eturyhmän asiaa, vaikka kyseinen eturyhmä olisikin varsin suuri.
Eläkeläisten vaatimukset kun poikkeuksetta vaativat rahaa, ja jos on tarkoitus puhua rahasta, on pakko puhua myös talouspolitiikasta, joka repii puoluetta talouspoliittisiin jakolinjoihin, ja kun yhteen suuntaan kumartaa, niin toiseen pyllistää. Sitten kaikkiin muihinkin poliittisiin kysymyksiin pitäisi ottaa kantaa, mikä repii puoluetta entisestään hajalle. Eläkeläiset kun ei ole mikään kovin yhtenäinen ryhmä. Kaikki eläkeläiset eivät edes ole niin kapeakatseisia että heidän oman sidosryhmänsä etu on ainoa asia joka heitä kiinnostaa.
Vertailun vuoksi – minäpä tässä perustaisin opiskelijoiden puolueen. Ajan korotuksia opintotukiin, uudistuksia korkeakoulujen sisäänottoon, lisää rahaa korkeakouluille jne.
Ei kuulosta kovin menestyksekkäältä konseptilta.
Ilmoita asiaton viesti
Emilia, kiitos hyvistä pohdinnoistasi, joissa on myös vinha perä..
Itse katson, että nyt ollaan juuri siinä murroskohdassa, että Suomen politiikassa on valta siirtymässä nuoremmille sukupolville, joka on sisänsä ihan hieno juttu 🙂
Huolta minulla aiheuttaa se, että nyt koronakriisi erityisesti tuo esiin sen tilanteen, jossa eläkeläisten ja ikäihmisten etuja ei oikein mikään puolue aja – muuta kuin niissä löysissä vaalipuheissa, jotka eivät kauas kanna, kun ne jo ammutaan alas – ja jos ei ihan omien – muiden poliittisten ryhmien taholta.
Eläkeläisten ja ikäihmisten asioista päätetään nyt vähän niin kuin huitaisten ”vasemmalla kädellä” ja muiden asioiden ohessa, kompromissina tai ”lehmänkauppojen” sisällä vain yhtenä peliliikkeenä tai -nappulana.
Missään vaiheessa ei tule ikäihmisten asiat ensimmäisinä ja tärkeimpinä. Tai edes kakkosena.
Voisihan uusi Eläkeläisten puolue ottaa muutaman kärkiteeman itselleen, esim. eläkekatto ja perhe-eläkkeet. Muuten puolueen voisi asettaa jonnekin vasemman ja oikean väliin.
Tai voisikohan nykyinen menestystä ja uutta alkua hakeva Keskusta ottaa eläkeläisten ja ikäihmisten asiat sydämelleen? 🙂 Siinä olisi voimallista vaaliteemaa kunnallisvaaleihinkin..
Onnea Annika Saarikolle uudesta ”kapteenin” pestistä, otatko tästä kopin vastaan? 😉
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitan siis tätä alla olevaa suuntausta koronan ”hoidossa”:
Koronaviruksen aiheuttama hoitovelka voi olla lähes miljardi euroa: ”Nämä ovat aikamoisia määriä”– Johtajaylilääkärit joustaisivat hoitotakuusta
Hoitovelkaa on kertynyt erityisesti kirurgian erikoisaloilla, koska leikkaussalien henkilökuntaa koulutettiin koronapotilaiden hoitoon ja normaalia leikkaustoimintaa pienennettiin merkittävästi kiireettömien toimenpiteiden osalta. Hoitotakuista luopuminen toisi sairaanhoitopiireille joustoa.”
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/koronaviruksen-aiheuttama-hoitovelka-voi-olla-lahes-miljardi-euroa-nama-ovat-aikamoisia-maaria-johtajaylilaakarit-joustaisivat-hoitotakuusta/88443000-0dbe-4655-a323-9e82197cfa8c
—
Ja kun sitten mietitään kuka saa hoitoa, niin eläkeläiset ja ikäihmiset priorisoidaan hoitojonoissa huonommalle sijalle kuin työtätekevät.
Ilmoita asiaton viesti