Rekisterinpitäjä, sinun on itse arvioitava tasapainotestillä, voitko käyttää oikeutettua etua henkilötietojen käsittelyn perusteena
Alla oleva teksti on koostettu Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta:
Jos olet rekisterinpitäjä, sinun on itse huolellisesti arvioitava tasapainotestillä, voitko käyttää oikeutettua etua perusteena henkilötietojen käsittelylle.
Käy läpi testin kaikki kuusi vaihetta.
Mitä arkaluonteisempia tiedot ovat (esim. erityiset henkilötietoryhmät tai salassa pidettävät henkilötiedot), sitä enemmän käsittelystä voi olla seurauksia rekisteröidylle. Mitä kielteisempiä ja epävarmempia käsittelyn seuraukset olisivat, sitä epätodennäköisempää on, että käsittelyä pidetään oikeutettuna. Esimerkiksi harmittomien yksittäisten tietojen käsittely suuressa mittakaavassa ja yhdistellen saattaa johtaa siihen, että rekisteröidystä paljastuu yksilöllisempiä ja arkaluonteisempia tietoja.
Käsittely ei saa olla rekisteröidyn näkökulmasta ennakoimatonta ja odottamatonta. Mitä rajoittavammassa asiayhteydessä tiedot on kerätty, sitä enemmän rajoituksia niiden käsittelylle yleensä on.
- Osaisiko rekisteröity odottaa, että hänen tietojaan käytetään tällä tavalla?
- Onko todennäköistä, että rekisteröity vastustaisi tietojensa käsittelyä tai ainakin pitäisi sitä kyseenalaisena?
- Missä asemassa rekisterinpitäjä ja rekisteröity ovat?
- Oletko aikeissa käsitellä lasten henkilötietoja?
- Onko rekisteröity jollakin muulla tavalla haavoittuvassa asemassa?
Kiinnitä huomiota siihen, mikä on rekisterinpitäjän suhde rekisteröityyn. Onko edustamasi rekisterinpitäjä yksittäinen henkilö, pieni organisaatio, suuri yritys vai viranomainen? Esimerkiksi suuri monikansallinen yritys voi valta-asemansa avulla pyrkiä perustelemaan joitakin käsittelytoimia sellaisilla eduilla, jotka todellisuudessa eivät ole oikeutettuja.
—
Ks. esimerkiksi
”Miten Vastaamo-tapaus etenee uhrin näkökulmasta?” (24.06.2021 10:55, päivitetty 27.4.2023 kello 9.30):
”Huhtikuussa 2023 julkaistussa tiedotteessa poliisi pyytää yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen tai kiristyksen uhriksi joutuneita tekemään rikosilmoituksen ja sähköisen lausumalomakkeen toukokuun loppuun mennessä: Poliisi pyytää Vastaamo-tietomurron uhreja täyttämään lausumalomakkeen – esitutkinta on valmistumassa syksyllä” – –
https://www.riku.fi/miten-vastaamo-tapaus-etenee-uhrin-nakokulmasta-2/
Ilmoita asiaton viesti
—
Huom. Vastaamon tapauksessa ”Konkurssi ei vaikuta niiden uhrien tilanteeseen, jotka on lähetetty esimerkiksi sairaanhoitopiiristä hoitoon Vastaamoon. Näissä vastuussa on lähettänyt sairaanhoitopiiri, jolle vahingonkorvausvaatimus on esitettävä tietosuoja-asetuksen perusteella”
– – ”Uhrien oikeutta saada korvaus rikokseen perustuvasta vahingosta on suojattu erityissääntelyllä. Vahingonkorvausvelvollisuus ei vanhene sinä aikana, kun syyte on nostettuna, asia on käsittelyssä tuomioistuimessa, tai syytetty on valittamassa päätöksestä hovioikeuteen tai korkeimpaan oikeuteen. Erityissääntely perustuu siihen, että oikeudenkäynnit ja niihin liittyvät valitusprosessit voivat pitää asiaa vireillä pahimmillaan vuosia.
Poliisin mukaan rikostutkinnan tässä vaiheessa on tärkeintä, että rikosilmoitus on tehty huolellisesti. Lisäksi esimerkiksi kiristysviestit ja mahdolliset muut yhteydenotot tai todisteet on syytä säilyttää ja ottaa niistä esimerkiksi kuvakaappaus. Nämä voi lisätä rikosilmoituksen liitteiksi tai toimittaa poliisille myöhemmin.
Ohjeet rikosilmoituksen tekemiseen löytyvät poliisin verkkosivuilta [alla]” – –
https://poliisi.fi/-/toimintaohjeet-rikoksen-ilmoittamiseksi-poliisille-kun-henkilotietojasi-on-jaettu-verkossa-vastaamon-tietomurrosta-johtuen-tai-olet-vastaanottanut-kiristyskirjeen-1
https://www.riku.fi/miten-vastaamo-tapaus-etenee-uhrin-nakokulmasta-2/
Ilmoita asiaton viesti
—
Hyvää analyysiä alla, esim. Vastaamon uhreille vahingonkorvausasioissa:
Nico Falenius
Tutkielma
Oikeussuoja ja oikeudenkäynti hallintoasioissa
Oikeustieteellinen tiedekunta
Turun yliopisto
Kesäkuu 2021
Vahingonkorvausvaatimusten käsittely hallintoprosessissa
Sivut 24 – 25:
Muissa pohjoismaissa valtiota vastaan nostettujen korvausvaatimusten käsittely on keskitetty yhdelle taholle. Ruotsissa vaatimuksia käsittelee oikeuskansleri, ja oikeuskanslerin tehtävänä on ratkaista, kuuluuko valtion toiminnassa aiheutuneen vahingon takia suorittaa korvausta vahingonkärsijälle. Suomessa vahingonkorvausasioiden käsittely tapahtui pitkään siinä viranomaisessa, jonka oli väitetty aiheuttaneen korvausvastuun perusteena olevan vahingon.[70]
Suomessa tilanne kuitenkin muuttui vuonna 2015, kun valtion vahingonkorvaustoiminnasta annettu laki (978/2014) astui voimaan.
Edellä mainittua lakia sovelletaan valtioon kohdistuvien vahingonkorvausvaatimusten tutkimiseen, jos vaatimukset perustuvat valtion viranomaisen virheeseen tai laiminlyöntiin taikka toimintaan, josta valtio vastaa tahallisuudesta tai huolimattomuudesta riippumatta. Lain tarkoituksena on, että valtioon kohdistettujen vaatimusten käsittely keskitettäisiin Valtionkonttorille, jotta ”vahingonkorvausvaatimusten käsitteleminen olisi kansalaisille yhdenmukaista, käsittelevän viranomaisen osalta selkeää sekä valtion kannalta mahdollisimman
tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta”.[71] Valtionkonttorin päätökseen tyytymätön voi saattaa asian ratkaistavaksi yleiseen tuomioistuimeen lain 4 §:n 2 momentin nojalla. Useimmat valtiota kohtaa nostetut korvauskanteet käsitellään siten nykyisin ensiasteessa valtionkonttorilla ja korvausvaatimusten muutoksenhaku tapahtuu siviiliprosessissa.
Valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain esitöistä tai muusta lainvalmisteluaineistosta ei kuitenkaan ilmene, että lain tarkoituksena olisi ollut muuttaa tuomioistuinten toimivallan jakautumista niiden käsitellessä vahingonkorvausasioita. [72] Valtion korvausvastuu voi tulla tuomioistuimeen vireille myös muutoin kuin vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain 4 §:n 2 momentissa määrätyllä tavalla, eikä laissa ole kokonaisvaltaisesti säädetty, mikä tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään valtion korvausvastuuta koskevia kysymyksiä.[73] Koska merkittäviä muutoksia ei viime vuosina ole laintasolla tapahtunut, määräytyy toimivalta suurilta osin oikeuskäytännön perusteella.” – –
Suoralinkki:
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/152338/FaleniusProgradu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. ”Valtion vastuuseen perustuva vahingonkorvaus”
https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/korvaus-ja-vahinkopalvelut/valtion-vastuuseen-perustuva-vahingonkorvaus/
Ilmoita asiaton viesti
—
Siirrän Amokselle juuri kirjoittamani viestit alle, koska ne liittyvät myös tähän minun blogiini:
”Amos, linkissäsi oli, että ”Lääkäreitä ei pitäisi velvoittaa kirjoittamaan todistuksia ja lausuntoja, joista on vain vähän hyötyä potilaalle. Vaikka kirjaamisella on perusteensa laadun tai yhdenvertaisuuden takaajana, hyöty voi olla verraten vähäinen.”
Lääkäreitä ei pitäisi myöskään velvoittaa kirjoittamaan todistuksia ja lausuntoja, joista on vain haittaa potilaalle (lausunnon antajan esteellisyys esim. oman hoitotyönsä/ oman hoitopaikkansa laadun arvioijana).
Ks. kritisoimani tuore KHO:n päätös KHO:2023:37, jossa kerrotaan, että ”Tämä ei kuitenkaan estä sellaista menettelyä, että asianosaiselle voidaan samalla antaa viranomaisessa laadittu lausunto tietojen sisällön ja merkityksen selventämiseksi” ja vertaa sitä eilen avaamani blogin ”Rekisterinpitäjä, sinun on itse arvioitava tasapainotestillä, voitko käyttää oikeutettua etua henkilötietojen käsittelyn perusteena” kanssa.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/rekisterinpitaja-sinun-on-itse-arvioitava-tasapainotestilla-voitko-kayttaa-oikeutettua-etua-henkilotietojen-kasittelyn-perusteena/
Uusi kommentti
Vastaus kommenttiin: #3888885
”Tässä edellisessä kommentissani viittaamani merkittävä KHO:n antama 27.4.2023 päivälle annetuksi merkitty vuosikirjapäätös, joka mielestäni väärin perustein lähtee jatkossa ohjaamaan näitä pyydettyjä ja annettuja lääkärilausuntoja, joissa on vaarana esim. hoitovirheiden (tapaturma-, potilas- ja lääkevahingot) kohdalla siihen, että lausunnon antaa esteellinen lääkäri, joka on osallistunut ko. tapaturman arvioimiseen/hoitoon tai potilas- ja lääkevahingon (hoitovirhe, väärin valittu hoitolinja, väärä diagnoosi) syntymiseen
KHO:2023:37
Asiakirjajulkisuus – Potilasasiakirjat – Kuolleen henkilön terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat tiedot – Sovellettava laki – Yleislaki – Erityislaki – Tietojen antaminen lausunnon muodossa
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1682421372874.html
Uusi kommentti
Vastaus kommenttiin: #3888893
KHO:2023:38
Perusopetus – Maksuton koulukuljetus – Vuoroasuminen – Yhdenvertaisuus – Oppilaan terveydentila – Tarvittavat kohtuulliset mukautukset – Mukautusten taloudellinen rasite
Vuosikirjanumero:
KHO:2023:38
Antopäivä:
28.4.2023
Tässä myös KHO:n tuore vuosikirjapäätös KHO:2023:38, jossa kerrotaan – – ”(36) Asiakirjoihin sisältyy oppilasta koskeva lääkärinlausunto. Nykyoireiden kuvauksessa todetaan, että arjessa ovat selkeinä tulleet esiin kehitykselliset erityispiirteet ja psyykkinen joustamattomuus. Haasteita on tullut esille vireystilan ja mielialan sääntelyssä sekä oman toiminnan ohjauksessa. A tarvitsee kaikissa arjen toimissaan aikuisen vankkaa tukea. Lausunnosta ilmenee, että hän ei ollut hetkeen kyennyt käymään koulua ryhmässä. Hänellä diagnosoitu monimuotoinen ja vaikea-asteinen neuropsykiatrinen oireisto laskee merkittävästi hänen toimintakykyään heijastuen vahvasti myös hänen kykyynsä käydä koulua.” – –
Kuinka tällaiset lääkärilausunnot, kuten KHO:2023:37 ja KHO:2023:38 -päätöksissä on, oikeudessa asiaan vaikuttaisi mahdollisessa hoitovirhetilanteessa, jos sen olisi ko. tilanteessa antanut lapsen diagnoimiseen ja hoitoon osallistunut päävastuullinen lääkäri ja lausunto olisi aitojen ja alkuperäisten lasta koskevien potilasarkistotietojen vastainen ja johon rekisteröidyllä (vanhemmilla) on oikeus; ja nimenomaan oikeus saada ne pyytämässään (alkuperäisessä) muodossa?
Kuinka em. esteellinen lääkärinlausunto voidaan oikeudessa jättää huomiotta, jos asia on kiistanalainen ja HL 31 § ja 32 § mukaisesti selvittämättä?
Tai jos Potilasvakuutuskeskuskaan ei asiaa selvitä mahdollisen potilasvahinkokorvaushakemuksen yhteydessä ja asiaa ei saisi edes Liikenne- ja Potilasvakuutuslautakuntakaan laillisesti enää ratkaistua esim. siksi, että esteellisyyttä koskeva virkavirhe- tai rikos on vanhentunut tai annetut potilasasiakirjat eivät olen PL 2,3 § mukaisesti l a k i i n perustuvia yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita sisältäviä – kuten nyt on meillä tällä hetkellä tilanne, koska potilasasiakirjojen sisältöä sääntelee vain asetus?
Pysyitteköhän vielä kärryillä 😉 ?
—
Tässä siis po. 28.4.2023 annettu KHO:2023:38
Perusopetus – Maksuton koulukuljetus – Vuoroasuminen – Yhdenvertaisuus – Oppilaan terveydentila – Tarvittavat kohtuulliset mukautukset – Mukautusten taloudellinen rasite”
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1682501238348.html
Ilmoita asiaton viesti