4) käsittelee välitystietoja 136–144 §:ssä tai sijaintitietoja 160 §:n 1–4 momentissa tai 161 §:ssä säädetyn vastaisesti tai laiminlyö käsittelyyn liittyvän tiedonantovelvollisuuden tai viranomaisen antamat määräykset,
5) laiminlyö, mitä 152–154 §:ssä säädetään selvityksen tai ennakkoilmoituksen laatimisesta ja antamisesta käyttäjälle, työntekijöiden edustajalle tai tietosuojavaltuutetulle,
6) laiminlyö 145 §:ssä säädetyn käsittelyä koskevien tietojen tallentamisen tai 158 §:n 3 momentissa säädetyt velvoitteet,
7) laiminlyö, mitä 162 §:ssä säädetään käyttäjän ja tilaajan oikeuksista,
8) laiminlyö, mitä 134 §:ssä säädetään laskun yhteyskohtaisesta erittelystä,
9) laiminlyö, mitä 197–199 §:ssä säädetään yhteystietopalveluihin sisältyvien henkilötietojen käsittelystä, tilaajalle palvelun tarkoituksesta ja käytöstä ilmoittamisesta, tietojen poistamisesta ja korjaamisesta, kielto-oikeuksista tai oikeushenkilöiden oikeuksista taikka
10) harjoittaa suoramarkkinointia, markkinoi puhelinliittymää tai tallentaa tai käyttää tietoja 200–203 tai 205 §:n vastaisesti,
on tuomittava sähköisen viestinnän tietosuojarikkomuksesta sakkoon, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.
Rangaistusta ei tuomita, jos rikkomus on vähäinen.
350 § (20.12.2022/1211)
Viittaukset rikoslakiin
Rangaistus suojauksen purkujärjestelmärikoksesta säädetään rikoslain 38 luvun 8 b §:ssä.
Rangaistus viestintäsalaisuuden loukkaamisesta säädetään rikoslain 38 luvun 3 §:ssä, törkeästä viestintäsalaisuuden loukkaamisesta 4 §:ssä, tietomurrosta 8 §:ssä ja törkeästä tietomurrosta 8 a §:ssä. Rangaistus tämän lain 136 §:n 4 momentissa ja 160 §:n 5 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava mainitun lain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.”
Ks. myös tietosuojavaltuutetun 21.10.2021 antama päätös alla:
”Yksityisen elinkeinonharjoittajan oikeus tutustua tietoihin puhelutallenteen osalta ja annettavien tietojen muoto”
Säädösperusta: EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen päätös
Diaarinumero: 3592/152/2019
—
– – ”Tietosuojavaltuutetun ohjaus
Rekisterinpitäjä on selvityksessään kertonut, ettei sen ylläpitämä yritysrekisteri ole henkilötietorekisteri eikä se säilytä, kerää tai ylläpidä henkilötietoja.
Yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaan henkilötiedolla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Henkilötietoja ovat esimerkiksi henkilön ääni, nimi ja puhelinnumero. Henkilötietojen käsittelyllä puolestaan tarkoitetaan saman artiklan 2 kohdan mukaan toimintoa tai toimintoja, joita kohdistetaan henkilötietoihin tai henkilötietoja sisältäviin tietojoukkoihin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen tai manuaalisesti, kuten tietojen keräämistä, tallentamista ja käyttöä.
Mikäli rekisterinpitäjä käsittelee rekisteröityjen henkilötietoja, esimerkiksi puhelinnumeroa tarjotakseen rekisteröidyille palveluitaan, käsittelee rekisterinpitäjä henkilötietoja.Mikäli rekisterinpitäjä tallentaa rekisteröityjen kanssa käydyt puhelinkeskustelut, ja säilyttää niitä erikseen määritellyn ajan, käsittelee rekisterinpitäjä rekisteröidyn henkilötietoja. Siten olennaista ei ole se, pitääkö rekisterinpitäjä henkilötiedoista erillistä rekisteriä.(tekstin tummennus oma)
Lisäksi tietosuojavaltuutettu toteaa tässä yhteydessä, että rekisterinpitäjällä on henkilötietoja käsitellessään velvollisuus noudattaa yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisia säännöksiä. Tietosuojavaltuutetulla on yleisen tietosuoja-asetuksen 58 artiklan 2 kohdan i alakohdan mukaan toimivalta määrätä 83 artiklan nojalla hallinnollinen seuraamusmaksu mikäli rekisterinpitäjä rikkoo yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisia säännöksiä.
Tähän tietosuojavaltuutetun ohjaukseen ei voi hakea valittamalla muutosta.” – –
Näin tuumailtiin asiakas- ja vahinkokorvaushakemuspuheluita koskevien tallennettujen puhelujen kohdalla lähes 10 vuotta sitten:
”Puheluiden tallennus yleistä”
”Puheluiden tallennus asiakaspalvelutilanteissa on yleistä. Vakuutusyhtiöt, eri operaattorit ja VR tallentavat puheluitaan jo rutiinilla. Käytäntö yrityksissä vain vaihtelee, miten nauhoituksesta kerrotaan asiakkaalle.” (08.03.2005 00:00)
– -”Tallenne korvaa vahinkoilmoituksen ja niitä säilytetään tapauksesta riippuen jopa kymmenen vuotta. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mielestä kymmenen vuotta on liian pitkä aika.
”Kuluttajan velatkin vanhenevat kolmessa vuodessa. Kymmenen vuoden tallennusaika on ylivarovaisuutta”, hän sanoo.
Rikostorjunnan asiantuntija Risto Karhunen Suomen Vakuutusyhtiöiden keskusliitosta painottaa vahinkokäsittelyprosessin tallennusta. ”Tallennukset voivat edesauttaa huijareiden kiinnisaamista, mutta kyllä tässä on vahvasti myös asiakkaiden etu mukana”, hän sanoo.” – –
— LIIPO:n Liikennevahinko-osaston allekirjoittaneelle antamasta vastauksesta voinee päätellä, että Väylävirastolle kuuluu esim. 10 vuoden ajan korvata VR:n asiakkaiden kohtaamia raideliikennevahinkoja ja siten VR:n junamatkustajien puhelu-, henkilö- ja käsittelytietoja tulee tallentaa vähintäänkin 10 vuotta.
Luontevaa olisi, että vastaava 10 vuoden säilytysaika koskisi myös yksityistapaturmavakuutuksia myöntäviä vakuutusyhtiöitä, joista junamatkustajat ensi sijaisesti näitä junatapaturmiaan hakevat ja tulevat kohtamaan epäävän päätöksen, koska vakuutusyhtiöt eivät tunne lainkaan raideliikennevahinkoa koskevaa lainsäädäntöä ja samoin myös julkinen ja yksityinen terveydenhoito on ”ihan pihalla” näissä raideliiikennevahinkotilanteissa, joissa ne eivät tällaisia raideliikennevahinkopotilaitaan osaa ohjata oikeaan toimivaltaiseen viranomaiseen vahingonkorvauksia hakemaan.
Ks. 5.2.1999/113
Raideliikennevastuulaki
17 §
Vanhentumisaika
Korvausta tämän lain perusteella on vaadittava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahinkoa kärsinyt on saanut tietää vahingosta tai hänen olisi pitänyt siitä tietää. Korvausta on kuitenkin vaadittava kymmenen vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta.”
Potilasvakuutuskeskus ei ole oikea taho lakisääteisenä korvattavien raideliikennevahinkojen ja niiden hoidossa saattuneiden potilas- ja lääkevahinkojen käsittelemiseksi.
—
TSV:
”Usein kysyttyä puheluista”
https://tietosuoja.fi/usein-kysyttya-puhelut
—
Finlex
7.11.2014/917
Laki sähköisen viestinnän palveluista
”349 §
Sähköisen viestinnän tietosuojarikkomus
Joka tahallaan
1) laiminlyö 205 §:n 1 momentissa säädetyt velvollisuudet suostumuksen pyytämisestä ja tietojen antamisesta,
2) laiminlyö 247 §:ssä säädetyn velvollisuuden huolehtia palvelujensa tai välitystietojen ja sijaintitietojen käsittelyn tietoturvasta,
3) laiminlyö 275 §:n 1 momentissa tai 278 §:n 2 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden,
4) käsittelee välitystietoja 136–144 §:ssä tai sijaintitietoja 160 §:n 1–4 momentissa tai 161 §:ssä säädetyn vastaisesti tai laiminlyö käsittelyyn liittyvän tiedonantovelvollisuuden tai viranomaisen antamat määräykset,
5) laiminlyö, mitä 152–154 §:ssä säädetään selvityksen tai ennakkoilmoituksen laatimisesta ja antamisesta käyttäjälle, työntekijöiden edustajalle tai tietosuojavaltuutetulle,
6) laiminlyö 145 §:ssä säädetyn käsittelyä koskevien tietojen tallentamisen tai 158 §:n 3 momentissa säädetyt velvoitteet,
7) laiminlyö, mitä 162 §:ssä säädetään käyttäjän ja tilaajan oikeuksista,
8) laiminlyö, mitä 134 §:ssä säädetään laskun yhteyskohtaisesta erittelystä,
9) laiminlyö, mitä 197–199 §:ssä säädetään yhteystietopalveluihin sisältyvien henkilötietojen käsittelystä, tilaajalle palvelun tarkoituksesta ja käytöstä ilmoittamisesta, tietojen poistamisesta ja korjaamisesta, kielto-oikeuksista tai oikeushenkilöiden oikeuksista taikka
10) harjoittaa suoramarkkinointia, markkinoi puhelinliittymää tai tallentaa tai käyttää tietoja 200–203 tai 205 §:n vastaisesti,
on tuomittava sähköisen viestinnän tietosuojarikkomuksesta sakkoon, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.
Rangaistusta ei tuomita, jos rikkomus on vähäinen.
350 § (20.12.2022/1211)
Viittaukset rikoslakiin
Rangaistus suojauksen purkujärjestelmärikoksesta säädetään rikoslain 38 luvun 8 b §:ssä.
Rangaistus viestintäsalaisuuden loukkaamisesta säädetään rikoslain 38 luvun 3 §:ssä, törkeästä viestintäsalaisuuden loukkaamisesta 4 §:ssä, tietomurrosta 8 §:ssä ja törkeästä tietomurrosta 8 a §:ssä. Rangaistus tämän lain 136 §:n 4 momentissa ja 160 §:n 5 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava mainitun lain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.”
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140917#O13L44P349
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. myös tietosuojavaltuutetun 21.10.2021 antama päätös alla:
”Yksityisen elinkeinonharjoittajan oikeus tutustua tietoihin puhelutallenteen osalta ja annettavien tietojen muoto”
Säädösperusta: EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen päätös
Diaarinumero: 3592/152/2019
—
– – ”Tietosuojavaltuutetun ohjaus
Rekisterinpitäjä on selvityksessään kertonut, ettei sen ylläpitämä yritysrekisteri ole henkilötietorekisteri eikä se säilytä, kerää tai ylläpidä henkilötietoja.
Yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaan henkilötiedolla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Henkilötietoja ovat esimerkiksi henkilön ääni, nimi ja puhelinnumero. Henkilötietojen käsittelyllä puolestaan tarkoitetaan saman artiklan 2 kohdan mukaan toimintoa tai toimintoja, joita kohdistetaan henkilötietoihin tai henkilötietoja sisältäviin tietojoukkoihin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen tai manuaalisesti, kuten tietojen keräämistä, tallentamista ja käyttöä.
Mikäli rekisterinpitäjä käsittelee rekisteröityjen henkilötietoja, esimerkiksi puhelinnumeroa tarjotakseen rekisteröidyille palveluitaan, käsittelee rekisterinpitäjä henkilötietoja. Mikäli rekisterinpitäjä tallentaa rekisteröityjen kanssa käydyt puhelinkeskustelut, ja säilyttää niitä erikseen määritellyn ajan, käsittelee rekisterinpitäjä rekisteröidyn henkilötietoja. Siten olennaista ei ole se, pitääkö rekisterinpitäjä henkilötiedoista erillistä rekisteriä. (tekstin tummennus oma)
Lisäksi tietosuojavaltuutettu toteaa tässä yhteydessä, että rekisterinpitäjällä on henkilötietoja käsitellessään velvollisuus noudattaa yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisia säännöksiä. Tietosuojavaltuutetulla on yleisen tietosuoja-asetuksen 58 artiklan 2 kohdan i alakohdan mukaan toimivalta määrätä 83 artiklan nojalla hallinnollinen seuraamusmaksu mikäli rekisterinpitäjä rikkoo yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisia säännöksiä.
Tähän tietosuojavaltuutetun ohjaukseen ei voi hakea valittamalla muutosta.” – –
https://finlex.fi/fi/viranomaiset/tsv/2021/20211123
Ilmoita asiaton viesti
—
Näin tuumailtiin asiakas- ja vahinkokorvaushakemuspuheluita koskevien tallennettujen puhelujen kohdalla lähes 10 vuotta sitten:
”Puheluiden tallennus yleistä”
”Puheluiden tallennus asiakaspalvelutilanteissa on yleistä. Vakuutusyhtiöt, eri operaattorit ja VR tallentavat puheluitaan jo rutiinilla. Käytäntö yrityksissä vain vaihtelee, miten nauhoituksesta kerrotaan asiakkaalle.” (08.03.2005 00:00)
– -”Tallenne korvaa vahinkoilmoituksen ja niitä säilytetään tapauksesta riippuen jopa kymmenen vuotta. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mielestä kymmenen vuotta on liian pitkä aika.
”Kuluttajan velatkin vanhenevat kolmessa vuodessa. Kymmenen vuoden tallennusaika on ylivarovaisuutta”, hän sanoo.
Rikostorjunnan asiantuntija Risto Karhunen Suomen Vakuutusyhtiöiden keskusliitosta painottaa vahinkokäsittelyprosessin tallennusta. ”Tallennukset voivat edesauttaa huijareiden kiinnisaamista, mutta kyllä tässä on vahvasti myös asiakkaiden etu mukana”, hän sanoo.” – –
https://www.kaleva.fi/puheluiden-tallennus-yleista/2152507
Ilmoita asiaton viesti
—
LIIPO:n Liikennevahinko-osaston allekirjoittaneelle antamasta vastauksesta voinee päätellä, että Väylävirastolle kuuluu esim. 10 vuoden ajan korvata VR:n asiakkaiden kohtaamia raideliikennevahinkoja ja siten VR:n junamatkustajien puhelu-, henkilö- ja käsittelytietoja tulee tallentaa vähintäänkin 10 vuotta.
Luontevaa olisi, että vastaava 10 vuoden säilytysaika koskisi myös yksityistapaturmavakuutuksia myöntäviä vakuutusyhtiöitä, joista junamatkustajat ensi sijaisesti näitä junatapaturmiaan hakevat ja tulevat kohtamaan epäävän päätöksen, koska vakuutusyhtiöt eivät tunne lainkaan raideliikennevahinkoa koskevaa lainsäädäntöä ja samoin myös julkinen ja yksityinen terveydenhoito on ”ihan pihalla” näissä raideliiikennevahinkotilanteissa, joissa ne eivät tällaisia raideliikennevahinkopotilaitaan osaa ohjata oikeaan toimivaltaiseen viranomaiseen vahingonkorvauksia hakemaan.
Ks. 5.2.1999/113
Raideliikennevastuulaki
17 §
Vanhentumisaika
Korvausta tämän lain perusteella on vaadittava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahinkoa kärsinyt on saanut tietää vahingosta tai hänen olisi pitänyt siitä tietää. Korvausta on kuitenkin vaadittava kymmenen vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta.”
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990113#P17
—
HUOMAA ERITYISESTI!
Potilasvakuutuskeskus ei ole oikea taho lakisääteisenä korvattavien raideliikennevahinkojen ja niiden hoidossa saattuneiden potilas- ja lääkevahinkojen käsittelemiseksi.
Ilmoita asiaton viesti