Sinäkin voit helposti osallistua energiaitsenäisyyden saavuttamiseen: alenna 1 aste huonelämmöstä välittömästi!
Suomalaiset heti energiansäästötalkoisiin!
—
Huonelämpötilan alentaminen yhdellä asteella laskee lämmitysenergian kulutusta 5 %.
Katso muita hyviä keinoja energian säästöön täältä.
—
Mitä muita sähkön tai muun energian säästövinkkejä Sinä tiedät, joilla kuluttajat voivat säästää energiaa ”kotikonstein” – kerro se meille! 🙂
0
—
Ekonomistit pelkäävät kierrettä, jossa palkankorotusvaateet ovat korkeat ja kohonneet palkkakustannukset siirtyvät hintoihin.
Me ihan kaikki saamme helpoimmin ja nopeimmin itsellemme ”palkan tai eläkkeen korotuksen”, kun ryhdymme säästämään sähköä. Jo 1 asteen huoneenlämmön pudotus tuo 5 %:n säästön sähkölaskuun.
Meidän ei tarvitse tehdä poliittisesti vaikeita kiky-sopimuksia, jos ryhdymme kaikki heti energian säästötalkoisiin ja saadaan näin ostovoimamme ja kilpailukykymme paremmin säilymään.
Suuret palkankorotukset ovat myrkkyä tässä tilanteessa.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/uskon-etta-tilanne-alkaa-eskaloitua-inflaatio-voi-johtaa-vaaralliseen-kierteeseen-suomen-taloudessa/6923b8f8-137e-48bc-81d2-0c8b1d08a45f
Ilmoita asiaton viesti
—
22.3.2022 ”Energiakriisin kynnyksellä – mitä voimme oppia menneestä?”
– – ”2.3 Suomessa turvauduttiin energiansäästöön ja uusiin polttoaineisiin
Suomessa neuvostoliittolaisen öljyn saanti lievensi energiakriisiä jonkin verran. Joulukuussa 1973 valtioneuvosto julkisti kuitenkin valmiuslakiin nojaten laajan energiansäästöohjelman. Se pyrki vähentämään tarpeetonta energiankulutusta (YLE 2022b) siten, että haitat elinkeinoelämälle ja yhteiskunnan kriittisille toiminnoille minimoitiin. Suomi oli – ja on edelleen – öljyn suhteen tuonnin varassa, ja ennen kriisiä öljy kattoi lähes 60 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta (Suomen virallinen tilasto 2022).
Tieliikenteessä autoille ja moottoripyörille asetettiin nopeusrajoitukseksi 80 km/h, mainosvalot tuli sammuttaa yöksi ja moottoriteiden valaistus kiellettiin. Urheilun ja vapaa-ajan toimintaa rajoitettiin kieltämällä harrasteilmailu ja moottoriajoneuvokilpailut. Kodeissa suositeltiin laskemaan sisälämpötilaa ja vähentämään valaistusta ja ilmastointia, ja lisäksi autojen lämmittämistä rajoitettiin. (YLE 2022b.)
Säästöohjelman tavoitteena oli vähentää energian kulutusta noin kymmenellä prosentilla. Mukana oli vaikutukseltaan sekä suuria (sisälämpötilan laskeminen) että pieniä (harrasteilmailun kieltäminen) toimia.
Öljyn hinnan noustessa katseet kääntyivät kotimaisiin energianlähteisiin: turpeen käyttö yleistyi nopeasti ja sitä tuettiin verovaroin (Saraste ja Raivio 2021). Turve on säilynyt verrattain merkittävänä polttoaineena erityisesti lämmityksessä aina 2020-luvulle asti. Suomi myös laajensi tuontipolttoaineiden valikoimaa ja aloitti maakaasun tuonnin Neuvostoliitosta vuonna 1974 (Suomen virallinen tilasto 2022).
Ennen kriisiä öljyn kulutus oli ollut nousussa, ja vuonna 1973 kulutus vastasi noin 515 000:ta terajoulea. Vuonna 1974 kulutus laski 13 prosenttia 446 000 terajouleen. Öljyn osuus kokonaiskulutuksesta tippui 60 prosentista noin 57 prosenttiin samalla, kun energian kokonaiskulutus laski noin kahdeksalla prosentilla. Tämän jälkeen öljyn kulutus alkoi hiljalleen elpyä, vaikka kulutuksessa olikin vuosittaista vaihtelua vuosikymmenen loppuun. (Suomen virallinen tilasto 2022.)” – –
https://www.sitra.fi/julkaisut/energiakriisin-kynnyksella-mita-voimme-oppia-menneesta/#tiivistelma
Ilmoita asiaton viesti
–
Aalto-yliopisto
Riskianalyysi: Varautuminen energiakriisiin Suomessa
Työryhmä:
Matti Liski, taloustieteen professori
Iivo Vehviläinen, tutkija
Ilkka Keppo, energiajärjestelmien professori
Peter Lund, teknillisen fysiikan professori,
Oskari Nokso-Koivisto, projektipäällikkö
Sanna Syri, energiatekniikan ja -talouden professori
– – ”Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä tarjolla on useampia mahdollisia toimintamekanismeja:
• Markkinamallin kehittäminen. Kriisiajan markkinamallin käyttöönotto on akuutissa tilanteessa hyvin nopea keino estää kuluttajahintojen karkaaminen. Markkinamallin muuttaminen voi olla alla esitettyjen toimenpiteiden osittainen vaihtoehto. Katso lisää liite 1.
• Kuluttajahinnan kompensointi. Valtio kompensoi kuluttajille korkeat energian hintapiikit ja järjestää riittävän energian yritystuen kilpailukyvyn varmistamiseksi.
• Tuottojen verottaminen. Sähköyhtiöiden windfall-voittojen verottaminen ja palauttaminen kuluttajille ja yrityksille tukien muodossa.
• Väliaikainen kaulushinta hiilidioksidin päästöoikeuksille. Esimerkiksi 40–50€/t. Ei poistaisi ongelmaa, mutta lieventäisi shokkia.
• Kysyntään vaikuttaminen: Ohjeistetaan kuluttajia tehokkaista tavoista säästää sähköä.
• Nopeasti käyttöön otettava energian säästö ja tuotantoratkaisut: Maalämpö tai lämpöpumput, tuulivoiman tuotanto ja verkon pullonkaulojen poistaminen.
LOPUKSI
Sähkömarkkinoiden Euroopan laajuinen shokki voi aiheuttaa markkinan väliaikaisen pirstoutumisen valtiollisiin markkinoihin. Tämä voi tapahtua, jos maat yrittävät suojata omaa markkinaansa nopeasti nousevilta sähkön hinnoilta ja tehovajeelta. Suomen sähkön saannin huoltovarmuuden kannalta olisi tärkeää suojautua tältä riskiltä yhteispohjoismaisella sopimuksella, tai Suomen ja Ruotsin välisellä sopimuksella.” – –
https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/files/2022-03/Riskianalyysi-%20Varautuminen%20energiakriisiin%20Suomessa%20Aalto-yliopiston%20tutkijoiden%20raportti.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Minusta tämä 20 astetta ei ole yhtään liikaa. Laskekoot ne, joilla mittari näyttää 25 tai yli. Sekin tulee puita polttamalla, joten ei liity venäläiseen energiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tapani, 20 astetta on oikein hyvä tavoite kaikille. Puulämmityksellä 20 astetta on minusta jotenkin lämpimämmän oloista kuin muilla lämmitysmuodoilla saatu vastaava lämpö.
Onkohan se aito savun tuprahteleva tuoksu ja uunin luukkujen kolahtelu puita lisätessä sellainen tunnelmaa nostattava tekijä; ja tuntuu koko kropassakin lisälämpönä 😉 Tiedä häntä..
Ilmoita asiaton viesti
Minä kun rakensin perheelleni ensimmäisen omakotitalon Espooseen 70-luvulla ja rahat olivat vähissä, niin kun sisään muutettiin, niin laitoin lämpötilan aluksi 17 asteeseen muutamaksi päiväksi ja kun valituksia kuului, niin nostin 0,5 astetta kerrallaan ja sitten kun oltiin 19 asteessa, niin valitukset loppuivat ja siinä asuttiin. Tosin valveilla ollessa pidettiin villapaidat päällä ja nukuttiin lämpimien peittojen alla.
Ilmoita asiaton viesti
Heikki, sinullapa oli oiva ”lämpömittari” 😉 Villasukat jalkaan, niin vilu hellittää heti.
Viileässä unikin maistaa paremmin. .
Ilmoita asiaton viesti
Nämä ovat niitä naurettavia punaviherjuttuja. Tekovihreät kerostaloissa asuvat, jotka kesät talvet sipsuttelevat paljailla jaloilla kotonaan kuvittelevat kaikkien elävän samalla tavalla toisten kustannuksella.
Itse olen säätänyt jo 1999 sisälämpötilaksi 20C ja makuuhuoneissa 18c. Mittareiden mukaan näyttää hyvin toteutuvan.
Toisaalla sairaseläkkeelle sortunut ystäväni, joka on todella köyhä. Toisin kuin julkisensektorin vähätöiset. Hän kyseli, että pitääkö torpan lämmitystä vielä laskea. Olohuoneessa hän on pitänyt 17c. Ei kuulemma viihdy enää kylmemmässä. Olen kyllä sanonut, että myy se vanha talo ja muuta vuokralle kaupunkiin, niin saat kaikenlaiset asumistuet. Mutta mitäpä tekevä ihminen selaisessa yksiöasumisessa tekisi.
Ilmoita asiaton viesti
Jp Lehto, ei tässä ole politiikalla nyt mitään tekoa. olitpa vasemmalla tai oikealla.
Itsekin olen asunut vuosikausia suoralämmitteisessä omakotitalossa, jossa on ahkerasti käytetty varaavia puusijoja apuna.
Nykyään asumme krs-talossa, jossa on kaukolämpö ja aivan liian korkea sisälämpötila, nyt talvella n. 23 – 24 astetta, kesällä helteillä jopa 26 astetta.. Se on aivan liikaa, mutta minkäs teet.. Kyllä olisi paikallaan tehdä joka talossa, jossa on yli 21 astetta, pikaisia sisälämmön pudotustoimia..
Yhteisen energiaitsenäisyyden ja vakaamman kansantalouden nimissä 🙂
Palkankorotukset ja inflaatiokierre on nyt katkaistava!
Ilmoita asiaton viesti