Suomeen tulee pikaisesti Ruotsin tapaan saada erityinen ns. rättsprövning-valitustie päätöksille, joilta puuttuu valitusmahdollisuus!
APUA! Muutoksenhakijat väsyvät hakemaan muutosta Suomen toimimattoman tuomioistuinjärjestelmän kautta. Esim. Kelalla ja TE-palveluilla on päätöksiä, joista ei voi lainkaan hakea muutosta. Miten näin edes voi olla Suomessa, joka on eu-jäsenmaa ja jossa Suomen oman perustuslain 21 §:n mukaan tulee voida saattaa asiansa puolueettoman tuomioistuimen käsiteltäväksi?
—
Suomeen tulee luoda Ruotsin tapaan erityinen ns. rättsprövning-valitusmahdollisuus, jossa tehdään mahdolliseksi saattaa hallintotuomioistuimen tutkittavaksi monien sellaisten hallintopäätösten laillisuus, joiden osalta valitusmahdollisuus tällä hetkellä puuttuu; tai niissä tilanteissa, joissa samat saman tuomioistuimen esittelijät ja tuomarit päättävät samoista muutoksenhakuasioista rikkoen ”ei kahdesti samassa asiassa” -sääntöä ja siten koko tuomioistuin muuttuu ajan saatossa esteelliseksi näiden samojen moneen kertaan käsiteltyjen muutoksenhakuasioiden uudelleen käsittelyissä..
Lakimies 7–8/2009 s. 1125–1140
Matti Pellonpää: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja kansallisen oikeuden kehitys – haittaa vai hyötyä?
Sivut 1129 – 1130:
- – – ”Tapaus Sporrong ja Lönnroth v. Ruotsi [16] on yksi merkittävimpiä ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja, mikäli näiden tärkeyttä mitataan tuomion valtionsisäisessä oikeudessa aikaansaamien muutosten perusteella. Tässä tapauksessa ja eräissä sitä seuranneissa vastaavanlaisissa ratkaisuissa EIT katsoi ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan vastaiseksi sen, että Ruotsissa tuolloin monien esimerkiksi kaavoitus- ja maankäyttöä sekä ammatinharjoittamisoikeutta koskevien asioiden yhteydessä puuttui (meillä hallintovalituslaissa jo 1950 laajasti turvattu) valitusmahdollisuus tuomioistuimeen tai muuhun riippumattomaan lainkäyttöelimeen. Viimeisenä muutoksenhakuinstanssina toimi hallitus. Tuomioita ja niiden järjestelmälle aiheuttamia muutospaineita ei tervehditty pelkästään tyytyväisyydellä. Joillakin poliittisilla tahoilla ehdotettiin jopa enemmän tai vähemmän vakavasti, että Ruotsi irtisanoisi koko ihmisoikeussopimuksen, ja myös laajemmin tuomiot saatettiin nähdä asiattomana ulkopuolisena puuttumisena vanhan, moitteettomaksi koetun järjestelmän perusrakenteisiin. Yksi Ruotsin aikansa tunnetuimpia juristeja, Gustaf Petrén, kuvaili ajankohdan tuntoja pari vuotta Sporrong-Lönnroth –tuomion jälkeen seuraavasti: »Det var på 1600-talet som grundvalarna lades till dagens svenska förvaltning. Att bryta sönder denna på grund av en dom meddelad av en internationell domstol, den Europeiska Domstolen, med 12 röster mot 7 är att gå långt.» [Konekäännös edellisestä: 1600-luvulla luotiin perusta nykyiselle Ruotsin hallinnolle. Tämän rikkominen kansainvälisen tuomioistuimen antaman tuomion vuoksi, Euroopan tuomioistuin 12 puolesta ja 7 vastaan menee liian pitkälle.][17] Järjestelmään kuitenkin kajottiin luomalla erityinen rättsprövning-valitus, jolla tehtiin mahdolliseksi saattaa hallintotuomioistuimen tutkittavaksi monien sellaisten hallintopäätösten laillisuus, joiden osalta valitusmahdollisuus puuttui.” – – (tummennukset omia)
Lähde: Lakimies 7–8/2009 s. 1125–1140, Matti Pellonpää, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja kansallisen oikeuden kehitys – haittaa vai hyötyä?
—
Hallituksen esitys Eduskunnalle ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen kahdennentoista pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
- – – ”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vakiintuneesti tulkinnut syrjinnän käsitettä yleissopimuksen 14 artiklan yhteydessä. Tässä oikeuskäytännössä on tehty selväksi, että erilainenkin kohtelu on sallittu, jos sille on olemassa objektiivinen ja kohtuullinen oikeutusperuste, eli sitä ei katsota syrjinnäksi – kun kohtelu perustuu hyväksyttävään päämäärään ja – kun suhteellisuusperiaatetta noudatetaan rajoitusta toimeenpantaessa, eli kun erilainen (tai poikkeuksellisesti samanlainen) kohtelu on suhteessa sillä tavoiteltuihin päämääriin nähden.
Tämä vahvistetaan edellä mainitulla tavalla myös pöytäkirjan johdannossa. Myös erilaisessa asemassa olevien henkilöiden samanlainen kohtelu voi loukata 14 artiklaa, mikäli kohtelulle ei ole esitettävissä edellä mainittuja oikeutusperusteita (tapaus Thlimmenos v. Kreikka, 6.4.2000). Pöytäkirjaan ei sisälly rajoituslauseketta. Se ei ole tarpeellinen johtuen syrjimättömyysperiaatteen yleisestä luonteesta sekä siitä, että kaikki erilainen kohtelu ei ole syrjintää.” – –
Monista Ympäristöministeriön päätöksistä puuttuu valitusmahdollisuus.
Tarkemmin sanoen voi valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen mutta ei siitä että päätös olisi jotenkin huono. Voi valittaa vain jos päätöksessä on muotovirhe. Tai siis valittaa voi mutta Korkein hallinto-oikeus ei tutki Ympäristöministeriön päätöksen järkevyyttä lainkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Esko, hyvä huomio.
KHO ei tutki myöskään EU-direktiivien vastaisuutta tai julkisuuslain rikkomuksia ympäristöministeriön päätöksissä tai vaikkapa vain yksittäisen asianosaisen jättämässä valituksessa.
Myöskään Vaasan hallinto-oikeus ei tutki esim. EU:n Ympäristötietodirektiivin ja julkisuuslain rikkomuksia vesilain mukaisissa lupahakemuksissa, annetuissa luvissa tai niitä koskevissa valituksissa.
Mitähän mahtaa kuulua julkisuudessa esiin tuodulle asialle, jossa Suomea syytettiin metsäkartellista?..
Ilmoita asiaton viesti
—
23.09.1982 EIT:A-52
Sporrong ja Lönnroth -tapaus – Omistusoikeus – Omaisuuden suoja – Oikeus oikeudenkäyntiin – Oikeudet ja velvollisuudet – Yksityisluonteista oikeutta koskevariita
– – ”3) Oikeus oikeudenkäyntiin
EIT:n mielestä tapauksessa oli kysymys riidasta, jonka ratkaisemisessa olisi tullut noudattaa EIS 6(1) artiklan mukaista menettelyä, koska valittajat olivat kiistäneet rakennuslupapäätösten lainmukaisuuden. EIT:n mielestä vastaajavaltion lainsäädännön mukainen mahdollisuus hakea rajoitetuilla perusteilla hallinnollisten päätösten purkua ei täyttänyt EIS 6(1) artiklan mukaista tuomioistuinkäsittelyä koskevaa vaatimusta. EIT katsoi tapauksessa loukatun EIS 6(1) artiklaa, koska valittajilla ei ollut mahdollisuutta saattaa pakkolunastuslupia ja niihin liittyviä rakennuskieltoja koskevia kysymyksiä tuomioistuimen käsiteltäväksi.
4) Äänestys
EIT:n päätös, että EIS:n 1 lisäpöytäkirjan 1 artiklaa oli loukattu, syntyi äänin 10-9. EIT:n päätös, että EIS 6(1) artiklaa oli loukattu, syntyi äänin 12-7.” – –
https://finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/1982/19820194
—
Suomi on rikkonut ja rikkoo edelleenkin YVA-direktiiviä mm. tuulimyllyjen vuoksi tehtävissä metsän sähkönsiirtolinjojen vuoksi tehtävissä lunastuksissa, joissa ei ole ollut asianosaisilla ”mitään nokan koputtamista”..
Ilmoita asiaton viesti
—
— Tuhti tuore lukupaketti kaivosalan lupaprosessien kohdalta alla:
”Intressivertailu kaivoslain lupaprosessin osana”
(Tomi Rinne, Aimo Guttorm, Erkki Hollo, Tommi Kauppila, Pekka Tuomela,
Heikki Savikko, Joonas Hokkanen)
V A L T I O N E U V O S T O N S E L V I T Y S – J A T U T K I M U S T O I M I N N A N J U L K A I S U S A R J A
2022:26
Sivu 289:
– – ”8.2.10 Lisävaatimukset lupahakemukselle
Mitä sisällöllisiä lisävaatimuksia intressivertailu asettaisi lupahakemukselle, ja mikä tai mitkä tahot tarvittavia aineistoja tuottaisivat? YVA-menettelyssä voi esittää selvityksiä hyödyistä ja haitoista yleiselle edulle kaivoslain soveltamisalalla ja laajemmin myös ympäristönsuojeluintresseistä.269
Kaivoksen lupahakemuksen selvitykset laajenisivat erityisesti yleisen edun hyötyjen ja haittojen erotteluun, joka itsessään on ristiriitaista. Osa maanomistajista, elinkeinonharjoittajista ja muista edunhaltijatahoista voi suhtautua myönteisesti, osa kielteisesti. Hakemuksen on siten perustuttava mielikuvista poiketen faktoihin. Hakija vastaa siitä, että selvitykset ovat riittäviä. Viranomaisen päätöksen on perustuttava riittäviin selvityksiin. Hyötyjä ja haittoja on sitten arvioitava perustuslain ja kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä pilareita punniten, kutakin valtio-, alue- ja kuntatasolla.
Kestävä vertailu on vain rajallisesti mahdollista kaivoslain mittakaavassa eikä se olisi pääsääntöisesti mahdollista EU-oikeuden ja kansainvälisten oikeuden mittakaavassa. Lupahakemuksen selvitykset koskisivat vain kaivoslain soveltamisalaa, vaikka YVA-menettelyssä selvitetään laajemmin. Intressivertailu kaivoslaissa ei saavuttaisi koskaan yleistä hyväksyntää sen soveltamisalan rajoitusten vuoksi erityisesti päästöistä ja vesistövaikutuksista johtuen” – –
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163928/VNTEAS_2022_26.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Ilmoita asiaton viesti
—
Kemin biotuotetehtaalle Tukesin kemikaaliturvallisuuslupa
Mediatiedote
Julkaisuajankohta 24.1.2023 8.25
Tiedote
Kemin biotuotetehdas Metsä Fibre Oy on saanut Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) kemikaaliturvallisuusluvan marraskuussa 2022. Kemikaaliturvallisuusluvassa osoitetaan, että yritys on riittävästi varautunut kohteessa käsiteltävien ja varastoitavien kemikaalien suuronnettomuusriskeihin. Kemin tehdasta kutsutaan biotuotetehtaaksi, koska se valmistaa sellua ja monia muita biotuotteita ilman fossiilisia polttoaineita ja tuottaa myös biopohjaista sähköenergiaa. Tukes tekee tehtaalle tarkastuksen ennen käyttöönottoa. Toiminnan aloittaminen edellyttää myös muita lupia, kuten AVI:n ympäristölupaa ja tarkastuslaitoksen hyväksyntää painelaitteille.” – –
– – ”Uusi biotuotetehdas rakennetaan vanhan ja puretun sellutehtaan paikalle. Vanhasta sellutehtaasta jää käyttöön vain yksi kuitulinja ja kuorikattila. Tehtaan tontti on kaavoitettu kemikaalikohteelle sopivaksi. Tehdas sijaitsee tulvavaara-alueella, ja siellä on varauduttu veden nousuun esim. tulvapengerryksillä.” – –
https://tukes.fi/-/kemin-biotuotetehtaalle-tukesin-kemikaaliturvallisuuslupa
linkki lupapäätökseen alla:
https://tukes.fi/documents/5470659/105600336/MetsaFibreKemi.pdf/447af625-4cdd-b8f3-3147-1ebea47b66f1/MetsaFibreKemi.pdf/MetsaFibreKemi.pdf?version=1.0&t=1674471955022
Ilmoita asiaton viesti
—
KHO
Muu päätös 1485/2017
Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman hyväksymispäätöstä koskevat valitukset
Taltionumero:
1485
Antopäivä:
31.3.2017
https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/muupaatos/1490781634406.html
Ilmoita asiaton viesti
—
HE 78/2000 vp
Hallituksen esitys Eduskunnalle tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi
– – ”Oikeudenkäymiskaaren esteellisyysperusteet ovat ehdottomia ja pakottavia. Tuomioistuin on velvollinen ottamaan omasta aloitteestaan huomioon esteellisyyden. Kysymys tuomarin esteellisyydestä voidaan tuomioistuimen aloitteesta ratkaista myös jälkikäteen muutoksenhakutuomioistuimessa. Tällöin muutoksenhakutuomioistuin voi poistaa alemman tuomioistuimen ratkaisun, jos asian ratkaisemiseen on osallistunut esteeilinen tuomari. Asia joudutaan palauttamaan käsiteltäväksi uudelleen esteettömässä kokoonpanossa.
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaan tuomarin on astuttava pois oikeudesta, kun hän tietää olevansa asiassa esteellinen. Myös asianosainen saa esittää tuomaria vastaan esteellisyysväitteen. Asianosaisen on esitettävä väite ”siivosti”. Muita menettelyä koskevia nimenomaisia säännöksiä ei ole. Asianosaisen on kuitenkin oikeuden-
käymiskaaren 16 luvun 1 §:n mukaan esitettävä esteellisyyttä tarkoittava väite silloin, kun hän käyttää asiassa ensimmäisen kerran puhevaltaa. Myöhemminkin tehty väite on kuitenkin tutkittava. Tuomari, jota vastaan väite on esitetty, saa itse ratkaista väitteen tai osallistua tuomioistuimen jäsenenä sen ratkaisemiseen. Väite voidaan esittää vielä muutoksenhakuvaiheessakin. Väitteen hyväksyminen johtaa asian palauttamiseen ja uuteen käsittelyyn.” – –
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_78+2000.pdf
Ilmoita asiaton viesti
—
HE 78/2000 vp
Hallituksen esitys Eduskunnalle tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi
– – ”Puolueettomuus on osa riippumattomuutta. Sillä tarkoitetaan tapauskohtaista riippumattomuutta, joka ilmenee esteettömyytenä, objektiivisuutena ja ennakkoluulottomuutena (HE 109/1999, s. 6). Tuomioistuimen riippumattomuus ja puolueettomuus edellyttävät tuomioistuinlaitoksen sisällä sitä, että tuomioistuimen tapauskohtainen kokoonpano määräytyy yleisten kriteereiden perusteella ilman yksittäistapauksessa tapahtuvaa järjestelyä tai ohjailua. Tuomaria tai ratkaisukokoonpanoa ei tule määrätä yksittäisiä juttuja silmälläpitäen. Asioiden jakamisessa tuomareille ja kollegion kokoonpanon määräytymisessä tulee turvata sattumanvaraisuus. Näistä periaatteista täytyy yksittäistapauksissa voida poiketa luottamuksen turvaamiseksi tuomioistuimen puolueettomuuteen. Esteellisyyssääntelyn tarkoituksena on osaltaan turvata oikeudenkäynnin tasapuolisuutta ja objektiivisuutta. Riittävänä ei voida pitää yksin sitä, että tuomari toimii puolueettomasti, vaan lisäksi on edellytettävä, ettei asianosaiselle tai yleisölle synny perusteltua aihetta epäillä tuomarin puolueettomuutta yksittäisessä asiassa.
Esteellisyys eli jääviys aiheutuu yleensä siitä, että tuomari on jutun asianosaiseen tai itse asiaan sellaisessa suhteessa, että luottamus hänen puolueettomuuteensa voi sen vuoksi horjua. Tälle perustalle rakentuvat
myös voimassa olevat tuomarin jääviä koskevat säännökset.” – – (tummennukset omia)
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_78+2000.pdf
Ilmoita asiaton viesti
—
HE 109/1999 vp
Hallituksen esitys Eduskunnalle tuomareiden nimittämistä koskevaksi lainsäädännöksi
Sivu 6:
– – ”Tuomioistuimien riippumatonta asemaa vahvistaa lisäksi hallitusmuodon 16 §:ssä (96911995) ja uuden perustuslain 21 §:ssä säädetty perusoikeus, joka takaa jokaiselle oikeuden saada oikeuksiaan tai velvollisuuksiaan koskevat päätökset tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Tuomioistuimien riippumattomuutta edellytetään myös monissa kansainvälisissä sopimuksissa. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 8/1976) eli niin sanotun KP-sopimuksen 14 artiklan 1 kappaleessa ja Euroopan neuvoston piirissä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (SopS 19/1990), jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus, 6 artiklan 1 kappaleessa määrätään, että jokaisella on oikeus saada asiansa riippumattoman ja puolueettoman tuomioistuimen tutkittavaksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen eräissä ratkaisuissa on tuomioistuimen riippumattomuudella tarkoitettu riippumattomuutta lainsäätäjästä, täytäntöönpanovallasta ja osapuolista (esimerkiksi tuomio 22 päivänä kesäkuuta 1989, A 155; Langborger).
Siten sekä perustuslain että Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja niiden soveltamiskäytännön mukaan tuomioistuimien ja tuomareiden tulee olla riippumattomia. Sillä, puhutaanko tuomioistuimien vai tuomareiden riippumattomuudesta, ei ole olennaista eroa; tuomioistuimet muodostuvat tuomareista. Samassa yhteydessä puhutaan usein myös puolueettomuuden vaatimuksesta. Puolueettomuus on osa riippumattomuutta: se tarkoittaa tapauskohtaista riippumattomuutta, joka ilmenee esteettömyytenä, objektiivisuutena ja ennakkoluulottomuutena.
Tuomioistuimien ja tuomareiden riippumattomuus koskee ennen muuta ratkaisutoimintaa; mitkään ulkopuoliset tahot eivät saa asiaankuulumattomasti vaikuttaa tuomitsemistoimintaan. Asiaankuuluvaa vaikuttamista on vain se, mikä tapahtuu säädösten antamisen kautta (Hiden – Saraviita: Valtiosääntö-oikeuden pääpiirteet. Helsinki 1994, s. 250).
Tuomarin on ratkaisutoiminnassaan tarkoin tunnettava laki ja sovellettava sitä. Poliittinen päätöksenteko ja hallinto samoin kuin muutkin intressitahot on sen sijaan pidettävä erillään lainkäytöstä. Riippumattomuus ja siihen kuuluva puolueettomuus toteutuvat viime kädessä tuomarin yksittäisiin tapauksiin liittyvässä ratkaisutoiminnassa.
Riippumattomuusvaatimus ulottuu kuitenkin tätäkin laajemmalle. Voidaan vaatia, että
– tuomioistuimen tulee olla riippumaton suhteessa muihin valtioelimiin;
– tuomioistuimen tulee olla muutoksenhakujärjestelmän aiheuttamin rajoituksin itsenäinen muihin tuomioistuimiin nähden;
– tuomarin tulee olla esteetön jutun osapuoliin ja käsiteltävään asiaan nähden;
– tuomarin on oltava riippumaton ulkopuolisista vaikutteista;
– tuomarin on oltava sisäisesti riippumaton epäasiallisesti asiaan vaikuttavista motiiveista;
– tuomarilla tulee olla ainakin jonkinlainen taloudellinen riippumattomuus” – –
(tummennukset omia)
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_109+1999.pdf
Ilmoita asiaton viesti