Suomen tulee muodostaa yksi yhtenäinen perus- ja ihmisoikeuksia koskeva ei-poliittinen saamelaislinjaus

Kirsiomp
7
Turvallisuuspolitiikka EU Euromaat Eurooppa Johtaminen Laki Maanpuolustus Politiikka Puolueet Sota Suomi Turvallisuus Ulkopolitiikka Yhteiskunta

 

Eikö Suomen tulisi muodostaa yksi yhtenäinen perus- ja ihmisoikeuksia koskeva linjaus esim. saamelaisia koskevassa oikeudellisessa – ei poliittisessa – kysymyksessä? Sisäisesti vahva Suomi on myös vahvempi ulkoisia uhkia vastaan.

Voivatko KHO ja KKO täysin riippumattomasti muodostaa näistä perus- ja ihmisoikeuksista omia kantojaan toisistaan riippumattomina?

Mitä tarkoittaa tuomioistuimen riippumattomuus? Miten sitä valvotaan? Ja kenellä on tarvittava toimivalta  ja puolueettomuus sitä käytännössä valvoa? Ja kenellä on velvollisuus tuoda havaitut epäkohdat esiin (esim. tuomareiden ja esittelijöiden esteellisyydet ja syrjivä lainkäyttö)?

Moitimme esim. Unkaria oikeusvaltioperiaatteiden rikkomisesta, mutta meidän tulisi ensin hoitaa oma tonttimme kuntoon näiltä osin.

—

Siirrän US:n parhaillaan karusellissa pyörivään Juho Mäki-Lohiluoman ”Saamelaiskäräjälaki sekä perustuslakivaliokunnan rooli mietintövaliokuntana” –blogiin jättämäni vastauksen myös tänne ja jatkona edellisen blogini aiheeseen Suomen ja Suomen ylimpien lainvalvojien antamista lainvoimaisten tuomioiden ja päätösten purkuperusteista perus- ja ihmisoikeudellisten kv-sopimusten ja lakiperusteiden valossa:

—

Siteeraan alla Juholle antamaani vastausta siitä, että on totta, että Juhon esille tuomalle asialle tulisi tehdä jotakin:

Kirjoitat, että ”Muutoksen suurimpana hyötynä olisi kuitenkin se, että saamelaiskäräjälain kaltaiset vahvasti politisoituneet ja kansanedustajien mielipiteitä jakavat kysymykset voitaisiin käsitellä eduskunnassa tavalla, joka ei tarpeettomasti murenna kansalaisten ymmärrystä perustuslakivaliokunnassa tehtävän työn oikeudellisesta roolista.”

Minusta tulisi nyt pikaisesti analysoida suurennuslasilla KHO:n ja KKO:n antamia ennakkopäätöksiä näissä perus- ja ihmisoikeusasioissa, jossa sitä mainitsemaasi ”politiikkaa” pitäisi olla nähtävissä mahdollismman vähän ja mielummin ei lainkaan.

—

Asiaa voisi aluksi tutkia esim. nyt ajankohtaisena saamelaisten perus- ja ihmisoikeuksia ja saamelaiskäräjävaaleja ym. asioita koskien (myös Auerin uusin tuomionpurkuhakemus)

1) 5.7.2019 annetun KHO:2019:90-vuosikirjapäätöksen kautta.

—

2) 7.2.2023 annetun KHO:2023:13 -vuosikirjapäätös:

– – ”(34) Vaikka unionin tuomioistuimen uusi tuomio voikin muodostaa perusteen lainvoimaisen ratkaisun purkamiselle vain poikkeuksellisesti, korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännössä on toisaalta myös katsottu, ettei purkusäännöksiä tule tulkita ahtaasti, kun kysymys on perus- ja ihmisoikeuksien noudattamisesta (ks. KHO 2008:44, KHO 2016:33 ja KHO 2019:90).” – –

—

3) 22.2.2023 annetun KKO:2023:13 -ennakkopäätöksen kautta

Ylimääräinen muutoksenhaku – Tuomion purkaminen rikosasiassa

—

Näistä em. lainvoimaisten päätösten ja tuomioiden purkuperusteista huomaa, että KKO ja KHO ovat varsin eri linjoilla siitä, mikä on esim. lainvoimaisten päätösten ja tuomioiden purkujen kohdalla perus- ja ihmisoikeuksien mukaista

Miten meillä korkeimmat lainvalvojat ovat eri linjoilla samoista perus- ja ihmisoikeuskysymyksistä ja miten ne oikeudellisina viimekätisinä ”lukkoina” vaikuttavat Suomen ihmisoikeuspolitiikkaan? Tai miten ne vaikuttavat toinen toisiinsa ja tuleeko niiden vaikuttaa toinen toisiinsa, kun niiden tulisi tehdä päätöksensä ”riippumattomina” ylimpinä lainvalvojina?

Mikä merkitys on pitkäaikaisilla eduskunnan poliittisilla linjauksilla, jos niillä ei voida lainkaan vaikuttaa tuomioistuintyöskentelyyn – kuten nyt voi todeta esim. tuomareiden esteellisyyttä koskien HE 78/2000 vp:n kohdalla, kun oikeudenkäytöstä on esim. KHO:ssa ohitettu kokonaan tämä ”sattumanvaraisuus”-pyrkimys muutoksenhakujen ja lainvoimaisten päätösten jakamiseksi sattumanvaraisesti tuomareille ja esittelijöille.

Eikö maalaisjärjellä ajateltuna ole ihan sama, mitä muut tahot näistä perus- ja ihmisoikeusteemoista maassamme arvioivat tai linjaavat, jos KHO ja KKO voivat omilla tonteillaan kuitenkin lopulta täysin ”riippumattomasti” tehdä lopulliset ennakkopäätöslinjauksensa, huolimatta mistään aikaisemmista poliittisista linjauksista tai toinen toisistaan; ks. HE 78/2000 vp ja tuomareiden esteellisyys ja ko. lainvalmistelun tavoitteet siitä, että muutoksenhakuasiat tulisi jakaa tuomareille sattumanvaraisesti.

Tämä sattumanvaraisuus ei ainakaan toteudu nykyisessä KHO:n työjärjestyksessä ja nykymuotoisessa KHO:n toiminnassa, jossa päätöksen esitellyt esittelijä myös itse yksin ratkaisee tästä hänen esittelystään tehdystä päätöksestä jätetyn oikaisuvaatimuksen (esim. ilmeisen kohtuuttomat oikeudenkäyntimaksut) – ja tekee sen vieläpä yksin.

Huomattavaa, että näistä ilmeisen kohtuuttomista oikeudenkäyntimaksuista annetuista oikaisuvaatimuspäätöksistä ei voi voimassa olevan ajantasaisen Tuomioistuinmaksulain 7,2 § ja 11 § mukaan edes valittaa:

Siis jos muutoksenhakuasiasi on ilmeisen kohtuuttomasti PL 21 §:n ja 22 §:n vastaisesti käsitelty esteellisten tuomareiden ja esittelijöiden päätöksillä ja näin ilmeisen kohtuuttomien oikeudenkäyntimaksujen kera, ja näistä asioista teet oikaisuvaatimuksen ja saat epäävän oikaisuvaatimuspäätöksen, niin siitä et voi nykyisen lainsäädännön mukaan valittaa. Reilua, vai mitä? Mitä sinun oikeustajusi tässä kohdin sanoo?

Varsinkin kun kanteluna sama asiasi tuskin mitenkään muuttuu alkuperäisiin vaatimuksiisi nähden ja kantelupäätöksessä asiaa ei aineellisesti usein mitenkään HL 31 §:n mukaisesti selvitetä, käsitellä tai HL:n 44 § ja 45 § mukaisesti perustella; tai asiasi on jo saattanut kanteluna jo vanhentua OKV:llä tai EOA:llä; tai nämä tahot eivät näe tätä em. tuomareiden ja esittelijöiden esteellisyyttä niin merkittävänä asiana että heidän tulisi viheltää peli poikki.

Oikeuskanslerilla ja EOA:llä ei taida olla edes tarvittavaa laissa annettua toimivaltaa puhaltaa tällaista esteellisten tuomareiden ja esteellisten esittelijöiden ”peliä” poikki? Olisiko heillä kuitenkin moraalinen velvollisuus niin tehdä? Oman maansa merkittävinä perus- ja ihmisoikeuksien puolustajina?

Lähde US-blogi 25.2.2023 ”Voiko tuomioistuin tietää paremmin kuin muutoksenhakija itse, mikä on hänen henkilökohtaisessa tilanteessaan edunmukaista?”

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu