Suomen viimeiset luonnonmetsät eli iki- ja aarniometsät, joita ei ole koskaan teollisesti hakattu, on suojeltava.
SUOMEN VIIMEISET LUONNONMETSÄT ON SUOJELTAVA!
YK:n biodiversiteettisopimus määrittelee luonnonmetsät metsiksi, joita ei ole koskaan teollisesti hakattu, tai joissa kauan sitten tehdyt hakkuut ovat olleet vähäisiä ja vaikuttaneet metsän rakenteeseen vain vähän.
Luonnonmetsä eroaa tavallisesta talousmetsästä.
—
Metsiemme lajeista jo yli 800 on uhanalaisia
3/4 metsiemme luontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Luontomme elonkirjo säilytetään vain suojelemalla riittävästi metsiä tasaisesti ympäri Suomen.
Allekirjoita vetoomus metsiemme suojelun puolesta täällä.
—
”Hyvä pääministeri Sanna Marin,
Vetoan Teihin, jotta Suomen viimeiset luonnonmetsät suojellaan.
Hallitusohjelmassa sanotaan, että “Suomi on sitoutunut omalta osaltaan
pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen.”
Suomen luonnonmetsät ja vanhat metsät vähenevät edelleen. Meillä on
kiire suojella se, mitä on jäljellä. Metsiemme lajeista yli 800 on jo
uhanalaisia ja kaksi kolmasosaa luontotyypeistä on luokiteltu
uhanalaisiksi. Luontomme elonkirjo säilytetään vain suojelemalla
riittävästi metsiä ja tasaisesti ympäri Suomen. Enemmän suojelua,
enemmän elämää.
Rauhoitettuja metsiä ja maisemia tarvitsevat kaikki kansalaiset ja muut
elinkeinot – virkistys, retkeily, matkailu, poronhoito, sienestys ja
marjastus tuottavat hyvinvointia.
Me tiedämme, että Suomessa on jäljellä luonnonmetsiä, joita ei ole vielä
suojeltu. Niistä 55 esimerkkikohdetta valtionmailla on jo esitetty vuonna
2020 ilmestyneessä ympäristöjärjestöjen raportissa. Luontopolitiikan
suunnittelua ja päätöksentekoa tukeva, tieteellistä huippuosaamista
edustava Luontopaneeli on viimeksi tänä keväänä toistanut jo useaan
kertaan esitetyn tieteellisen näkemyksen, jonka mukaan nykytoimet
metsien suojelun lisäämiseksi eivät riitä luontokadon pysäyttämiseen.
Luontopaneelin mukaan suojelumäärät ja -rahoitus olisi
moninkertaistettava, ja valtion omia metsiä suojeltava merkittävästi lisää.
Luonnonmetsiä ei Suomessa koskaan ole järjestelmällisesti
viranomaistoimin kartoitettu, vaikka niiden tärkeys suojelukohteina on jo
kauan ollut tiedossa. Siksi ympäristöjärjestöjen ja Koneen säätiön
rahoittaman hankkeen yhteistyönä maamme viimeisten
suojelemattomien luonnonmetsien kartoitus jatkuu. Tulokset antavat
pohjatiedon, jonka avulla luonnonmetsämme voidaan suojella.
Luonnonmetsien kartoitukseen tarvitaan kuitenkin myös viranomaisten ja
riippumattomien suojelun asiantuntijoiden, kuten Suomen
ympäristökeskuksen työtä.
Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen. Euroopan unionin
jäsenenä EU:n biodiversiteettistrategian suojelutavoitteiden on
muututtava kansallisiksi toimiksi. Maamme on myös ratifioinut YK:n
biodiversiteettisopimuksen, jonka seuraava osapuolikokous pidetään
lokakuussa.
Luonnonmetsien suojelemiseksi tarvitaan poliittisia päätöksiä.
Valtionmetsien suojelua on lisättävä suojeluohjelmalla ja
Metsähallituksen omistajaohjauksella.
ja yksityismetsien suojelurahoitus on moninkertaistettava. Pyydämme,
että ohjaatte hallituksen tekemään tarpeelliset poliittiset päätökset ennen
YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousta lokakuussa 2021,
jotta saamme luontokadon pysähtymään, luonnonmetsät kartoitettua ja
suojeltua ja Suomen täyttämään kansainväliset velvoitteemme.
Kunnioittaen”
https://www.greenpeace.org/static/planet4-finland-stateless/2021/05/d3cc71ec-hyva-paaministeri-sanna-marin.pdf
Ilmoita asiaton viesti
—
”55 suojelunarvoista valtionmetsää
Vapaaehtoiset luontokartoittajat ovat jo vuosien ajan keränneet tietoa monimuotoisuuden suojelulle arvokkaista metsistä eri puolilla Suomea. Vuosina 2019 ja 2020 tehtiin systemaattisempia lajisto- ja luontoarvokartoituksia valtion metsissä Hangosta Inariin. Kartoituksista vastannut työryhmä on koonnut osan työnsä tuloksista julkiseen raporttiin. Greenpeace julkaisee työryhmän raportin kohdetiedot tällä sivulla.” – –
https://metsat.greenpeace.fi/pages/55metsaa?_ga=2.261415822.288021852.1627411373-459291920.1627411372&_gac=1.251315634.1627415493.EAIaIQobChMI1bfA4vOD8gIV0AeiAx2-EwXhEAEYASAAEgL0cPD_BwE
Ilmoita asiaton viesti
—
Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja Luonto-Liiton kysymykset
puoluesihteereille kuntavaaleissa 2021
Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace Suomi ja Luonto-Liitto lähettivät puolueille seitsemän kysymystä luonto- ja ympäristöpolitiikasta kunnissa. Kysely lähetettiin kaikille puolueille, joilla on valtuustopaikkoja Manner-Suomessa. Kyselyyn vastasivat kokoomus, perussuomalaiset, sosiaalidemokraatit, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit, suomen ruotsalainen kansanpuolue, suomen kommunistinen puolue ja piraatit.” – – (ks. tulokset alla)
https://www.greenpeace.org/static/planet4-finland-stateless/2021/05/48eb2f77-kuntavaalikysely_vastaukset.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Ehdottomasti näin. Näillä metsillä on paljon paljon suurempi arvo kuin mitä ne tuottaisivat hehtaarilta pinotavaraa.
Ilmoita asiaton viesti
Kannatan koskemattoman luonnon säilyttämistä. Sama onko kyseessä viidakko, pohjoinen aarniometsä tai koralliriutta. Ihmisen vaikutus on rajattava samoin ihmisten määrä.
Ilmoita asiaton viesti
—
Tässä blogissani esitellyssä Greenpeacen vetoomuksessa on tällä hetkellä allekirjoituksia annettu 14 611 kpl ja tavoite on saada vähintään 15 000 allekirjoitusta kasaan.
Otetaanko loppukiri? Ja kaikki allekirjoitukset, mitkä menevät yli 15 000 tavoiterajan ovat tottakai vaan plussaa 🙂
Annathan oman allekirjoituksesi Suomen luonnonmetsien suojelun puolesta alla olevan linkin kautta! 🙂
https://www.greenpeace.org/finland/metsavetoomus-b/?gclid=EAIaIQobChMI1bfA4vOD8gIV0AeiAx2-EwXhEAEYASAAEgL0cPD_BwE#top
Ilmoita asiaton viesti
—
Nostan tähän yhden ihmettelyn aiheen edellä linkittämästäni ”Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja Luonto-Liiton kysymykset puoluesihteereille kuntavaaleissa 2021”, jossa on eriteltyinä eri puolueiden kannat näissä luontoon ja metsien suojeluun liittyvissä kysymyksissä:
”Keskusta
1. Kuntien metsien hoidon ja käytön tavoitteena tulisi olla monimuotoisuuden säilyttäminen ja virkistysmahdollisuuksien ylläpitäminen?
Kyllä.
Perustelut: Monimuotoisuus ja virkistyskäyttö on yksi tärkeä tavoite metsien hoidolle. On tärkeää, että myös kaupungeissa metsät ja muu luonto on kaikille asukkaille lähellä, kävelymatkan päässä.Metsillä on monille kunnille myös taloudellista merkitystä. Niistä saatavat tulot ovat tärkeitä palvelujen ja kunnan muiden tehtävien rahoittamiseksi. Keskusta luottaa metsänomistajien, ml. kunnat, vastuullisuuteen siinä, että metsiä hoidetaan hyvin ja käytetään kestävästi.” – –
https://www.greenpeace.org/static/planet4-finland-stateless/2021/05/48eb2f77-kuntavaalikysely_vastaukset.pdf
—
Onpas’ keskustalla ”vahva oma linja” luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja virkistysmahdollisuuksien ylläpitämiseksi.. 🙁 Tällä vastauksella kun se takki pyörii päällä aivan jatkuvasti ja mahdollistaa niin vasemmiston kuin oikeistonkin kanssa tehdyn hallitustyön. Jos keskustalla olisi vahvoja ja pysyviä omia puoluekantoja luonnon ja esim. metsien suojelun suhteen, niin hallitus ei alati keikkuisi oikealta vasemmalle – kuin lastu laineella 😉
Ilmoita asiaton viesti
Ihmettelen kun luonnonmetsien kohdalla puhutaan aina niiden hyödyntämisestä matkailuun, marjastukseen tms.
Eihän näihin luonnonmetsiin olisi pääsyä ilman metsiin metsien hakkuiden, taloudellisen hyödyntämisen takia tehtyjä metsäteitä ja niiden teiden jatkuvaa ylläpitoa.
Metsätie, autolla ajettavan kuntoisena säilyäkseen vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja jos metsien taloudellinen hyödyntäminen tehdään moraalisesti ja taloudellisesti vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi niin metsäteiden ylläpito on turhaa. Yleinen kulku teillä siis estetään vahinkojen ja vastuiden välttämiseksi, kulku omalla vastuulla siis..
Tuttuni maksoi juuri metsätien jyvitettyä kunnostusosuuttaan yli 3000€ metsätien päässä sijaitsevilta mailtaan joissa on noin 10 ha kalliomaisema ja 49 ha suometsää ympärillään. Metsät eivät juurikaan kasva ja kalliokko on suosittua retkeilyaluetta mutta hukkamaaksi luokiteltua metsätaloudellisesti. Hän sanoi että 3000€ lasku kourassa kävi kyllä mielessä että olisi kaivattanut tien poikki omien maidensa rajoille.
Metsätien perustaminen oli 30 vuotta sitten maksanut 40 000mk hänen osuudellaan ja valtaosa metsistä oli silloin hakattu ja merkittävä osa aukkojen tuotosta oli mennyt juurikin tientekoon, ilman suuria aukkohakkuita alueelle ei olisi tehty liki kymmenen kilometrin mittaista tietä. Tämäkin nykyään retkeilijöiden suosima kalliokko sijaitsisi ilman metsien taloudellista hyödyntämistä avohakkuiden muodossa kymmenen, jopa viidentoista kilometrin päässä henkilöautolla ajettavista teistä.
Mielestäni metsien virkistyskäyttö, metsästys, marjastus, retkeilykäyttöön perustuu täysin yksityisteiden hyödyntämiseen ja yksityistiet perustuvat liki täydellisesti metsien hyödyntämiseen.
Jos laaja, yhtenäinen metsäalue, esim 1000ha suojellaan niin eihän siellä ole metsätieverkostoa jota virkistyskäyttöön voidaan hyödyntää.
Siellähän on vain vanhenevaa, hoitamatonta, ylitiheää metsää jossa myrskyjen kaatamia rutikuivia puunraatoja sikinsokin odottelemassa hillitsemätöntä metsäpaloa tapahtuvaksi, metsäpaloa jota ei voida sammuttaa koska alueelle ei ole toimivaa tiestöä..
Ilmoita asiaton viesti
Mikä itseisarvo on ns. ikimetsällä, jolla tarkoitetaan metsää jossa puut lahoavat pystyyn tai myrsky kaataa ne lahomaan läpipääsemättömäksi ryteiköksi?
Pieni korjaus Ari, ei kai metsästyskään olisi sallittua?
Ilmoita asiaton viesti
Ei kukaan metsästä tiettömien selkosten takana.
Hirvet ammutaan suunnilleen tieojiin eikä kukaan kymmentä kilometriä kävele jänistä ampumaan, harva se vaeltaakaan todella tiheässä, hoitamattomassa ryteikössä.
Jokamiehen oikeudet asia erikseen mutta metsästys, marjastus taitaa olla hiipuvaa hommaa..
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitin tuolla sitä että tiettyjen piirien mielestä kaikenlainen metsästys pitäisi kieltää.
Ilmoita asiaton viesti