Suomessa on kaksi ylintä, riippumatonta laillisuusvalvojaa: valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies
Onko meillä aikaa tässä tilanteessa kiistellä siitä, kenelle kuuluu ylin laillisuusvalvonta? Ks. oikeuskanslerille keskitetyt erityistehtävät tästä.
—
- Oikeusasiamiehelle keskitetyt erityistehtävät koskevat
- puolustusvoimia, Rajavartiolaitosta, sotilaallista kriisinhallintahenkilöstöä, Maanpuolustuskoulutusyhdistystä ja sotilasoikeudenkäyntiä
- poliisitutkintaa ja poliisi- tai tulliviranomaiselle säädettyä toimivaltaa sekä rikosprosessuaalisia pakkokeinoja ja esitutkintaa
- Oikeusasiamiehen erityistehtäviin eivät kuitenkaan kuulu esitutkinnan toimittamatta jättämistä, keskeyttämistä ja rajoittamista koskevat asiat.
- salaista tiedonhankintaa, salaisia pakkokeinoja sekä tiedustelutoimintaa ja sen laillisuusvalvontaa
- vankiloita ja muita suljettuja laitoksia sekä yksilön itsemääräämisoikeuden rajoittamista muilla toimenpiteillä
- esim. rajoitustoimet oppilaitoksissa ja erilaisissa asumisyksiköissä sekä vartijoiden toimivaltuudet
- kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua koskevan sopimuksen valvontatehtäviä
- vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen valvontatehtäviä
- lasten oikeuksien toteutumista
- esim. lapsen oikeudet varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa sekä lastensuojeluasiat
- vanhusten ja vammaisten henkilöiden sekä turvapaikanhakijoiden oikeuksien toteutumista
- yksilön oikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa
- esim. potilaan oikeudet ja sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet
- yksilön oikeuksien toteutumista sosiaalivakuutuksessa
- esim. eläkkeet ja Kelalta haettavat sosiaalietuudet
- yleistä edunvalvontaa
- saamelaisille alkuperäiskansana turvattujen oikeuksien toteutumista
- romaneille ja muille ryhmille turvattujen oman kielen ja kulttuurin ylläpitämis- ja kehittämisoikeuksien toteutumista
- esim. viittomakielisten oikeuksien toteutuminen
Oikeuskansleri voi edelleen käsitellä näitäkin asioita silloin, kun niihin liittyy rakenteellinen näkökulma. Oikeuskanslerin valvonta voi kohdistua erilaisten rakenteellisten tekijöiden ‒ kuten ajantasainen ja johdonmukainen lainsäädäntö, toiminnan ohjaus ja valvonta, resurssit ja toiminnan menettelyt, tietojärjestelmät, johtaminen ja toimintakulttuuri – vaikutuksiin ja niissä oleviin ongelmiin.
Oikeuskansleri siirtää pääsääntöisesti oikeusasiamiehelle asiat, jotka on keskitetty oikeusasiamiehen käsiteltäviksi. Oikeusasiamies toimii samoin oikeuskanslerille kuuluvien asioiden kohdalla. Lisäksi laillisuusvalvojat voivat keskinäisesti siirtää molempien toimivaltaan kuuluvan asian, jos siirtämisen arvioidaan nopeuttavan asian käsittelyä tai siirtäminen on perusteltua muusta syystä, kuten asioiden yhdessä käsittelemiseksi.
Kantelijalle ilmoitetaan asian siirrosta. Asian tutkimisesta ja ratkaisemisesta päättää se laillisuusvalvoja, jolle asia on siirretty. (tummennus oma)
—
”117 §
Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen oikeudellinen vastuu
Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuuden tutkimisesta, syytteen nostamisesta heitä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa sekä tällaisen syytteen käsittelystä on voimassa, mitä 114 ja 115 §:ssä valtioneuvoston jäsenestä säädetään.
118 §
Vastuu virkatoimista
Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.
Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään.
Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa. (4.11.2011/1112)”
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L10P114
Ilmoita asiaton viesti
Kumpikaan näistä ylimmistä laillisuusvalvojista ei ole riippumaton, vaan poliittisesti johdettu. Eikä tavallisella kansalaisella ole mitään mahdollisuutta saada oikeutta heidän avullaan, mikäli joutuu viranomaisen tai muuta julkista valtaa käyttävän rikosten kohteeksi, ei edes törkeissä ja pitkäaikaisissa tapauksissa.
Eikä edes niissä tapauksissa, joissa yhden julkista valtaa käyttävän rikosten kohteena oleva joutuu vuosikausien ajan eri viranomaisten laittomuuksien kohteeksi, joilla yritetään saada uhri vaikenemaan.
Ilmoita asiaton viesti
—
Tärkeä huomio:
”Tuomioistuinten ja syyttäjien valvonta”
”Mahdolliset seuraamukset vastaavat muun viranomaistoiminnan valvonnan seuraamuksia. Vain oikeuskanslerilla ja eduskunnan oikeusasiamiehellä on toimivalta nostaa syyte tuomarin epäillystä virkarikoksesta.”
https://oikeuskansleri.fi/tuomioistuinten-ja-syyttajien-valvonta
Ilmoita asiaton viesti
—
Meillä on käsillä varsin heikko tilanne lähitulevassa, kun turvapaikanhakijoiden valituksia ruvetaan käsittelemään hallinto-oikeuksissa (ja KHO:ssa), jos meillä ei ole puolueettomia ja riippumattomia ylimpiä lainvalvojia – ja sellaisia jotka,
puuttuvat a i d o s t i j a a j a n t a s a i s e s t i epäiltyihin tuomareiden virkarikoksiin.
Ilmoita asiaton viesti
—
Jännittyneisyyttä valtion ylimpien päättäjien ja ylimpien lainvalvojien välillä on..
Ks. esimerkkinä alla:
KHO:2021:152
Asiakirjajulkisuus – Julkisuuslain soveltaminen – Viranomaisen sisäistä työskentelyä varten laadittu asiakirja – Oikeuskanslerin ja ministerin välinen sähköpostiviestintä – Oikeuskanslerin kannanotto – Eri viranomaiset – Julkisuusperiaate
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1635419768200.html
Ilmoita asiaton viesti
—
Merkittävä vuosikirjapäätös 2 vuoden takaa:
KHO:2021:152
– – ”Nyt kysymyksessä olevien sähköpostiviestien mahdollista luonnetta julkisuuslain 5 §:n 4 momentissa tarkoitettuina asiakirjoina arvioitaessa on ensinnäkin otettava huomioon, että vaikka oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri ovat organisatorisesti valtioneuvoston yhteydessä, ne ovat organisatorisesta asemastaan huolimatta valtioneuvostosta oikeudellisesti riippumattomia laillisuusvalvojia. Julkisuuslaissa tarkoitetussa mielessä oikeuskansleria ja apulaisoikeuskansleria tuleekin pitää valtioneuvostoon ja ministeriöihin nähden eri viranomaisina.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1635419768200.html
Ilmoita asiaton viesti
—
”Oikeuskanslerinviraston työjärjestys”
Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2022″
– – ”Apulaisoikeuskansleri ratkaisee asiat, jotka koskevat
1) kanteluja ja lausuntoja, jolleivat ne kuulu oikeuskanslerin ratkaistaviksi,
2) virkamiehiä koskevia virkasyyteasioita,
3) käräjäoikeuksien rangaistustuomioiden tarkastamista ja siitä aiheutuvia toimenpiteitä,
4) ylimääräistä muutoksenhakua ja
5) muita sellaisia kysymyksiä, jotka eivät kuulu ensisijaisesti oikeuskanslerille.
Apulaisoikeuskansleri tarkastaa valtioneuvoston pöytäkirjat. Apulaisoikeuskansleri toimittaa myös tuomioistuinten ja muiden viranomaisten tarkastuksia.
Oikeuskansleri voi jonkin asian tai asiaryhmän käsittelemisestä määrätä toisinkin kuin mitä edellä on määrätty. Jos on epäselvää, kenen ratkaistavaksi jokin asia kuuluu, siitä päättää oikeuskansleri.” – –
https://oikeuskansleri.fi/documents/1428954/101885886/okv_tyojarjestys.pdf/766d2849-c795-e7d9-98d0-070cc327d8b2/okv_tyojarjestys.pdf?t=1672387268740
—
”Sentähden sepällä pihdit, ett’ei polta sormiansa.” (vanha sananlasku)
Ilmoita asiaton viesti
—
13.5.2022/330
”Laki valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta” (ajantasainen)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2022/20220330
Ilmoita asiaton viesti
–
”Hallituksen esitys HE 179/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta”
– – ”Perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti tulevaisuudessakin on tarpeen varmistaa ylimmän laillisuusvalvonnan vaikuttavuus niin kokonaisuutena kuin erikseen kummankin laillisuusvalvojan osalta. (PeVM 5/2018 vp, PeVM 3/2018 vp, PeVM 2/2017 vp, PeVM 1/2017 vp, PeVM 3/2016 vp, PeVM 2/2016 vp, PeVM 8/2015 vp, PeVM 7/2015 vp.). Valiokunta on painottanut, että vaikka laillisuusvalvonnan eri osa-alueilla on pitkät perinteet, joita tulee kunnioittaa, myös laillisuusvalvonnan tulee elää ajassa, ja sen kehittämistä tulee ennakkoluulottomasti harkita (PeVM 5/2018 vp).
1.2 Valmistelu
Oikeusministeriö asetti 25.9.2018 työryhmän selvittämään ja arvioimaan valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen välisen tehtävien jaon nykytilaa, kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia sekä laatimaan arviointiin perustuvat linjausehdotukset. Työnjaon ja yhteistyön kehittämismahdollisuudet tuli arvioida perustuslain asettamissa reunaehdoissa. Työryhmän toimikaudeksi määrättiin 1.10.2018–28.2.2019. Työryhmän toimikautta jatkettiin oikeusministeriön päätöksellä 30.4.2019 asti.
Työryhmän puheenjohtajana toimi oikeusneuvos (eläk.) Ilkka Rautio. Työryhmän jäseninä olivat valtioneuvoston oikeuskansleri Tuomas Pöysti, eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen ja ylijohtaja Sami Manninen, oikeusministeriö (1.11.2018 lukien valiokuntaneuvos, eduskunnan kanslia). Työryhmän pysyvä asiantuntija oli professori Tuomas Ojanen. Työryhmän sihteerinä toimi erityisasiantuntija Anu Mutanen ja 11.3.2019 alkaen lainsäädäntöneuvos Marietta Keravuori-Rusanen.
Työryhmä kuuli entistä oikeusasiamiestä Riitta-Leena Pauniota, Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautiota, apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinia, apulaisoikeusasiamies Pasi Pölöstä, apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaista ja oikeuskanslerinviraston kansliapäällikköä, apulaisoikeuskanslerin sijaista Kimmo Hakosta.
Kansalaisnäkökulman selvittämiseksi työryhmä hyödynsi oman sisäisen asiantuntemuksensa ohella kuultujen asiantuntijoiden näkemyksiä sekä oikeusministeriön julkaisemaa selvitystä perus- ja ihmisoikeustoimijoista, jonka valmisteluun sisältyi laaja kansalaisjärjestökuuleminen (Selvitys perus- ja ihmisoikeustoimijoista. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 35/2015, s. 78. Ks. myös Vammaisten henkilöiden pääsy oikeuksiin: vammaisjärjestöjen neuvontapalvelut. Ihmisoikeuskeskus 2016).
Työryhmä päätyi 5.6.2019 julkaistussa mietinnössään (Ylimpien laillisuusvalvojien tehtävien jako. Työryhmän mietintö. Oikeusministeriön julkaisuja, mietintöjä ja lausuntoja 2019:24) pitämään voimassa olevaa tehtävienjakolakia perusteiltaan edelleen pääosin tarkoituksenmukaisena ja toimivana, mutta katsoi perustelluksi tarkistaa se paremmin vastaamaan laillisuusvalvojien perustuslaissa ja muussa lainsäädännössä säädettyjä erityistehtäviä sekä kansainvälisistä sopimuksista johtuvia ja tosiasiallisia erikoistumisaloja. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeusasiamiehen erityistehtävät toimia YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen mukaisena kansallisena valvontaelimenä ja osana YK:n vammaisyleissopimuksen mukaista valvontarakennetta. Oikeusasiamiehelle kuuluvia erityistehtäviä ovat niin ikään lapsen oikeuksien toteutumisen valvonta sekä salaisten tiedonhankintakeinojen valvonta. Oikeuskanslerin lakisääteisiin erityistehtäviin puolestaan kuuluu perustuslaissa säädetyn valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen laillisuuden valvonnan ohella asianajajien ja oikeusavustajien sekä oikeudenkäyntiavustajien valvonta.
Työryhmä ehdotti ylimpien laillisuusvalvojien tehtävienjaon laajentamista toiminnan luonteen (aiheperuste) ja valvonnan näkökulman (näkökulmaperuste) käytöllä jakoperusteena. Tämä antaisi työryhmän mielestä nykyistä paremmat mahdollisuudet kehittää laillisuusvalvontaa myös sen tulevia tarpeita vastaavaksi. Työryhmän mietintöön sisältyi hahmotelma tehtävienjakolain muutosehdotuksesta.
Oikeusministeriö pyysi 20.6.–17.9.2019 järjestetyllä lausuntokierroksella työryhmän mietinnöstä lausuntoa ministeriöiltä, keskeisiltä viranomaisilta ja erityisvaltuutetuilta, korkeimmilta oikeuksilta sekä ehdotuksen kannalta merkityksellisiltä sidosryhmiltä, kuten ihmisoikeusjärjestöiltä. Lausuntoja pyydettiin Lausuntopalvelu.fi-verkkosivuston kautta kaikkiaan 71 taholta, minkä lisäksi jakelulistan ulkopuolisilla oli mahdollisuus antaa lausuntonsa. Lisäksi mietintö toimitettiin Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle tiedoksi ja mahdollisia kommentteja varten. Tiivistelmä mietinnön keskeisestä sisällöstä ja Ahvenanmaata koskevat ehdotukset toimitettiin ruotsinkielelle käännettyinä.
Jatkovalmistelu toteutettiin työryhmän mietinnön ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta oikeusministeriössä virkatyönä yhteistyössä ylimpien laillisuusvalvojien kanssa. Oikeusministeriö pyysi 16.11.–23.12.2020 järjestetyllä lausuntokierroksella hallituksen esitysluonnoksesta lausuntoa aiemmassa lausuntojakelussa mukana olleilta sekä ylimmiltä laillisuusvalvojilta, Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta ja eräiltä muilta tahoilta. Myös jakelulistan ulkopuolisilla oli mahdollisuus antaa lausuntonsa.
Esitys on jatkovalmisteltu lausuntokierrokselta saadun palautteen pohjalta oikeusministeriössä virkatyönä. Lausuntokierroksen jälkeen esitykseen tehdyt muutokset on koordinoitu ylimpien laillisuusvalvojien kanssa. ” – –
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_179+2021.aspx
Ilmoita asiaton viesti
Ajauduit taas kerran keskustelemaan itsesi kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
—
A lasso rixa quaeritur
Ilmoita asiaton viesti