Suomi on 28.11.2019 saanut EU-komissiolta virallisen Pilot-huomautuksen (nro 2019/2290) YVA-direktiivin väärästä täytäntöönpanosta
Miten Suomen valtio kantaa vastuunsa jo vuosia kestäneestä YVA-direktiivin väärästä implementoinnista vahinkoa kärsineille omille kansalaisille, kunnille, yrittäjille, asianosaisille? Miten aiheutetut vahingot korvataan monimuotoiselle luonnolle, kulttuuriperinnemaisemille, rakennusperinnölle..? (kuva: clip art)
—
Ympäristöministeriöstä hallitussihteeri Piia Kähkölän 13.10.2021 perustelumuistiosta ”Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:n muuttamisesta” -kooste:
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettuun valtioneuvoston asetuksen (277/2017, jäljempänä YVA-asetus) 4 §:n 1 mom. ollaan tekemässä muutoksia, joilla täydennetään tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2011/92/EU, muutettuna direktiivillä 2014/52/EU, jäljempänä YVA-direktiivi) täytäntöönpanoa.
Muutos ollaan tekemässä 4 §:n 1 mom. ensimmäiseen virkkeeseen sekä 1 ja 3 kohtiin. Ko. muutoksista kerrotaan, että ”muutokset on tarkoitettu teknisiksi tarkennuksiksi, eikä niillä ole tarkoitettu muuttaa YVA-menettelyn käytäntöjä”.
Miksi muutos ollaan tekemässä? Nykytilan arviointia
Hallitussihteeri Kähkölän 13.10.2021 perustelumuistiossa kerrotaan, että Suomi on vastaanottanut 28.11.2019 Euroopan komissiolta virallisen huomautuksen (asianumero 2019/2290) koskien YVA-direktiivin täytäntöönpanoa Manner-Suomessa ja Ahvenanmaalla. EU-komissio katsoo, että useita YVA-direktiivin säännöksiä ei ole pantu täytäntöön asianmukaisesti.
Perustelumuistiosta selviää, että YVA-direktiivi pannaan Suomessa täytäntöön pääasiassa YVA-lailla ja YVA-asetuksella. YVA-direktiivin vaatimuksia on lisäksi pantu täytäntöön maankäyttö- ja rakennuslailla, maankäyttö- ja rakennusasetuksella (895/1999), luonnonsuojelulailla (1096/1996) sekä lupamenettelyjä koskevien velvoitteiden osalta sektorikohtaisilla säädöksillä.
YVA-direktiivin 5 art. 1 kohdassa säädetään arviointiselostukseen sisällytettävistä tiedoista. Suomen kansallisessa lainsäädännössämme kyseinen direktiivin kohta on pantu täytäntöön YVA-lain 4 §:n 1 momentilla ja 19 §:llä sekä YVA-asetuksen 4 §:llä ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 b §:llä.
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 b § säännöstä sovelletaan silloin kun on kyse ympäristövaikutusten arvioinnin tekemisestä osana kaavoitusmenettelyä (yhteismenettely). YVA-direktiivin 5 art. 1 kohdan f alakohta sisältää viittauksen direktiivin liitteeseen IV, jossa säädetään tiedoista, jotka on annettava ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa.
Nyt lausunnolla olevalla valtioneuvoston asetuksella tehtäisiin Suomen vastauksessa ilmoitetut muutokset siltä osin kuin ne koskevat YVA-asetusta. Muutokset tehtäisiin asetuksen 4 §:n 1 mom. ensimmäiseen virkkeeseen ja sen 1 ja 3 kohtiin. YVA-asetuksen 4 § koskee arviointiselostuksen sisältöä. Ko. 4 §:n 1 mom. on 16-kohtainen luettelo tiedoista, jotka arviointiselostuksessa on esitettävä.
YVA-asetuksen 4 §:n 1 mom. ensimmäinen virke: virkkeestä poistetaan sanapari ’tarpeellisessa määrin’
EU-komissio on virallisessa Suomelle antamassaan huomautuksessa katsonut, että em. sanaparin takia Suomi ei ole pannut YVA-direktiivin 3 artiklan 2 kohtaa asianmukaisesti täytäntöön. Muotoilu voi antaa kuvan, jonka mukaan arviointiselostukseen on sisällytettävä tiedot vain tarpeellisessa määrin. Suomi on komissiolle antamassaan vastauksessa ilmoittanut poistavansa YVA-asetuksen 4 §:stä kyseiset sanat. Muutoksella varmistettaisiin YVA-direktiivin asianmukainen täytäntöönpano. Sillä ei ole tarkoitus muuttaa YVA-menettelyn käytäntöjä.
Asetuksen 4 §:n 1 mom. ensimmäiseen virkkeeseen tehtäisiin tarkennus, jonka mukaan arviointiselostuksessa esitettävien tietojen tulisi lisäksi liittyä olennaisesti hankkeen erityisominaisuuksiin ja ympäristön erityispiirteisiin, joihin todennäköisesti kohdistuu vaikutuksia. Näin ollen, kun voimassa olevan säännöksen mukaan arviointiselostuksessa on tullut esittää tiedot, jotka ovat tarpeen perustellun päätelmän tekemiselle ottaen huomioon kulloinkin saatavilla oleva tietämys ja arviointimenetelmät, jatkossa tarkennettaisiin tietojen koskevan nimenomaan olennaisesti kyseistä hanketta koskevia erityisominaisuuksia ja sen ympäristön erityispiirteitä.
EU-komissio katsoo, että Suomi on pannut puutteellisesti täytäntöön YVA-direktiivin 5 art. 1 kohdan f alakohdan
YVA-direktiivin 5 art. 1 kohdan f alakohta edellyttää, että ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on oltava YVA-direktiivin liitteessä IV mainitut lisätiedot, jotka olennaisesti liittyvät tietyn hankkeen tai hanketyypin erityisominaisuuksiin ja ympäristön erityispiirteisiin, joihin todennäköisesti kohdistuu vaikutuksia. YVA-direktiivin liitteessä IV luetellaan tiedot, jotka arviointiselostukseen on sisällytettävä.
YVA-asetuksen 4 §:n 1 mom. 1 kohdan muutos
Asetuksen 4 §:n 1 mom. 1 kohtaa ollaan muuttamassa niin, että hankkeen kuvauksen tulisi jatkossa sisältää arvio ennustettujen päästöjen ja jäämien määrästä ja laadusta. Muutoksella ei olisi tarkoitus muuttaa YVA-menettelyn käytäntöjä, joiden mukaan nykyisinkin arviointiselostuksessa edellytetään kuvausta todennäköisistä päästöistä ja jäämistä, minkä voidaan katsoa merkitsevän käytännössä samaa kuin arviota ennustettujen jäämien ja päästöjen määrästä ja laadusta. Muutos tehtäisiin YVA-direktiivin liitteessä IV olevan 1 kohdan d alakohdan täytäntöönpanon varmistamiseksi.
YVA-asetuksen 4 §:n 1 mom. 3 kohdan muutos
Asetuksen 4 §:n 1 mom. 3 kohtaa ollaan muuttamassa niin, että arviointiselostuksen tulisi jatkossa sisältää myös selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhteesta Euroopan unionin tasolla tai kansallisesti vahvistettuihin ympäristönsuojelutavoitteisiin. Muutoksella ei olisi tarkoitus muuttaa YVA-menettelyn käytäntöjä, joiden mukaan nykyisinkin arviointiselostuksessa edellytetään selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhteesta ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin, joiden voidaan katsoa pitävän sisällään myös Euroopan unionin tasolla tai kansallisesti vahvistetut ympäristönsuojelutavoitteet. Muutos ollaan tekemässä myös siksi, että YVA-direktiivin liitteessä IV olevan 5 kohdan 2 alakohdan täytäntöönpano varmistetaan.
Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian asetuksen hyväksymisen jälkeen.
Toisin kuin hallitussihteeri Kähkölän perustelumuistossa väitetään, näiden Suomen valtion toimesta väärin täytäntöönpantujen YVA-lakien ja YVA-asetusten vuoksi monet muutoksenhakijat eri hallinto-oikeuksissa ovat kärsineet merkittävät vahingot, koska heidän valituksensa esim. rakennushankkeista puuttuvista ja puutteellisista YVA-arvioinneista eivät ole menestyneet ja/tai ne ovat olleet PL 21 §:n vastaisesti jo vuosikausia muutoksenhakuina vireillä aiheuttaen mittavia oikeudenkäyntikuluja ja työmääriä niin asianosaisille kuin oikeuslaitoksellekin; sen lisäksi, että ko. muutoksenhaut ovat turhaan ruuhkauttaneet oikeuslaitostamme.
Vrt. KESELY/1998/2017 Tourujoella, Rise-avovankilakampus Tourujoella, erilliseksi irrotettu Ramoninsiltahanke Tourujoella ja LSSAVI:n 4.1.2019 avaama Tourujokikunnostus sekä K-S:n ”rullaava” maakuntakaava ilman laissa vaadittua ohjausvoimaa.
Näistä kaikista em. hankkeista on YVA-direktiivin velvoittamat YVA- ja Natura-arvioinnit tekemättä vielä tänäkin päivänä, vaikka oikaisuvaatimukset ja muutoksenhaut näistä ovat olleet sisällä jo vuoden 2017 alusta lähtien.. 🙁
—
🙂 Anna ehdotuksesta oma lausuntosi Lausuntopalvelu.fi -palvelussa 9.11.2021 mennessä.
—
Ihmettelen, miksi tätä edellä esiteltyä YVA-lakia ja YVA-asetusta koskevaa lausuntopyyntöä ei ole yhdistetty kaavoitus- ja rakennuslain uudistukseen ja siitä samaan aikaan olevaan lausuntopyyntöön?..
MRL-uudistus ja YVA-direktiivin oikea täytäntöönpano kulkevat täysin käsi kädessä. YVA-lakiin ja YVA-asetukseen tehtävät muutokset eivät suinkaan ole vähäpätöisiä ja vain ns. ”teknisluonteisia” muutoksia, vaan ne ovat periaatteellisesti erittäin merkittäviä YVA-direktiivin pääperiaatteita sisältäviä eu-jäsenmaita velvoittavia määräyksiä.
—
Hyödyllisiä linkkejä:
finlex.fi
Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (277/2017)
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170277
—
(10.9.1999/895)
Maankäyttö- ja rakennusasetus
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895
—
Esim. Keski-Suomeen rakenteilla olevia useita tuulimyllyhankkeita koskien (mm. Pitkälänvuoren tuulimyllypuisto Unescon maailmanperintökohteen, Petäjäveden vanhan kirkon, maisemiin):
Bryssel 18.11.2020
C(2020) 7730 final
Komission ilmoitus
Tuulivoimahankkeita ja EU:n luontolainsäädäntöä koskeva ohjeasiakirja
https://ec.europa.eu/environment/nature/natura2000/management/docs/wind_farms_fi.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Miksi Kirsi miksi?
Jo ensimmäisessä lauseessa todettiin että tämä ei ole sitova………….
Ilmoita asiaton viesti
—
HE 50/2021
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain sekä siihen liittyvien lakien muuttamisesta
https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2021/20210050
Ilmoita asiaton viesti
Asiat voivat Suomessa olla joskus ”kaksinkertaisia”.
SUOMI ON VALTIO!
Ilmoita asiaton viesti
—
– -”EU-tuomioistuin– ja EU-rikkomusasiat kuuluvat Suomessa ulkoministeriön EU-tuomioistuinasioiden yksikön tehtäviin. Suomea edustaa EU-tuomioistuimessa valtionasiamies ja hänen sijaisensa. Valtionasiamiehenä toimii EU-tuomioistuinasioiden yksikön päällikkö, Henriikka Leppo.” – –
Ks. 3.4.2021 US-blogi ”Suomen hallituksen toiminta EU-tuomioistuinasioissa ja EU-rikkomusasioissa vuonna 2020. Mm. neljä uutta EU Pilot -tiedustelua.”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/suomen-hallituksen-toiminta-eu-tuomioistuinasioissa-ja-eu-rikkomusasioissa-vuonna-2020-mm-nelja-uutta-eu-pilot-tiedustelua/
Ilmoita asiaton viesti
—
Eipä ole eduskunta tiennyt, millaisia YVA-lakeja se on saattanut voimaan:
”Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevien säädösten uudistaminen”
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/ymparistovaikutusten-arviointimenettely.aspx
—
Ja ulkoministeriökö ottaa nyt vastuun tästä YVA-direktiivin väärästä täytäntöönpanosta, josta EU-komissio Suomea Pilotillaan huomautti jo v. 2019?
Vai ympäristöministeriö uuden ympäristöministerin johdolla?
Ilmoita asiaton viesti
Yksi hyvä esimerkki mitä teemme direktiiveillä ja lainsäädännöllä räjähteisiin liittyen, koska Suomen viranomaiset eivät noudata niitä. Kemikaaliturvallisuussäädöksille on Seveso III -direktiivi (2012/18/EU), mutta villi ja valvomaton toiminta saa Suomessa jatkua murskaamoilla. Louhijat vain käyttävät räjähdysaineita piittaamatta lainsäädännöstä- ja direktiivit ovat jäsenmaita velvoittavia.
Seveso III -direktiivi (2012/18/EU)
Seveso III –direktiivin mukaan kansalliset säännökset on saatettava voimaan viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2015 ja niitä on sovellettava 1 päivästä kesäkuuta 2015.
Edellä mainittu direktiivi on pantu pääosin
täytäntöön vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetulla lailla (390/2005), jäljempänä kemikaalitur-vallisuuslaki, ja sen nojalla annetuilla valtioneuvoston asetuksilla.
Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005)
Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015)
Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012)
Valtioneuvoston asetus räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (1101/2015)
Seveso III –direktiivin toimeenpanon
kanssa siten, että myös uusia räjähteitä koskevia säännöksiä sovellettaisiin 1 päivästä kesäkuuta 2015 ja Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa alan lainsäädännöstä ja lainsäädännön valmisteluun liittyen ja Jari Lindströmin allekirjoitti ministerinä asetuksia, ja uusien räjähteitä koskevien asetusten oli tarkoitus selkeyttää räjähteiden nykysääntelyä sekä rakenteeltaan ja osittain myös sisällöltään vastata vaarallisia kemikaaleja koskevia lakia (390/2005) ja valtioneuvoston asetuksia vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) sekä valtioneuvoston asetusta vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012).
Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitetusta räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, luovutuksesta, hallussapidosta, varastoinnista, säilytyksestä, hävittämisestä, räjähteiden ja vaarallisten kemikaalien käytöstä erikoistehosteina sekä niihin liittyvistä lupa- ja ilmoitusmenettelyistä sekä valvonnasta.
Eikö lainsäätäjän tahto ole, että julkisessa toiminnassa noudatetaan lakia?
ympäristö vaikutusten arviointi koskisi myös räjähteiden osalta (390/2005), koska lain pakollinen Tukesin lupaa ei haeta eikä voi saada turvallisuus syistä asutuksien vuoksi. On helpompi rikkoa lakeja ja antaa valvonnan pettää.
Ilmoita asiaton viesti
Työ- ja elinkeinoministeriössä tehtiin räjähde-säännöksiä koskeva uudistus. Uudistustarve perustui osittain kansallisiin syihin ja osit-
tain Seveso III –direktiivin toimeen panoon. Jari Lindströmin allekirjoitti ministerinä asetuksia, ja uusien räjähteitä koskevien asetusten oli tarkoitus selkeyttää räjähteiden nykysääntelyä sekä rakenteeltaan ja osittain myös sisällöltään vastata vaarallisia kemikaaleja koskevia lakia (390/2005) ja valtioneuvoston asetuksia vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) sekä valtioneuvoston asetusta vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012).
Ministeriöt valvovat viranomaiset Ely.t nukkuvat ruususen unta, kun lakeja- asetuksia- direktiivejä – yva ym. ei noudateta.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulostaa niin tutulta kun kirjoitat, että ”koska lain pakollinen Tukesin lupaa ei haeta eikä voi saada turvallisuus syistä asutuksien vuoksi. On helpompi rikkoa lakeja ja antaa valvonnan pettää.” Juuri näin on.
Taidettiin oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin kautta käyttää hyväksi, että näitä lainvastaisesti käynnistettyjä hankkeita saatiin alulle.. Surullisena esimerkkinä ja monumenttina tällaisesta monin eri tavoin lainvastaisesti toteutetusta hankkeesta on Laukaan avovankilan tuonti Jyväskylän keskustaan, Tourujokirantaan – liito-oravien ja lepakkojen kotimetsään..
Ilmoita asiaton viesti
Lainsäädäntö
Direktiivi on saatettu kansallisesti voimaan kemikaali-turvallisuuslain lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999), pelastuslain (379/2011) sekä työturvallisuuslain (738/2002) nojalla.
Vaarallisista aineista aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjuntaa koskevan Seveso II –direktiivin soveltamisala on laaja. Direktiivi
on saatettu kansallisesti voimaan kemikaali-turvallisuuslain lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999), pelastuslain (379/2011)
sekä työturvallisuuslain (738/2002) nojalla.
Keskeisimmät Seveso II –direktiivin vaatimukset on säädetty kemikaaliturvallisuus laissa. Tarkemmat säännökset näistä on sää-detty vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (855/2012),
Ilmoita asiaton viesti
Metsäteollisuuden yva menettelyt ovat olleet puutteellisia sitten vuoden 2011 sovitun EU liikennestrategian. EUssa sovittu tavoite on siirtää min 50% rekka liikennettä raiteille ja vesille vuoteen 2050 mennessä. Näillä toteutetaan ilmasto ja energian säästötavoitteet . https://ec.europa.eu/transport/themes/european-strategies/white-paper-2011_en . Kuitenkin koko aihe on jätetty Suomessa tutkimista vaille: http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/2.8-Suomen-Sis%C3%A4vesiliikenne-poliitisia-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksi%C3%A4-ja-kommentteja-vv-2005-2016.pdf sivu 8/11.
Erityisesti raaka aine hankintalogistiikan rekka kuljetus siirto mahdollisuuksien arviointi raide ja vesiliikenteen päästöjen pienentämismahdollisuudet ovat totaalisesti jätetty tekemättä jokaisessa yva tutkimuksessa .
viitteet: . http://www.sisavesi.fi/?page_id=346
josta jäljet johtavat suoraan myös uuteen eu komission aloittamaan tutkimukseen kartellitoiminnasta ja sen vaikutuksista liikenteen infra rakentamisiin
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/metsateollisuuden-kartellit-ja-valtakunnan-liikennejarjestelma-kehittaminen-vv-2007-2030/
Ilmoita asiaton viesti
Veikko, olisi hyvä, että saataisiin KHO:sta pian ennakkopäätös, jossa tällä EU-Pilot-huomautuksessa kerrotulla YVA-direktiivin väärällä täytäntöönpanolla on vuosien kuluessa aiheutettu vahinkoa niin muutoksenhakijoina oleville asianosaisille kuin luonto- ja kulttuurimaisemallekin..
Suomen valtio on vastuussa aiheuttamistaan vahingoista, jotka voidaan johtaa näihin YVA-direktiivin vastaisiin YVA-lakeihin ja YVA-asetuksiin.
Muutoksenhakijat saavat 21 §:n mukaiset hyvityskorvaukset AOA:n mukaan hallinto-oikeudessa asian pääkäsittelyn yhteydessä. Entäpä jos nuo pääkäsittelyt ovat jo menneet ja päätökset ovat lainvoimaisia?
Olisi hyvä saada ennakkopäätös, voiko näissä tapauksissa ihan tavalliset kansalaiset, kuntalaiset, yrittäjät ja asianosaiset muutoksenhakijoina tehdä omissa nimissään lainvoimaisten päätösten o i k a i s u v a a t i m u k s i a ja vielä vuosien jälkeen vaatia heille aiheutuneita vahinkoja ja viivästystä hyvitettäväksi itselleen, jos he voivat osoittaa vahingot syntyneen YVA/SEA-direktiivin rikkomisesta EU-Pilot-huomautuksen jälkeen? Pilothan annettiin jo 2019 – miksi Suomi on siihen vasta nyt vastaamassa?
Ei ole oikeus ja kohtuus PL 20 § – PL 22 §:n mukaan, että esim. kuntalaisen, naapurin tai yrittäjän, joka on jo hävinnyt oman juttunsa näiden EU-Pilotilla huomautettujen YVA-sotkujen vuoksi, tulisi jälleen ylimääräisenä muutoksenhakuna eli lainvoimaisen päätöksen p u r k u n a , palkata itselleen asianajaja..
Mitäpä muut tuumitte?
Ilmoita asiaton viesti
Kuka uskaltaa lähteä niin suureen savottaan ja asian selvitys vaatisi asianajajaa ja hinta sen mukainen. Tahtoo olla, että oikeutta et saa, vaikka kuinka rikkomuksia on tapahtunut ja olisit oikeutettu saamaan korvauksia. Lopuksi voisi käydä, että keksittäisiin ”asiat vanhentuneet”.
Ilmoita asiaton viesti
Sanna, totta puhut, onhan sekin väärin, että KHO:sta ei voi hakea lainvoimaisten päätösten purkua muutoksenhakija itse, jolla olisi tarvittava käytännön tieto ja taito, mutta ei oikeudessa vaadittavaa juristin tai oikeudenkäyntiavustajan statusta.
Uskon, että nimenomaan juuri näissä YVA-arvioinneissa ja niitä koskevissa muutoksenhauissa on paljon näitä EU-komission tarkoittamia YVA-direktiivin täytäntöönpanopuutteiden aiheuttamia ongelmia ja suoranaisia vahinkoja.
Näitä eivät vain osaa ns. tavalliset ”perhejuristit” edes havaita 😉 Pitää olla hieman enemmän YVA-tietoutta, että yleensä löytää nämä YVA-direktiivin täytäntöönpanon puutteet YVA- laeista ja YVA-asetuksista. Ja niiden yhteydestä esim. MRL 9 §:ään ja MRA 1 §:ään jne..
Jostakin syystä nimenomaan MRL- ja YVA- a s et u k s i i n on laitettu hyvin vahvaa sääntelyä eikä MRL- ja YVA-lakeihin.. Asetuksista niitä on vaikeampi löytää..
Ilmoita asiaton viesti
Kirsi, juuri näin pitää olla tietoa ja taitoa. ”että KHO:sta ei voi hakea lainvoimaisten päätösten purkua muutoksenhakija itse, jolla olisi tarvittava käytännön tieto ja taito, mutta ei oikeudessa vaadittavaa juristin tai oikeudenkäyntiavustajan statusta”.
Ilmoita asiaton viesti
Sanna, mielestäni tällaisessa tilanteessa, jossa Suomen valtio ei ole noudattanut siltä vaadittuja EU-direktiivin ehtoja YVA-direktiivin kohdalla, niin kuinka sitten voidaan vaatia tavallisilta eu-kansalaisilta sitä, että he palkkaavat kalliita juristeja väärien, mutta lainvoimaisten, päätösten ylimääräistä muutoksenhakua eli purkua varten.
Pelkkä oikaisuvaatimus tai menetettyjen määräaikojen palautushakemus (johon ei tarvita asianajajaa nykylainkaan mukaan!) tulisi riittää, joilla asiansa saisi oikaistua tällaisessa täysin lainsuojattomassa tilanteessa kuin nyt tämä YVA-direktiivin väärä täytäntöönpano Suomessa on..
Ilmoita asiaton viesti