Tarkkana K-S:n kunnat! Ks. tuore ymparisto.fi -päivitys: ”YVA-menettely ja kaavoitus yhteismenettelynä” (22.3.2023)

(Kuvituskuva: clip art)

—

Keski-Suomen kuntiin suunnitellaan parhaillaan useita tuulimyllyalueita. Tuulimyllytkö nyt määrittävät sen, miten Keski-Suomen maakuntakaava 2040 ”rullaa” esim. alueemme hiljaiset alueet ja Natura-alueet – ja tekee sen ”tarpeen mukaan”?

—

Ymparisto.fi kertoo tuoreessa 22.3.2023 päivityksessään YVA-menettely ja kaavoituksen yhteismenettelystä seuraavasti:

– – ”Rakennuslupa voidaan myöntää 201 a §:n mukaisesti kaavan hyväksymispäätöksen jälkeen, mutta luvassa on määrättävä, ettei rakentamista saa aloittaa ennen kuin kaava on tullut lainvoimaiseksi.

Hankkeesta vastaava liittää YVA-selostuksen ja perustellun päätelmän lupahakemukseen. Lupaviranomainen ottaa nämä huomioon lupamenettelyssä ja sisällyttää perustellun päätelmän lupaan. Päätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja perusteltu päätelmä on otettu huomioon. YVA-menettely päättyy lupapäätökseen. Rakennusluvasta ja muista hankkeeseen mahdollisiin liittyvistä luvista on valitusoikeus, jossa voidaan vedota YVAn mahdollisiin puutteellisuuksiin.” – –

Lähde

—

Tästä pääset suoraan tuoreeseen 24.3.2023 julkaistuun 343-sivuiseen KESKI–SUOMEN MAAKUNTAKAAVA 2040 VASTINERAPORTTIIN (LUONNOSVAIHEEN NÄHTÄVILLÄOLO 7.3. – 5.5.2022). Ks. MAAKUNTAHALLITUKSEN VASTINEET LUONNOKSESTA SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN (MAAKUNTAHALLITUS 24.3.2023)

—

Onko meillä täällä Keski-Suomessa ihan omat Willin Lännen lait?

Miten nykyinen voimassa oleva K-S:n maakuntakaavan I-OAS ”ikuinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma” asettuu muuta maata koskevaan lainmukaiseen OAS-sääntelyyn? Ja miten I-OAS:n kohdalla muutoksenhakijoiden PL 6 § mukainen hallinnossa asioivien yhdenvertaisuus voi toteutua?

—

Mitä ajantasainen laki – tai saadut ennakkopäätökset – sanoo tästä 1.12.2017 päivänä K-S:n liiton ”väkivalloin” voimaan saattamasta K-S:n maakuntakaavasta ja sen I-OAS:sta eli ”ikuisesta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta”?

Tiedossamme on, että ko. 1.12.2017 voimaan saatetusta K-S:n maakuntakaavasta oli Jyväskylän Tourujokikunnostusta ja koko Tourujokisuistoa koskeva valitus sisällä KHO:ssa Tourujoelle v. -89 ja -90 perustettujen Makkaramutkan LS-alueiden ja saman alueen hiljaisten alueiden osalta aina 20.1.2020 saakka.

Eli siihen saakka, jolloin KHO hylkäsi Jyväskylän alakaupungin asukasyhdistys ry:n valituksen – ja vasta sen jälkeen voitiin puhua K-S:n maakuntakaavan oikeasta ja laillisesta lainvoimaisuudesta Tourujokivartta ja sen varrella olevia eri hankkeita koskien.

Kuitenkin Tourujokirantaan kevään 2019 – kesän 2020 välisenä aikana rakennetun Rise-avovankilan rakennuslupa ja hetkeä myöhemmin vankilan kupeeseen nousseen Ramoninsillan vesilain mukaiset rakennusluvat hyväksyttiin, vaikka em. asukasyhdistyksen ja muiden osallisten valituslupahakemuksia/valituksia oli nimenomaan tästä 1.12.2017 hyväksytystä K-S:n maakuntakaavasta ja sen puuttuvista Natura– ja hiljaisten alueiden arvioinneista ja -päivityksistä edelleen sisällä myös tätä laitonta K-S:n Liiton hyväksymää IOAS:aa koskien?

KHO:n sisällä olevista valituslupahakemuksista/valituksista ja LSL 57 §:n mukaisista 19.3.2019 vireillepanoista huolimatta 1.4.2019 aprillipäivän aamuna liito-oravametsien kaadoilla aloitetut Ramoninkatu 4:n vankila- ja siltahankkeet vietiin maaliin YVA- ja Luontodirektiivin ja Århusin sopimuksen vastaisesti – kaataen jopa moottoritiekaiteet Vaajakoskelle menevän moottoritien varresta, jotta vankilatontille päästiin, jotta Ramoninsillasta jätettyä valitusta voitiin siten kiertää..

Kenen tarpeet Keski-Suomen maakuntakaavan I-OAS toteuttaa?

Kuten edellä Jyväskylän alakaupungin asukasyhdistyksen ry:n ja muiden asiassa osallisten kohdalla Tourujokivarressa kävi v. 2017 – 2020 aikana – ja vielä sen jälkeenkin – niin samat Willin Lännen lait ovat vaarassa tulla sovelletuiksi myös jatkossakin täällä Keski-Suomessa.

Ja nimenomaan tässä nykyisessä tilanteessa, jossa paraillaan ympäristö- ja aluehallintoviranomaisten ja K-S:n maakuntakaavan laadintaan ostettujen rambollien työpöydillä oleva Keski-Suomen maakuntakaava 2040 on laadittavana ja myöhemmin jälleen K-S:n Liiton voimaanpantavana – ja siis edelleen tilanteessa, jossa K-S:n maakuntakaava 2040:tä aiotaan myös jatkossakin tehdä ”tarpeen vaatiessa” vaiheittain ja työkaluksi sekä lainvoiman ”varmemmaksi vakuudeksi” kerrotaan otettavan MRL 27 §, jota sovelletaan yleensä ihan eri yhteyksissä.

YVA-direktiivi nimen0maan kieltää kaavojen ”pilkkomisen” pieniin osiin, jotta YVA-/SOVA-arviointia voidaan siten kiertää ja jättää se kokonaan tekemättä. Ks. 21.12.2020 OKV/2506/21/2020
OKV/2506/21/2020–OKV–2.

—

Ks. myös KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE YVA-direktiivin (direktiivin 85/337/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/11/EY) soveltamisesta ja toimivuudesta. Miten jäsenvaltiot ovat menestyneet YVA-direktiivin täytäntöönpanossa ? (2002)

• Hankkeiden muutokset ja laajennukset

– – Hankkeiden pilkkominen

20. Onko kansallisessa lainsäädännössänne säädetty siitä, miten estetään hankkeen toteuttajia kiertämästä ympäristövaikutuksen arviointia ja ovatko säädökset osoittautuneet tehokkaiksi käytännössä?

Hankkeiden yhteisvaikutus

21. Miten jäsenvaltiossanne otetaan huomioon hankkeiden ja
ympäristövaikutusten yhteisvaikutus: esimerkiksi, miten käsitellään (pieniä)
hankkeita, jotka sijaitsevat lähellä muita (joko suunniteltuja tai toteutettuja)
hankkeita? Katsotaanko ne liitteessä II olevan 13 kohdan mukaisiksi
muutoksiksi vai uudeksi hankkeeksi? Voitteko esittää muita esimerkkejä?

Vaihtoehdot

22. Onko vaihtoehtojen arviointi pakollista jäsenvaltiossanne (minkä vaihtoehtojen)? Minkätyyppisiä vaihtoehtoja nykyisen käytännön mukaan arvioidaan? Ovatko hankkeen toteuttajan toimittamat tiedot vaihtoehdoista tyydyttäviä?

23. Minkälaista käytäntöä jäsenvaltiossanne noudatetaan nykyisin liitteiden eri hanketyyppien vaihtoehtojen arvioinnissa? (Esim. arvioidaanko vaihtoehdot aina maantie- tai rautatiehankkeissa, mutta suppeammin tai ei lainkaan muuntyyppisissä hankkeissa)?

Riskien arviointi

Direktiivin 5 artiklan 1 kohdan ja liitteessä IV olevan 4 kohdan mukaan hankkeen toteuttajan on esitettävä asianmukainen kuvaus hankkeen todennäköisistä merkittävistä vaikutuksista (suorat ja epäsuorat, toissijaiset, kasautuvat, lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin pysyvät ja väliaikaiset, myönteiset ja kielteiset vaikutukset). Näihin olisi sisällyttävä tapauksen mukaan onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten olojen (toisin sanoen kaatosateiden, maanjäristysten ja maanvyörymien kaltaisten luonnononnettomuuksien) aiheuttamat vaikutukset. – –

Lähde