Tarvitseeko kolmikantaisesti valmisteltu työeläkeputken poistopäätös myös arviointineuvoston linjauksen mukaan lausuntokierroksen?
Arviointineuvosto ohjeistaa lausuntokierroksen järjestämiseen kolmikantaisesti valmistellusta lakihankkeesta
Lainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut, että lausuntokierros tulisi järjestää työturvallisuuslain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä.
Työturvallisuusriskien ja vaarojen selvittäminen ja arviointi saattavat aiheuttaa yrityksille sääntelykustannuksia ja siksi esityksessä tulisi tarkemmin analysoida lainmuutoksen eri kohteille – työnantajille ja työntekijöille – aiheutuvat vaikutukset.
Tulisi tarkemmin selvittää, millaisille yrityksille ja yritysryhmille työturvallisuuslain muutokset aiheuttavat vaikutuksia; tulisi selvittää myös, miten montaa yritystä muutos ehkä koskee. Lainmuutoksen vaikutukset työntekijöille tulisi myös kuvata tarkemmin.
Eikö tämän lainsääntelyn arviointivelvollisuuden tulisi koskea nyt kaikkia kolmikantaisesti valmisteltuja päätöksiä? Miten eläkeputkipäätös voidaan hyväksyä ilman kattavia vaikutusarviointeja? Eikö edellä kerrotulla tavalla pitäisi arvioida nyt myös hahmotellun eläkeputkenpoiston vaikutukset yrityksille ja työntekijöille?
Löysin ”kättä pidempää” 🙂
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
STM097:00/2019 Säädösvalmistelu
https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=STM097:00/2019
Ilmoita asiaton viesti
—
Tässä mm. Suomen Yrittäjien lausunnosta:
– – ”OIemme kuitenkin huolissamme Työttömyysetuuden myöntämisen yläikärajan sitomisen seuraamaan työntekijän eläkelain mukaista alinta vanhuuseläkeikärajaa. Esitysluonnoksessa todetaan, että näin estetään tilanteet, joissa oikeus työttömyysetuuteen voisi päättyä ennen alinta vanhuuseläkeikää. Tällainen työttömyysetuuden ja vanhuuseläkkeen väliin jäävä aika, jolta ei olisi oikeutta työttömyysturvaan taikka eläkkeeseen, voisi johtaa toimeentulotukitarpeen kasvuun. Esitetyn muutoksen vaikutus on kuitenkin myös se, että osalla ikäluokista ansiopäivärahakaudet tulevat pitenemään merkittävästi ja tällä voi olla myös merkittäviä negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Esim. 1984 syntynyt henkilö voi esitetyn muutoksen jälkeen olla ansiosidonnaisella 67-vuotiaaksi asti. Muutoksen toteutuessa hän voisi siis olla lisäpäivillä yhteensä jopa seitsemän vuotta ansiosidonnaisella ennen eläkkeelle jäämistään.Toki ikäluokille, joiden vanhuuseläkeikä on vähemmän kuin 66 vuotta lisäpäivien ikärajan korotus vuodella ja enimmäisikärajan korotus lyhentää eläkeputkea. Käytännössä tämä tarkoittaa 1972 ja sitä ennen syntyneitä. Tältä osin työllisyys paranee.” – –
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/6667a8a9-992f-4f2a-95e0-fd1beaacd7fa/310d7ed2-661b-4046-bb0a-01e0baffac1c/LAUSUNTO_20191028130840.PDF
—
Tämä Suomen Yrittäjien lausunto kuvastaa hyvin sen, että kattavia vaikutusarvioita ei ole tehty.. (Tai sitten niitä ei ole luettu..)
Täytyypä itsekin tutustua paremmin käsillä oleviin linkistä löytyviin lausuntoihin ja itse hallituksen esitykseen 🙂
Kovin pikaisesti ja vähin vaikutusarvioinnein tämä eläkeputkenpoisto nyt huitaistaan maaliin.. 🙁
Ilmoita asiaton viesti
Näin IL uutisoi asiasta vielä yli vuosi sitten:
”Eläkeputki lyhenemässä vuodella – näin yli 60-vuotiaat voivat silti saada pitkään ansiosidonnaista”
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ea925c00-df86-47b9-81fa-ec67deb89cb5
Ilmoita asiaton viesti