Tavallisella lailla ei voida rajoittaa ylimpien laillisuusvalvojien perustuslaissa säädettyä toimivaltaa (huom. HL 4,2 §)
Suomiko oikeusvaltio?
Suomen perustuslain ”tarkoitus ja henki”, EU:n perusoikeuskirjan noudattaminen ja kv-perus- ja ihmisoikeudet eivät toteudu oikeuskanslerin ja oikeuskanslerinviraston antamissa päätöksissä.
—
Ks. HE 179/2021 vp ”Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta”
s. 46:
1 §. Lain tarkoitus. Lakiin ehdotetaan selvyyden vuoksi otettavaksi sen tarkoitusta määrittävä säännös, jonka mukaan laissa säädettäisiin valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen välisestä tehtävien jaosta kaventamatta kummankaan laillisuusvalvontaa koskevaa toimivaltaa. Säännös ilmentäisi perustuslain 110 §:n 2 momentin lähtökohtaa siitä, ettei tavallisella lailla voida rajoittaa ylimpien laillisuusvalvojien perustuslaissa säädettyä toimivaltaa. Ehdotetulla lailla ei olisi muutoinkaan vaikutusta ylimpien laillisuusvalvojien toimivaltuuksiin, vaan kyse olisi ainoastaan molempien laillisuusvalvojien toimivaltaan kuuluvien asioiden keskinäisestä järjestämisestä ja työnjaosta. – – (tekstin tummennus oma)
—
Ks. ajantasainen
6.6.2003/434
Hallintolaki
4 §
Soveltamisalan rajaukset
Tätä lakia ei sovelleta lainkäyttöön, esitutkintaan, poliisitutkintaan eikä ulosottoon. Lakia ei sovelleta myöskään sotilaskäskyihin eikä muihin tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista koskeviin hallinnon sisäisiin määräyksiin.
Tämän lain säännöksiä ei sovelleta ylimpien laillisuusvalvojien harjoittamaan laillisuusvalvontaan, ellei erikseen toisin säädetä.
3 momentti on kumottu L:lla 9.5.2014/368.
5 § (29.3.2019/432)
Suhde muuhun lainsäädäntöön
Jos muussa laissa on tästä laista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan tämän lain asemasta.
Hallintoasian sähköisestä vireillepanosta ja käsittelystä sekä päätöksen tavallisesta ja todisteellisesta sähköisestä tiedoksiannosta säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003).
Hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa säädetään kirkkolaissa (1054/1993).
KirkkoL 1054/1993 on kumottu L:lla 652/2023, ks. KirkkoL 652/2023 10 luku.
—
Ks. ”Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta” (vastausaika on päättynyt: 23.12.2020)
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/5035/2018
—
Voimassa olevan perustuslain 110,2 §:n ja Hallintolain 4,2 §:n välillä on ilmeinen ristiriita (PL 106 §); ja siten perustuslakia alemman asteisena HL 4,2 §:ää ei tule noudattaa myöskään OKV:ssa ja esim. ympäristöoikeutta, YVA-lakeja ym. oikeuskanslerin tontille kuuluvia kanteluperusteita sisältävän kantelijan OKV:lle tekemässä kantelussa ja siitä annetussa ratkaisussa – kuten minulle on kuluvan vuoden aikana AOK:n sijainen tehnyt antamallaan kantelupäätöksellä; ja sen jälkeen OKV:stä vain ilmoitetaan, että se vain arkistoi minulta tulleet kantelut niihin vastaamatta(!)
Ilmeisen kohtuutonta.
—
Tavallisella lailla voida rajoittaa ylimpien laillisuusvalvojien perustuslaissa säädettyä toimivaltaa
Palataan HE 179/2021 ”Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta” vp:öön, ja sivulla 46 esitettyyn, jossa kerrotaan 1 §;ssä ”Lain tarkoitus”, että ”Lakiin ehdotetaan selvyyden vuoksi otettavaksi sen tarkoitusta määrittävä säännös, jonka mukaan laissa säädettäisiin valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen välisestä tehtävien jaosta kaventamatta kummankaan laillisuusvalvontaa koskevaa toimivaltaa. Säännös ilmentäisi perustuslain 110 §:n 2 momentin lähtökohtaa siitä, ettei tavallisella lailla voida rajoittaa ylimpien laillisuusvalvojien perustuslaissa säädettyä toimivaltaa.” (tekstin tummennus oma)
Em. Perustuslain 110 § kuuluu näin:
Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen syyteoikeus ja tehtävien jako
1. mom.
Syytteen nostamisesta tuomaria vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa päättää oikeuskansleri tai oikeusasiamies. Nämä voivat ajaa syytettä tai määrätä syytteen nostettavaksi myös muussa laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa.
2. mom.
Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välisestä tehtävien jaosta voidaan säätää lailla, kaventamatta kuitenkaan kummankaan laillisuusvalvontaa koskevaa toimivaltaa.
—
Edellä olevaan perustuen Hallintolain 4,2 § perusteella ei voida rajata ylimpien laillisuusvalvojien velvollisuutta Hallintolain mukaisten kanteluasioissa ilmenneiden asiavirheiden oikaisuvaatimusten käsittelemiseksi ja korjaamiseksi kantelijan OKV:lle jättämässä kantelussa (esim. selvittämättä ja käsittelemättä jätetyt muutoksenhakijan/kantelijan/oikaisuvaatimuksen tekijän asiat). Vrt. KHO:2015: 132.
—
Hallintolaki
8 luku
Päätöksessä olevan virheen korjaaminen
50 § (11.6.2010/581)
Asiavirheen korjaaminen
Viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos:
1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;
2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;
3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai
4) asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.
Päätös voidaan korjata 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.
—
Huomaa edellä sanamuoto viranomainen v o i p o i s t a a virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.
Entä jos näin ei käy – mikä silloin on kantelijan oikeusturva Suomessa?
Minulle on vast’ikään kerrottu, että kanteluni OKV:ssa tulevaisuudessa vain arkistoidaan, niihin vastaamatta.
Miten ilmeinen yksityiseen kansalaiseen kohdistunut pitkäaikainen perus- ja ihmisoikeudenloukkaus voidaan vain viranomaisten yhteistyöllä päättää haudata?!
Asioissani eivät enää minulle vastaa myöskään KKO, EOA, YVV ja OM.
—
Edellä olevaan perustuen Hallintolain 4,2 § perusteella ei voida rajata ylimpien laillisuusvalvojien velvollisuutta Hallintolain mukaisten asiavirheiden oikaisuvaatimusten käsittelemiseksi kantelijan OKV:lle jättämässä kantelussa (esim. selvittämättä ja käsittelemättä jätetyt muutoksenhakijan/kantelijan/oikaisuvaatimuksen tekijän asiat). Vrt. HL 50 § kohdat 1 – 4; KHO:2015:132
Vrt.
KKO:2021:42
Perustuslaki – Perustuslain etusija
Muutoksenhaku – Muutoksenhakuoikeus
Rikosuhrimaksu
https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/uihhoiwho.html
—
Ihmisoikeuskeskuksen näkemys po. KKO:2021:42 tapauksessa (”Perustuslain 106 § ja ilmeisen ristiriidan vaatimus”):
– – ”Tapauksessa lain yksiselitteisen sanamuodon noudattaminen johtaisi perustuslain vastaiseen ratkaisuun, eikä tuomioistuimen ole ollut mahdollista tulkita säännöstä perusoikeusmyönteisesti. Perustuslakivaliokunta ei ole asiaan liittyvää lakiehdotusta koskevassa lausunnossaan ottanut kantaa rikosuhrimaksulain muutoksenhakusääntelyyn tai sen perustuslainmukaisuuteen, joten tuomioistuin ei ole voinut nojautua perustuslakivaliokunnan arvioon tässä asiassa. Tuomioistuimen ratkaisu toteuttaa valittajan oikeusturvaa ja on aineellisoikeudellisesti perustuslainmukainen.” (tekstin tummennus oma)
https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/ihmisoikeudet/perus-ja-ihmisoikeudet-suomessa/perustuslaki/perustuslain-106-ss-ja-ilmeisyyden/
Ilmoita asiaton viesti
—
Perustuslaki
117 §
Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen oikeudellinen vastuu
Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuuden tutkimisesta, syytteen nostamisesta heitä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa sekä tällaisen syytteen käsittelystä on voimassa, mitä 114 ja 115 §:ssä valtioneuvoston jäsenestä säädetään.
118 §
Vastuu virkatoimista
Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.
Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään.
Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa. (4.11.2011/1112)”
—
Perustuslaki
2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
—
Perustuslaki
21 §
Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
– –
Perustuslaki
22 §
Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
—
Ilmoita asiaton viesti
—
114 §
Ministerisyytteen nostaminen ja käsittely
Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa käsitellään valtakunnanoikeudessa sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
Syytteen nostamisesta päättää eduskunta saatuaan perustuslakivaliokunnan kannanoton valtioneuvoston jäsenen menettelyn lainvastaisuudesta. Eduskunnan tulee ennen päätöstä syytteen nostamisesta varata valtioneuvoston jäsenelle tilaisuus selityksen antamiseen. Asiaa käsitellessään valiokunnan tulee olla täysilukuinen.
Syytettä valtioneuvoston jäsentä vastaan ajaa valtakunnansyyttäjä.
115 §
Ministerivastuuasian vireillepano
Valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuuden tutkinta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa voidaan panna vireille:
1) oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen perustuslakivaliokunnalle tekemällä ilmoituksella;
2) vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella; sekä
3) eduskunnan muun valiokunnan perustuslakivaliokunnalle esittämällä tutkintapyynnöllä.
Perustuslakivaliokunta voi myös omasta aloitteestaan ryhtyä tutkimaan valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuutta.
—
Miksi PL 117 § ei mainitse lainkaan alla olevaa PL 116 §:ää, jossa kerrotaan syytteen nostamisen edellytykset?
Perustuslaki
116 §
Ministerisyytteen nostamisen edellytykset
Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L10P114
—
Perustuslain sääntelyä tulee kuitenkin soveltaa perustuslain ”tarkoituksen ja hengen” mukaisesti, perusoikeusmyönteisesti, yksittäisen kantelijan oikeusturvan takaamiseksi ja hyvän hallinnon ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takaamiseksi myös eu-kansalaisella olevan subjektiivisen perusoikeuden ja EU:n perusoikeuskirjan mukaisesti, noudattaen yleismaailmallista kv-oikeutta ”tulla kuulluksi” omassa asiassaan ja ”saada perusteltu päätös”.
Ilmoita asiaton viesti
—
Oikeuskanslerin (minun tapauksessani oikeuskanslerin sijaisenko?) tulee oikaista oma perustuslainvastainen päätöksensä (HL 50 §; asiavirheiden oikaisuna) selvittämättä ja käsittelemättä jätettyjen muutoksenhakujeni ja oikaisuvaatimusteni vuoksi?
Muutoinhan oikeuskansleria (vai sijaista? tai molempia?) voidaan syyttää 114 §:n mukaisesti ”lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa”.
Oikeudessa tulkittavaksi jää myös se, voiko em. laillisuusvalvontaviranomaisia syyttää omassa tehtävässään jopa 116 §:n mukaisesti ”virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti” toimiessaan – tai ankarimmillaan 116 §:n mukaan, jossa hän on ”tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut” – -” tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.”
Ilmoita asiaton viesti