Telemaston kaatuminen, raakkujen tuhoutuminen, potilas- ja lääkevahingot yksityisillä ostosopimuksilla palkatuilla sote-toimijoilla..
Suomi rikkoo ilmeisellä tavalla omaa perustuslakiaan ja EU:n perusoikeuskirjaa vastaan – yksilön oikeudet ja velvollisuudet määritetään ja säädetään lailla
Valtioneuvoston asetus tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetussa laissa säädettyjen laiminlyöntimaksujen enimmäis- ja vähimmäismäärien tarkistamisesta (TEM054:00/2024 Statute drafting)
Developing and statute drafting in the Government
Asetuksella määriteltäisiin tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (1233/2006) 9 §:n 2 momentin perusteella määrättävän korotetun laiminlyöntimaksun suuruus.
—
Kuinka ns. tilaajan vastuusta voidaan ”määritellä”, määrätä ja säätää vain asetuksella? Perustuslain mukaan yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään lailla (ei siis asetuksella).
Onko Tilaajavastuulain mukaisena ”selvittäjänä” ja ”tilaajana” vastuussa aina joku ”taho” (yritys, yrityksen hankintaosasto yms.)?
Vai voiko tilaajavastuuseen joutua ko. tilaajaorganisaation työsuhteinen tai esim. ostosopimuksella palkattu tai ”pestattu” yksittäinen työntekijä ja ”henkilö”, ”esihenkilö”, ”tiimivastaava”, ”hankintavastaava” tai toimeksiannon saanut ja ostosopimuksella sovittu tilaajayrityksen ulkopuolinen yrittäjä tai esim. sote-toimija (lääkäri, unihoitaja, terapeutti tms.) ..
Työsuojelu.fi -sivuston mukaan Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä velvoittaa työn tilaajan selvittämään, että sopimuskumppani on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa.
Sivustolla sanotaan, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue valvoo tilaajavastuulain noudattamista koko Suomessa.
Mikä viranomainen valvoo, että näin ihan käytännössä myös tapahtuu?..
—
Asetus tulossa voimaan parin päivän päästä? (huom. alla, miksi väliotsikot englanniksi? missä nähtävänä täysin suomenkielinen versio – meille suomalaisille..)
Goals and results
Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2024. Asetuksella kumottaisiin 19.8.2021 annettu valtioneuvoston asetus tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetussa laissa säädettyjen laiminlyöntimaksujen enimmäis- ja vähimmäismäärien tarkistamisesta (776/2021).
Summary
Asetuksella määriteltäisiin tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (1233/2006) 9 §:n 2 momentin perusteella määrättävän korotetun laiminlyöntimaksun suuruus.
Starting points
Lain 9 b §:n mukaan laiminlyöntimaksun ja korotetun laiminlyöntimaksun enimmäis- ja vähimmäismäärää tarkistetaan rahanarvon muutosta vastaavasti kolmivuotiskausittain valtioneuvoston asetuksella.
—
Ihmettelen, eikö lailla tulisi ensin määrittää tarkasti kuka on kulloinkin kyseessä oleva ”työn tilaaja” (taho?, henkilö?) – ja vasta sen jälkeen ko. tahon tai henkilön lakiin perustuvat oikeudet ja velvollisuudet, ennen kuin korvausvastuista yksittäiselle taholle tai henkilölle asetuksella säädetään?
Ks. 776/2021
Helsingissä 19.8.2021
Valtioneuvoston asetus tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetussa laissa säädettyjen laiminlyöntimaksujen enimmäis- ja vähimmäismäärien tarkistamisesta
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (1233/2006) 9 b §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 678/2015:
1 §
Tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (1233/2006) 9 §:ssä tarkoitettu laiminlyöntimaksu on vähintään 2 110 euroa ja enintään 21 100 euroa sekä korotettu laiminlyöntimaksu vähintään 21 100 euroa ja enintään 68 500 euroa.
2 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2021.
Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetussa laissa säädettyjen laiminlyöntimaksujen enimmäis- ja vähimmäismäärien tarkistamisesta (745/2018).
Helsingissä 19.8.2021
Työministeri
Tuula Haatainen
Erityisasiantuntija
Elli Nieminen
–
Samaan em. tilaajavastuita koskevaan periaatteelliseen asiakokonaisuuteen liittyen, yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista – ja erityisesti veroista – määritellään/määrätään/säädetään perustuslain mukaan l a i l l a (ei asetuksilla!)
Saman periaatteen mukaisena tulisi l a i l l a (eikä asetuksilla!) määritellä ja säätää Tuomioistuinmaksulain maksut yksittäisille yksityishenkilöille maksettavaksi. Huom. esim. KHO:n määräämät oikeudenkäyntimaksut tällä hetkellä 530 euroa..
Ja esim. opiskelijat, jotka ovat nostaneet opintolainaa ja ovat saaneet aikanaan opintolainavähennyksiä (ts. verovähennyksiä omassa tuloverotuksessaan) ovat asiansa ”lailla-säätämättömyydestä” kärsineet, koska heidän tuloverovähennyksiinsä on kohdistettu EU:n sopimusehtodirektiivin ja Kuluttajasuojalain vastaisia vakiomuotoisia sopimusehtoja (vain asetusten tasoisena sääntelynä), vaikka ko. opintolainaehtoja heille ei ole markkinoinnissa tai kulutusluottoina myönnetyissä opintolainojen vakiomuotoisissa opintolainasopimusehdoissa kerrottu – ja siten opiskelijan kanssa ennen lainannostoa sovittu..
Kela perustaa opintolainavähennyspäätöksensä vain Opintotukilain mukaisiin asetuksiin, vaikka veroista säädetään perustuslain mukaan l a i l l a!
Huomaa, että opintolainavähennysjärjestelmä oli ennen nykyistä v. 2014 voimaan tullutta opintolainahyvitysjärjestelmää, jossa nykyään valtio maksaa pankille suoraan osan opiskelijan opintolainoista.
—
Lailla tulee tarkoin määritellä ja säätää myös alla olevissa korvaustilanteissa, joista Taloustaito tuoreessa liikennevakuutuskorvausta koskevassa esimerkissään kertoo:
”Vakuutuskorvaukseni viivästyi – onko viivästyskorotuksesta maksettava veroa?”
Tietääkö kukaan, mikähän mahtaa olla tilanne raideliikennevahingoissa ja niiden korvauksissa.. Nekin ovat lakisääteisesti korvattavia vahinkoja.
https://www.taloustaito.fi/Vero/vakuutuskorvaukseni-viivastyi–onko-viivastyskorotuksesta-maksettava-veroa/?utm_source=Veroviikko&utm_medium=email&utm_campaign=Veroviikko#62afa65e
Ilmoita asiaton viesti
–
Tämä alla oleva on erittäin hyvä parannus ja saatava heti voimaan!
”Lakihanke vaaratiedotelain muuttamiseksi”
SM024:00/2024 Säädösvalmistelu
https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM024:00/2024
Ilmoita asiaton viesti
—
– – ”Itsenäiset yrittäjät rajataan isännänvastuun ulkopuolelle mutta tähän on poikkeus. Mikäli itsenäinen yrittäjä voidaan olosuhteet huomioon ottaen rinnastaa työntekijään vallitsee työnantajalla myös isännänvastuu itsenäistä yrittäjän toiminnassa. (tekstin tummennus oma)
Jos yksityisyrittäjällä on useita työntekijöitä, ei se taho, jolle yksityisyrittäjä töitä tekee, voi joutua isännänvastuuseen. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2004:53 linjannut kyseistä periaatetta: yksityisen metsänhakkuuta tekevän perheosakeyhtiön osakas oli aiheuttanut henkilövahingon työtä tehdessään Metsähallituksen lukuun. Yhtiö oli tehnyt työtä Metsähallitukselle jo pidemmän aikaa. Koska yksityinen yhtiö oli kuitenkin monihenkinen ja liikevaihdonkin osalta itsenäinen, ei Metsähallitusta voitu laittaa vahingosta isännänvastuuseen. Yhtiön osakkaan ei katsottu olevan työntekijän asemassa Metsähallitusta kohtaan. Tällöin yhtiö vastasi yksin kaikista vahingoista.” – – (tekstin tummennus oma)
https://laki24.fi/vahingonkorvaus-isannanvastuu/
—
KKO 2004:53
Vahingonkorvaus – Työnantajan korvausvastuu
Diaarinumero: R2003/37
Esittelypäivä: 12.2.2004
Antopäivä: 2.6.2004
Taltio: 1271
”Metsähallituksen lukuun metsänhakkuutöitä tehneen osakeyhtiömuotoisen perheyrityksen osakas oli aiheuttanut sivulliselle metsätyökonetta käyttäessään vahingon. Korkeimman oikeuden tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla osakasta tai yhtiötä ei pidetty sellaisena vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuna työntekijään rinnastettavana itsenäisenä yrittäjänä, jonka aiheuttamasta vahingosta Metsähallitus työnantajana olisi vastuussa.
VahL 3 luku 1 § 1 mom
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU” (ks. koko teksti alla olevassa linkissä)
https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2004/20040053
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. ”Virkamiehen vahingonkorvausoikeudellinen virkavastuu julkisen vallan
käytössä sattuneesta vahingosta”
Helsingin Yliopisto
Oikeustieteellinen tiedekunta
Hallinto-oikeuden OTM-tutkielma
2019
Ohjaaja: Ida Koivisto
Laatija: Mika Rahikainen
– – ”Keskeisin tutkimustulokseni on, että virkamiehen vahingonkorvausvastuu on tuottamukseen perustuvaa vastuuta. Pääsääntönä on, että virkamies ja valtio ovat molemmat vastuussa virkamiehen aiheuttamasta vahingosta: valtio isännänvastuun perusteella ja virkamies tuottamusvastuun perusteella. Vastuu on yhteisvastuuta ja lähtökohtana on, että virkamies korvaa vahingosta kohtuullisen määrän. Virkamiehelle ei kuitenkaan synny korvausvastuuta, jos vahinko on aiheutettu lievällä tuottamuksella. Kanavointisäännöksen tarkoituksena on kääntää tilanne siten, että virkamiehen vastuu on toissijaista yhteisvastuuta eli vastuu konkretisoituu vahingonkärsijää kohtaan vain, jos korvausta ei saada perityksi julkisyhteisöltä. Käytännössä tämä ei tule kysymykseen, sillä valtio on maksukykyinen vastaaja. Tahallisesti aiheutetuissa vahingoissa kanavointisäännöstä ei sovelleta eli vastuu on isännänvastuun perusteella yhteisvastuuta ilman kanavointisäännöksen tuomaa etua. Julkisyhteisön nostama reggressikanne on käytännössä desuetudo, ja reggressioikeuden käyttäminen muulla menettelyllä kuin kanteella on myös hyvin harvinaista.” – –
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/90c28932-417c-4049-92de-d089a354ad35/content
—
Mitä desuetudo-termi tarkoittaa?
Ks. Tieteen termipankin ”Määritelmässä” termin käytöstä kerrotaan, että ”muodollisin perustein voimassa olevaa oikeusnormia ei tosiasiallisesti sovelleta tai panna täytäntöön, vaikka sen tunnusmerkistö asianmukaisesti täyttyisikin”
– – ”Sana desuetudo tarkoittaa latinan yleiskielessä ”vieraantumista” tai ”muuttumista oudoksi”.
Desuetudo-tilanteen voivat aiheuttaa erilaiset syyt. Sellaisia ovat yhteiskunnallisten arvostusten tai käytänteiden muuttuminen sekä säännöksen tarkoituksen vastaiset seuraamukset (ks. Laajempi kuvaus).
Tästä laajempaan kuvaukseen” →
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:desuetudo/laajempi_kuvaus
Lähdeviittaus:
Lähde: Tieteen termipankki 26.8.2024: Oikeustiede:desuetudo. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:desuetudo.)
Ilmoita asiaton viesti
—
– – ”Desuetudo-tilanne edellyttää, että normin soveltamatta jättäminen on vakiintunutta ja laajamittaista, ei vain poikkeuksellista tai yksittäistapauksellista. On kyse ”lain kuolleesta kirjaimesta”, jos muodollisesti velvoittava lainsäädäntö (law in the books) ei koskaan muutu ”toteutuneeksi ja toteutettavissa olevaksi oikeudeksi” (law in action) tuomioistuinten ja viranomaisten oikeuskäytännössä, niin kuin etenkin amerikkalaiset oikeusrealistit kirjoituksissaan vaativat.” – –
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:desuetudo/laajempi_kuvaus
—
Meillä on todella monia tilanteita, joissa voidaan katsoa, että esim. valittajana ja muutosta asiassaan hakevana (ja asianosaisena) kohtaa tällaisen desuetudo-tilanteen:
– asianosaisena ja omaa itseään koskevia muutoksenhaku- ja käsittelyasiakirjoja eri viranomaisilta pyytäessään, ja kun niitä ei saa, eikä perustelujakaan pyynnölleen saa
– vaatiessaan lainmukaista kuulemista asianosaisena ja päätökselle lakiin perustuvia aineellisoikeudellisia perusteluja ja viranomaisten yhteistyötä (HL 10 § ja HL 25 §) asian selvttämiseksi
– muutoksenhakijana eri muutoksenhakuihin liittyvissä päätösten tehneiden tuomareiden tai esittelijöiden esteellisyys- ja toimivaltatilanteissa, joita muutoksenhakija aktiivisesti tuo esiin ja pyytää prosessinedellytyksinä niitä tuomioistuinta selvittämään ennen kuin päätös hänelle annetaan p u o l u e e t t o m a s s a tuomioistuimessa; ts. siis ko. muutoksenhakijan – ennen ko. päätöstä – alulle panemassa ja varmennetusti puolueettomassa ja lukumäärältään varmasti laillisesti perustetussa toimivaltaisessa tuomioistuimessa on tällainen ”lain kuollut kirjain” ja epämääräinen oikeus, joka ei käytännössä lainkaan toteudu(!); vrt. PL 21 § ja 22 §.
Jos prosessinedellytyksiä ei ole tutkittu ennen esteellisenä tai ilman toimivaltaa tehtyä päätöstä, tällaisesta ”lainvastaisesta” päätöksestä tulee ns. lainvoimainen, ja se tarvitsee juristin sen purkuun, vaikka päätös sisältää itsessään päätöksen purun kaikki edellytykset (HE 78/2000 vp).
Tämä on ilmeisen kohtuuton tilanne niille, jotka eivät syystä tai toisesta voi käyttää juristia apunaan (taloudellisesti heikko tilanne juristin palkkaamiseen; sairaus/vamma, joka estää syystä tai toisesta asian jatkamisen valituslupamenettelyn ja mahdollisen valitusluvan saannin kautta – ja siis j o s s a t t u u saamaan valitusluvan aikaisemmassa vaiheessa ilmenneen tuomarin tai muun viranomaisen tai julkista valtaa käyttävän toimijan esteellisyyden tai puuttuvan toimivallan vuoksi..
Ilmoita asiaton viesti
—
Muutoksenhaku- ja kanteluasian käsittelyltä vaadittava kohtuullinen käsittelyaika ja puolueettomuus -vaade on myös tällainen desuetudo-tilanne ja ”lain kuollut kirjain”, jossa oikeuskanleri ja AOK vain antamvat omia huomautuksiaan ilman, että asiaan koskaan tulee ihan käytännössä korjausta tai että viranomaiset joutuisivat korvausvastuuseen muutoksenhaku-, oikaisuvaatimus- ja kanteluasioiden tahallisesta pitkittämisestä ja asiaa koskevien selvitysten puuttumisesta.
Tässä alla esimerkkinä aito ennakkotapaus vuodelta 2007:
5.4.2007
Lääninhallituksen menettely – Asian käsittelyn viipymien – Erityistä tarkastusta koskeva hakemus
Diaarinumero: 896/1/05
Antopäivä: 5.4.2007
Ratkaisija: AOK
Käsittelyn viipyminen lääninhallituksessa
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2007/20071161
—
Tässä alla aito case 17 vuotta myöhemmin, v. 2024 :
Rikosasian käsitteleminen päätösvaltaa vailla olevassa käräjäoikeuden kokoonpanossa ym.
Diaarinumero: OKV/2330/31/2022
Antopäivä: 15.8.2024
Ratkaisija: apulaisoikeuskanslerin sijainen
Kohde: yleinen tuomioistuin
Toimenpide: huomautus
Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi Pohjanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarille huomautuksen tämän käsiteltyä rikosasiaa kokoonpanossa, joka ei ollut päätösvaltainen, sekä perustettua tuomion virheellisesti todisteluun, jota ei ollut esitetty välittömästi käräjäoikeuden päätösvaltaiselle kokoonpanolle. Asia tuli oikeuskanslerin tietoon hovioikeuden ilmoittamana.
Käräjätuomari oli toiminut puheenjohtajana rikosasiassa, jossa oli ollut useita vastaajia ja tekoja. Syytekohdista kaksi oli koskenut epäiltyjä törkeitä huumausainerikoksia, joita käräjäoikeus ei ole toimivaltainen käsittelemään yhden tuomarin kokoonpanossa. – –
https://oikeuskansleri.fi/-/rikosasian-kasitteleminen-paatosvaltaa-vailla-olevassa-karajaoikeuden-kokoonpanossa-ym
–
Ihmettelen, miksi meillä on oikeuskansleri- ja AOK-instituutio, joka vain huomauttelee asioista..
Lakiin tulisi pakollisena laittaa ennen jokaisen tuomioistuinpäätöksen tekoa suoritettava prosessinedellytysten tutkinta.
Ilman tällaista prosessinedellytystentutkimusta tehdystä päätöksestä tulisi voida valittaa suoraan KHO:een ja hakea päätöksen purkua ilman juristia ja vieläpä kiireellisessä menettelyssä.
Mutta entäpä silloin, jos KHO itse on syyllistynyt ko. laittomuuksiin ja prosessinedellytykset eivät ole KHO:n(-kaan) päätöksissä toteutuneet?..
Mistä kautta KHO:n omille ”laittomuuksia” sisältäville päätöksille haetaan em. lainvoimaisten päätösten purkua – ja vieläpä ilman valituslupamenettelyä ja ilman kallista juristia, yhdenvertaisena muiden hallinnossa asioivien kanssa ja PL 6 §:n mukaisena, eli yhdenvertaisena niiden kanssa, joiden päätöksessä ovat nämä prosessinedellytykset ensin – tai edes jälkeen päin – tutkittu viran puolesta?
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. ALLECO RAPORTTI N:o 3/2020
”Jokihelmisimpukan nykytila ja lajin
suojelemiseksi tarvittavat toimet
Suomessa” (Panu Oulasvirta)
– – ”Jokihelmisimpukka on luonnonsuojelulain (1096/1996) 38 §:n 2 momentin perusteella annetun luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) mukaan rauhoitettu laji. Sitä koskevat 39 §:n rauhoitussäädökset. Laki kieltää simpukoiden nostamisen ylös joesta ja niihin koskemisen ilman ympäristöviranomaisen poikkeuslupaa. Kielto koskee myös tyhjiä kuoria. Jokihelmisimpukkaesiintymien sijaintitiedot ovat julkisuuslain mukaista salattavaa tietoa, mikäli tiedon julkistaminen vaarantaa lajin suojelun (laki 621/1999 pykälä 24 kohta 14). Siksi raportissa ei kerrota esiintymien tarkkaa sijaintia. Arviolta vain yksi simpukka tuhannesta kantaa helmeä. Helmillä ei ole nykypäivänä kaupallista arvoa. Jokihelmisimpukan luontoarvo on 589 €/simpukka.” – – (tekstin tummennus oma)
Lähde:
Oulasvirta, P. 2020: Jokihelmisimpukan nykytila ja lajin
suojelemiseksi tarvittavat toimet Suomessa. Alleco Oy
raportti n:o 3/2020. 104 s
Suoralinkki alla:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162681/Taustaselvitys_Raakku.pdf
—
Miten me voimme suojella uhanalaista luontoa, jos meiltä salataan sen sijainti?!
Ilmoita asiaton viesti