Tiesitkö, että voit tehdä oikeusavun sähköisessä asiointipalvelussa alustavan laskelman, oletko oikeutettu oikeusapuun?
Oikeusavun sähköiset asiointipalvelut uudistuivat!
Oikeusavun alustavan laskelman teko ei edellytä kirjautumista.
Lisävinkkinä se, että avustajat ja puolustajat voivat tehdä palvelussa asiakkaansa puolesta hakemuksen sekä esittää palkkio- ja kuluvaatimuksia valtion varoista. Tulkit ja kääntäjät voivat laatia palvelussa laskuerittelyn ja toimittaa sen tuomioistuimeen tai oikeusaputoimistoon.
+3
—
”Muutoksenhakuohjeet”
https://www.kuntaliitto.fi/laki/muutoksenhaku/muutoksenhakuohjeet
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa Kirsi, että tuot näitä ajankohtaisia asioita esille. Vähävaraisenkin kannattaa käyttää oikeusapua hyväkseen, kun siihen on mahdollisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Ritva, tämä kannustaakin jatkamaan ”infotauluna” olemista! 🙂 Tosin välillä vähän maalitaulunakin 😉
Ilmoita asiaton viesti
Jouduin aikoinaan käyttämään oikeusapua. Ensin piti saada apua TE-toimistolta ja sitä kautta työsuojelupiiriltä, missä neuvottiin ottamaan työelämään perehtyneen lakimiehen.
Hän selvitti ja laati varman työsopimuksen purun, johon tarvittiin silminnäkijä. Vasta sitten laati hakemuksen ja haasteen ex-työnantajaa vastaan. 4 kk ilman palkkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Topi, kiitos esimerkistäsi. Oliko tapauksellasi kuitenkin onnellinen lopputulos?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä oli, korvauksia 10 kk laiminlyönnistä, yms.
Ilmoita asiaton viesti
—
Sain oikeusministeriöstä alla olevan 2.3.2022 VASTAUKSEN, kun tiedustelin oikeusavun määräytymistä (mm. työttömyys- ja sairaupäivärahaa saavilla), suora lainaus:
Yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osasto
Oikeusturvapalvelut 2.3.2022, VN/27238/2021
Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Faksi Sähköpostiosoite
Eteläesplanadi 10 PL 25 02951 6001 09 1606 7731 kirjaamo.om@gov.fi
HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO
—
– – ”Sähköpostiviestinne 25.10.2021 ja 26.10.2021
Olette ottanut yhteyttä oikeusministeriöön ja kysytte viestissänne, miten lasketaan pitkäaikaistyöttömän tai pitkäaikaisesti pientä tuloa saavan henkilökohtaiset tai perhekohtaiset tulorajat julkisen oikeudenkäyntiavustajan myöntämiseksi. Kysytte myös, miten oikeusapu joustaa viestissänne kuvaamissanne tilanteissa ja olisiko perusteltua se, että perhekohtainen tulotarkastelu poistettaisiin kokonaan ja oikeusapu perustuisi vain muutoksenhakijan henkilökohtaiseen tilanteeseen. Lisäksi esitätte, että tulotarkastelun ajankohdan tulolaskennassa voidaan hakemuksesta poikkeuksellisesti hyväksyä edellisten esimerkiksi 24 – 36 kuukauden menot ja tulot.
Oikeusapu myönnetään hakijan tulojen, menojen ja elatusvelvollisuuden eli käyttövarojen perusteella (myös pienituloisen hakijan kohdalla). Käyttövaroja laskettaessa hakijan tuloina otetaan huomioon muun muassa työttömyys- ja sairauspäivärahat. Lisätietoa huomioonotettavista tuloista löydätte täältä:
https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/index/hakeminen/millatuloillaoikeusapuamyonnetaan.html
[huom. oikeusministeriön antama linkki ei toimi-> https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/index/hakeminen/millatuloillaoikeusapuamyonnetaan.html%5D
Kansalaisten oikeusturvan toteutumisen kannalta on oleellista, että oikeusavun voimassaolevat myöntämisperusteet ovat lailla tai valtioneuvoston asetuksella säädetyt, vakiintuneet, ennakoitavissa ja yhdenvertaiset. Mikäli oikeusavun hakija katsoo, että hänen käyttövaralaskelmassaan tulee huomioida tiettyjä siihen vaikuttavia seikkoja, hänen kannattaa tuoda ne ilmi hakemuksessaan oikeusaputoimistolle. Oikeusaputoimisto voi lainsäädännön antamissa puitteissa arvioida, voiko se ottaa näitä seikkoja huomioon.
Oikeusavun käsikirjaan 2013 on koottu oikeusavun sähköisen asioinnin ja asianhallintajärjestelmän kehittämistyöryhmän suositukset. Käsikirjan mukaan työttömyyspäiväraha huomioidaan tulona 21,5 päivän mukaan kuukaudessa. Sairauspäiväraha huomioidaan tulona 25 päivän mukaan kuukaudessa. Löydätte käsikirjan täältä:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/76419
[huom. oikeusministeriön antama linkki ei toimi -> https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76419/omso_8_2013_oikeusavunkasikirja_88s.pdf%5D.
Kuten oikeusapulakia koskevassa hallituksen esityksessä 82/2001 on todettu, puolisoiden osalta etuuteen oikeuttavat nettotulorajat ovat alhaisemmat siitä syystä, että yhteisessä taloudessa eläminen on katsottu suhteellisesti yhden henkilön taloudessa elämistä edullisemmaksi.
Itä-Suomen yliopistossa on vuonna 2021 toteutettu selvitys oikeusavun tulorajojen vaikutuksista osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa, lisätietoa:
https://tietokayttoon.fi/-/10616/selvitys-oikeusavun-tulorajoissa-muutostarpeita
[huom. oikeusministeriön antama linkki ei toimi -> https://valtioneuvosto.fi/-//10616/selvitys-oikeus-avun-tulorajoissa-muutostarpeita%5D
.
Kyseisessä julkaisussa on haastateltavilta selvitetty muun muassa puolisoiden tulojen huomioimista. Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu, että selvitetään oikeusavun tulorajojen nostamista, keskituloisten oikeusapua ja oikeusturvavakuutusten sääntelyä.
Merja Muilu
oikeusturvapalvelut-yksikön päällikkö, hallitusneuvos
Kirta Heine
hallitusneuvos”
Ilmoita asiaton viesti
—
”Selvitys julkisen oikeusavun tulorajojen vaikutuksista”
Tolvanen, Matti; Koskela, Tarja; Huhtilainen, Matias; Sutela, Mika; Törölä, Miisa; Eskelinen, Emilia (2021-10-29)
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163579
Ilmoita asiaton viesti
—
Helsingin yliopisto
Oikeustieteellinen tiedekunta
Valtiosääntöoikeus
OTM-tutkielma
Tammikuu 2019
Tekijä: Inkeri Lindeman
Ohjaaja: prof. Tuomas Ojanen
”Rikoksesta syytetyn tai epäillyn oikeus avustajaan osana oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä” (tiivistelmän loppu):
– – ”Tutkielmassa myös selviää, että Euroopan ihmisoikeussopimusta sovelletaan korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä varsin usein ja melko laadukkaasti. Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja sen sisältämä oikeus avustajaan onkin vakiinnuttanut ihmisoikeutena paikkansa KKO:n argumentaatiossa. Sen sijaan ratkaisuissa viitataan varsin harvoin perustuslain 21.2 §:ään, mikä viittaa siihen, ettei oikeutta avustajaan aina hahmoteta KKO:n argumentaatiossa ainakaan ensisijaisesti perusoikeussäännöksenä.” – –
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/299069/lindeman_inkeri_pro_gradu_2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Ilmoita asiaton viesti
—
Sivu 61:
– – ”EIT katsoi, että 6.3 artiklassa taatut vähimmäisoikeudet ovat ennemminkin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kokonaisuuteen kuuluvia piirteitä, kuin itsearvoisia tavoitteita.[alaviite 293]
Sen jälkeen EIT linjasi, että vaikka käsillä ei olisi ollut pakottavia syitä rajoittaa epäillyn oikeutta avustajaan esitutkinnassa, on kuitenkin ”avustajaoikeuden toteutumisen lisäksi arvioitava oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista kokonaisuutena. Kokonaisuusarviointia on tällöin tehtävä erittäin tiukoin perustein (”a very strict scrutiny”) ja tällöin todistustaakka on valtiolla sen näyttämiseksi, että avustajaoikeuden rajoittaminen ei tapauksen olosuhteissa johtanut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaarantumiseen kokonaisuutena arvioiden.” – –
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/299069/lindeman_inkeri_pro_gradu_2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y
—
Mietinkin, eikö tätä edellä olevaa tulisi soveltaa myös muissa kuin rikosasioiden yhteydessä ilmenevissä avustajaoikeuden käyttöön liittyvissä tilanteissa – siis myös hallinto-oikeuksien puolella?
Myös hallinto-oikeuden puolella tulisi tapauskohtaisesti arvioida oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista kokonaisuutena samoin perustein eli ”Kokonaisuusarviointia on tällöin tehtävä erittäin tiukoin perustein (”a very strict scrutiny”) ja tällöin todistustaakka on valtiolla sen näyttämiseksi, että avustajaoikeuden rajoittaminen ei tapauksen olosuhteissa johtanut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaarantumiseen kokonaisuutena arvioiden.”
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/299069/lindeman_inkeri_pro_gradu_2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Ilmoita asiaton viesti