Tuleeko matkailuyrittäjien kohdalla soveltaa KHO:2018:8 -vuosikirjapäätöstä, vai onko helpompi ottaa valmiuslaki jälleen käyttöön?
KHO:2018:8
—
Yhteydenpidon rajoitusten laissa sääntelemättömyyden vuoksi asiassa ei ole edellytyksiä tuomioistuimessa ratkaista tarkemmin, mitkä rajoitukset tässä tapauksessa olisivat saattaneet olla perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttäviä ja välttämättömiä.
—
Itä-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisussa ei ole mitään yllättävää. Juuri siksi on yllättävää, että asia eteni tuomioistuinprosessiin saakka. On valtiosääntöoikeudellisesti itsestään selvää, että yksilöiden oikeuksiin puuttuminen edellyttää laintasoista sääntelyä. On samoin itsestään selvää, ettei valtioneuvoston linjauksin, ohjein ja suosituksin voida puuttua yksilöiden perusoikeuksiin. On ollut jo korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisun KHO 2018:8 jälkeen täysin selvää, että asumispalveluyksiköissä ei voida rajoittaa yhteydenpitoa erilaisin toimintaohjein. On myös ollut päivänselvää, ettei mikään oikeuslähde tue tulkintaa, jonka mukaan tartuntatautilain 17 § luo rajoitustoimivaltuuksia.
—
18 §
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.
Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Ilmoita asiaton viesti
—
Valmiuslaki
Lain tarkoitus, soveltamisala ja yleiset periaatteet
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552
Ilmoita asiaton viesti