Tulisiko KHO:2021:45 ”saamelaispäätös” purkaa perus- ja ihmisoikeusnäkökulma huomioiden HL 31 § ja 32 § vastaisena?
Kuka tai mikä taho aivan käytännön tasolla valvoo tuomioistuintyöskentelyä Suomessa? Toimiiko meillä tuomioistuinten sisäinen valvonta? Miten toimitaan, jos havaitaan väärinkäytöksiä tuomioistuintoiminnassa tai niiden lainkäytössä? Miten taataan muutoksenhakijoiden oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin?
–
KHO:2021:45 -vuosikirjapäätös on perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta hyvin ahtaasti tulkittu
Päätöksestä ei ilmene, kuinka pontevasti KHO on itse yrittänyt HL:n 31 §:n ja 32 §:n mukaisesti selvittää muutoksenhakijan kuolleen äidin kohdalta, onko äiti itse pitänyt itseään saamelaisena? Vaikeampi ottaakaan selvää, kun ko. henkilö on jo kuollut. Kenen vastuulla olisi ollut alunperin selvittää asia? Kenen asia tulee selvittää mahdollisessa tuomionpurussa?
Tälle kannanotolleni (ns. käännetylle näyttötaakalle) sainkin oivallista tukea KKO:2007:52 -ratkaisusta (alla)
Vahingonkorvaus – Ansionmenetys
Todistustaakka
Oikeudenkäyntimenettely
Diaarinumero: S2006/292
Esittelypäivä: 30.1.2007
Antopäivä: 8.6.2007
jossa sanotaan seuraavasti:
– – ”Johtopäätös
9. Asianosaisten esitykset ovat edellä todetuin tavoin jääneet puutteellisiksi eikä asia ole ollut käsillä olleen aineiston perusteella ratkaistavissa. Asian käsittelyssä on siten tapahtunut menettelyvirhe.
10. Kun ratkaisun perusteena oleva aineisto on puutteellista, on asian käsittelyä tarkoituksenmukaisinta jatkaa käräjäoikeudessa, jonka tulee tarkemmin selvittää kanteen perusteet ja varata asianosaisille tilaisuus esittää tarpeellisena pitämänsä näyttö.” – –
—
Mielestäni KHO:n ei olisi tullut KHO:2021:45 -päätöksessä kerrotuin perustein hylätä muutoksenhakijan valitusta sillä perusteella, että äidin pitämisestä itseään saamelaisena ”ei ole esitetty selvitystä.” KHO:n olisi tullut aktiivisesti itse asia pyrkiä selvittämään HL 31 §:n ja 32 §:n mukaisesti.
Ks. alla Hallintolaki ”Asian selvittäminen ja asianosaisen kuuleminen”
31 §
Selvittämisvelvollisuus
Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.
Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.
32 §
Selvityspyyntö
Lausuntoa tai muuta selvitystä koskevassa pyynnössä on yksilöitävä, mistä erityisistä seikoista selvitystä on esitettävä.”
—
Ks. KKO:2007:52 ja näyttötaakkoihin ym. liittyvää laadukasta analyysiä alla:
”Todistustaakasta riita-asioissa”
Helsingin hovioikeuspiirin laatuhanke 2014
Työryhmä
KäT Pauliina Hermunen (pj.)
Viskaali Outi Anttila
KäT Inka Grönqvist
AA Olli Hoppu
HOL Risto Jalanko
Viskaali Heikki Kemppinen
KäT Lauri Länsman
AA Jerker Pitkänen
Viskaali Juho Päkkilä
KäT Jari Raappana
KäT Tiina Veranen
KäT Antti Vuori-Karvia
—
Tämä tuomioistuimille laissa määrätty selvitysvelvollisuus/-mahdollisuus (HL 31 § ja 32 §) tullee koskemaan myös Auerin seksuaalirikoksia koskevia tuomionpurkuja tulevassa sekä muita KKO:n ja KHO:n lainvoimaisten tuomioiden ja päätösten purkuja.
Milloin saadaan ensimmäinen selvä ennakkopäätös siitä, että muutoksenhakijan tuomaa asiaa ei ole riittävästi pyritty oikeudessa sen ratkaisuvaiheessa selvittämään, ja siitä johtuen lainvoimainen tuomio tai päätös puretaan?
Eivät tuomioistuimet ole kaiken ylivoimaisen tiedon omaavia tekoälyrobotteja. Tuomioistuimissakin päätökset tekevät erehtyvät inhimilliset esittelijät ja tuomarit omien säädeltyjen työjärjestystensä ja työorganisaationsa ”nokkimisjärjestelmän” alaisina ja esimiestensä määräyksestä – tai pahimmillaan ilman esimiehen ohjausta tai tuomioistuimien sisäistä valvontaa..
—
KKO:2007:52
Vahingonkorvaus – Ansionmenetys
Todistustaakka
Oikeudenkäyntimenettely
Diaarinumero: S2006/292
Esittelypäivä: 30.1.2007
Antopäivä: 8.6.2007
Taltio: 1223
https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2007/20070052
Ilmoita asiaton viesti
—
Em. KKO:2007:52 -tuomiossa sanotaan:
– -”Johtopäätös
9. Asianosaisten esitykset ovat edellä todetuin tavoin jääneet puutteellisiksi eikä asia ole ollut käsillä olleen aineiston perusteella ratkaistavissa. Asian käsittelyssä on siten tapahtunut menettelyvirhe.
10. Kun ratkaisun perusteena oleva aineisto on puutteellista, on asian käsittelyä tarkoituksenmukaisinta jatkaa käräjäoikeudessa, jonka tulee tarkemmin selvittää kanteen perusteet ja varata asianosaisille tilaisuus esittää tarpeellisena pitämänsä näyttö.
Kanteen ennenaikaisuudesta
11. Hovioikeuden tavoin Korkein oikeus katsoo, että A:n kanne on ennenaikainen siltä osin kuin työkyvyn alentumaa ja tapaturmaeläkkeen määrää koskeva valitus on lainvoimaisesti ratkaisematta.
12. Korkein oikeus toteaa kuitenkin, että jos sanottu valitusasia tulee lainvoimaisesti ratkaistuksi asian ollessa muilta osin edelleen vireillä, tulee kanne tältäkin osin ottaa samassa yhteydessä asianmukaisesti käsiteltäväksi.
Päätöslauselma
Hovioikeuden tuomio kumotaan siltä osin kuin hovioikeus on hylännyt A:n korvausvaatimukset ansionmenetyksistä näyttämättöminä. Siltä osin kuin kanne on hylätty ennenaikaisena, hovioikeuden tuomiota ei muuteta. Asia palautetaan Turun käräjäoikeuteen, jonka tulee ilmoituksetta ottaa se uudelleen käsiteltäväkseen ja huomioon ottaen palauttamisen syy siinä laillisesti menetellä.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Kati Hidén, Eeva Vuori, Liisa Mansikkamäki ja Timo Esko. Esittelijä Anna-Liisa Hyvärinen.” (tummennukset omia)
https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2007/20070052
Ilmoita asiaton viesti
—
Edellä kerrottu KHO:2021:45 -vuosikirjapäätöksessä päätös perustetaan alla olevaan HE 248/1994 vp (s. 24):
– – ”Ehdotettu saamelaisen määritelmä on sisällöltään
samankaltainen kuin saamelaisten kielilaissa
oleva määritelmä siten, että henkilön on itse
pidettävä itseään saamelaisena. Tämän subjek-
tiivisen kriteerin lisäksi määritelmään sisältyisi
kuten aikaisemminkin myös objektiivinen pe-
ruste. Sen pääsisältönä olisi periaate, että hen-
kilön tulee olla saamelaista syntyperää: saame-
laiseksi synnytään, ei tulla tai päästä. Poikke-
uksena tästä säännöstä olisi ottolapsi, joka
muuallakin lainsäädännössä rinnastetaan bio-
logisesti omaan lapseen. Nämä objektiiviset
perusteet on lueteltu kohdissa 1-3.
Saamelaiseksi katsottaisiin 1 kohdassa hen-
kilö, joka itse, tai jonka vanhemmista tai
isovanhemmista ainakin yksi on oppinut saa-
men kielen ensimmäisenä kielenään. Ensisijai-
sena näyttönä kielitaidosta olisi Pohjoismaiden
saamelaisneuvoston Suomen jaoston vuonna
1962 suorittama väestölaskenta, jonka mukai-
set henkilöt ovat pohjoissaamen-, inarinsaa-
men- tai koltansaamenkielisiä. Tämä luettelo ei
ole kuitenkaan täydellinen, joten henkilön voi-
taisiin myös muutoin todeta oppineen saamen
kielen ensimmäisenä kielenään. Säännös vastaa
Ruotsin ja Norjan saamelaismääritelmää.
Uutena perusteena ehdotetaan 2 kohdassa,
että saamelaisiksi katsottaisiin myös lappalais-
ten jälkeläiset ilman, että heidän tarvitsi esittää
näyttöä omasta tai takenevan polven sukunsa
saamenkielen taidosta. Säännöksen mukaisesti
henkilö olisi saamelainen, mikäli joku hänen
vanhemmistaan tai esivanhemmistaan olisi
merkitty tunturi-, metsä-, tai kalastajalappalai-
seksi valtion viranomaisten pitämissä rekiste-
reissä. Näitä maaveroja ja niiden maksuvelvol-
lisia henkilöitä tilittäviä rekisterejä olivat maa-
kirjat, veronkantoluettelot ja henkikirjat Olen-
naista ei olisi se, että henkilö on rekisterin
mukaan maksanut kyseisenä vuonna maave-
ronsa (lappalaisten kylävero ), vaan että hän oli
rekisterin mukaan verovelvollinen. Tällaisten
rekisterien pito lopetettiin vuonna 1923 maave-
rotuksen lakkauttamisen myötä, joten rekiste-
riin merkittyjä henkilöitä ei juuri ole elossa.
Ensimmäisiksi huomioon otettaviksi viran-
omaisrekistereiksi ehdotetaan vuoden 1875 lu-
etteloja, mistä säädettäisiin tarkemmin asetuk-
sessa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että 1800-
luvun alkupuolella syntyneestä lappalaisesta
alkaen hänen suoraan alenevassa polvessa ole-
va jälkeläinen voidaan katsoa saamelaiseksi.
Mikäli mentäisiin ajallisesti vielä kauemmas,
saattaisivat näyttövaikeudet lisääntyä kohtuut-
tomasti ja hakijan tosiasiallinen yhteys saamen
kansaan saattaisi olla kyseenalainen. Koltta
saamelaisista tulee tarvittaessa käyttää vas-
taavia saatavissa olevia luetteloja.
Ruotsin saamelaiskäräjiä koskevasta laista
on otettu ehdotuksen 3 kohdan peruste. On
pidettävä kohtuullisena, että saamelaiseksi kat-
sotun henkilön lapsella on oikeus samaistua
vanhempiensa identiteettiin. Tämä ei ole voi-
massa olevan lain mukaan mahdollista niiden
henkilöiden osalta, joiden suvussa saamenkie-
linen syntyperä jää isovanhempia kauemmaksi.
Nykyisen lain mukaan tällainen henkilö ei ole
enää saamelainen, vaikka hänen molemmat
vanhempansa olisivat saamelaisina merkitty
äänioikeutetuiksi saamelaisvaltuuskunnan vaa-
leissa. Mainituista syistä ehdotetaan, että saa-
melaisella tarkoitettaisiin myös henkilöä, jonka
vanhemmista ainakin yksi on merkitty tai olisi
voitu merkitä äänioikeutetuiksi saamelaisval-
tuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.” – –
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_248+1994.pdf
—
Ei tässä HE 248/1994 vp (s. 24) kohdassa, johon KHO päätöksensä perustaa, kerrota mitään siitä, että tulisi tutkia edesmenneiden vanhempien nimenomaista omaa suhtautumista saamelaisuuteen.
Tuntuukin, että KHO on löytänyt omia ”lisäehtoja” tässä päätösasiassa.
Eikö tässä tulisi sovellettavaksi ns. käännetty näyttötaakka eli KHO:lla on näyttötaakka siitä, että muutoksenhakijan äiti ei ole nimenomaan halunnut indentifioitua saamelaiseksi, jos KHO päätöksessään näin ikään kuin ”väittää”?
Ilmoita asiaton viesti
—
US-blogi 25.2.2023
”Voiko tuomioistuin tietää paremmin kuin muutoksenhakija itse, mikä on hänen henkilökohtaisessa tilanteessaan edunmukaista?
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/voiko-tuomioistuin-tietaa-paremmin-kuin-muutoksenhakija-itse-mika-on-hanen-henkilokohtaisessa-tilanteessaan-edunmukaista/
Ilmoita asiaton viesti
Miten Kirsi sinun ”pääsi” kestää olla kaikessa kaikkia vastaan?
Ilmoita asiaton viesti
Heikki, en ole kaikkia vastaan, vaan kaikkien puolella – tasapuolisesti – tuomalla itse epäoikeudenmukaisiksi havaitsemiani asioita julkisuuteen.
Niistä voi sitten jokainen blogejani lukeva muodostaa kantansa puolesta tai vastaan, kommentoida tai olla kommentoimatta – ihan vapaasti oman harkintansa mukaan.
Heikki, hyvää päivänjatkoa Sinulle! 🙂
”Quidquid latine dictum sit, altum videtur”
Ilmoita asiaton viesti