Tuomarin, jonka on perusteltua syytä pelätä puolueellisuuttaan, on jäävättävä itsensä (Micallef v. Malta tuomion 96 ja 98 kohta)
- Ihmisoikeustuomioistuin on tarkastellut puolueettomuutta ja riippumattomuutta yhtäältä subjektiiviselta ja toisaalta objektiiviselta kannalta (ks. esim. Kyprianou v. Kypros, 15.12.2005, suuri jaosto, tuomion 118 kohta, Micallef v. Malta, 15.10.2009, suuri jaosto, tuomion 93 kohta ja Nicholas v. Kypros, 9.1.2018, tuomion 49 kohta). Lähde: KHO:2022:19
—
Miten muutoksenhakijat voivat vakuuttua ja varmistua siitä, että heidän muutoksenhaku- ja kanteluasiansa käsittelevät toimivaltaiset esteettömät hallintokäsittelijät ja oikeusviranomaiset ja että näitä henkilöitä on päätöksenteossa oikea määrä ja että he täyttävät kaikki vaaditut kelpoisuusehdot, tuomarin valan jne.?
Kuka loppu viimeksi vastaa siitä, jos Suomen eri oikeusinstansseissa syntyy päätöksiä, joita rasittaa esteellisyys tai toimivaltavirhe?
Kuka viime kädessä vastaa siitä, jos esim. hallinto- ja vakuutusoikeudessa kaikki lainvaatimat prosessinedellytykset eivät lainmukaisesti ole täyttyneet ja siitä aiheutuu muutoksenhakijalle vahinkoa? Kuka oikeuslaitoksessamme vastaa, jos esittelijöiden ja tuomareiden pätevyydet, laillinen toimivalta ko. päätöksen tekoon ja annettuun tehtävään ei ole lainmukaisesti päätöksessä täyttynyt; ja siitä aiheutuu muutoksenhakijalle aineellista ja aineetonta vahinkoa?
Kuka oikeuslaitoksessamme vastaa, että asian esittelevien esittelijäjäsenten pätevyys, lukumäärä ja muu lainmukaisuus on e n s i n täyttynyt – e n n e n k u i n muutoksenhaku- tai kanteluasiaa muutoin aineellisoikeudellisesti lähdetään selvittämään ja tekemään alkuperäisistä muutoksenhakijan esittämistä valituksenperusteista, perusteluista ja vaatimuksista lopullisia päätöksiä?
Voiko sellainen päätös olla koskaan ns. lainvoimainen, jos em. toimivaltavirheet ja esteellisyydet jäävät kokonaan selvittämättä – ja jäävät selvittämättä siksi, että muutoksenhakija ei ole onnistunut syystä tai toisesta saamaan asiaansa puolueettoman tuomioistuimen tai muun puolueettoman viranomaisen ratkaistavaksi, vaikka meillä on perustulain 21 § ja 22 § velvoitteet ja viranomaisilla ns. ratkaisupakko?
—
Kuka vastaa, että ”samaa asiaa” ei sama esittelijä tai tuomari esteellisenä päätä toiseen kertaan HE 78/2000 ja eduskunnan tahdon vastaisesti?
Tai kuka vastaa siitä, ettei lakia alemman tasoisella sääntelyllä päätetä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista ja niiden perusteista, jos ko. laki tai asetus on ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa – tai että päätöstä ei ole tehty puolueettomassa tuomioistuimessa tai muussa puolueettomassa viranomaisessa PL 2,3 §, PL 124 § ja PL 21 § mukaan ja muutoksenhakijalle aiheutuu asiassa vahinkoa ja asian aiheetonta viivästystä?
Yhdenvertaisuus lainkäyttötoiminnassa (Yhdenvertaisuuslaki 18 §; lakimuutos 1.6.2023)
Kuka valvoo ja vastaa siitä, että asiaansa itse oikeudessa ajanut ja ajava muutoksenhakija tai kantelija saa y h d e n v e r t a i s e n j a s y r j i m ä t t ö m ä n kohtelun asioidessaan tuomio- ja erityistuomioistuimissa ja muutoksenhakulautakunnissa, vaikka hänellä ei olisi apunaan juristia?
—
Ks. KHO:2022:19
« Tasavallan presidentin esittely 29.9.2023 11.00
Oikeusministeriö: Korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöasiantuntijaneuvosten tehtävään määrääminen
Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain (1265/2006) 11 §:n mukaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa eräiden ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelyyn osallistuu kaksi ympäristöasiantuntijaneuvosta sekä patenttia, hyödyllisyysmallioikeutta tai integroidun piirin piirimallia koskevien asioiden käsittelyyn kaksi yli-insinöörineuvosta. Tuomioistuinlain (673/2016) 17 luvun 3 §:n mukaan tasavallan presidentti määrää asiantuntijajäsenet korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Saman luvun 4 §:n mukaan asiantuntijajäseniä määrätään riittävä määrä. Saman luvun 5 §:n mukaan asiantuntijajäsenet määrätään viiden vuoden toimikaudeksi kerrallaan, kuitenkin enintään siihen asti, kun he täyttävät tuomareille säädetyn eroamisiän. Korkein hallinto-oikeus esittää, että ympäristöasiantuntijaneuvoksen sivutoimiseen tehtävään toimikaudeksi 1.10.2023–30.9.2028 määrätään johtava tutkija Seppo Hellsten 30.6.2027 saakka ja Staff Scientist Juha Järvelä 30.9.2028 saakka. (tekstin tummennus oma)
—
STRASBOURG
9 November 2023
FIRST SECTION
CASE OF TOIVANEN v. FINLAND
(Application no. 46131/19)
DISSENTING OPINION OF JUDGE PACZOLAY
– – One of the criteria applied by the Court is that not enough to be impartial, it also necessary to appear impartial. For me the behaviour of the Court of Appeal does not appear as impartial. In my evaluation the initial omission to deliver the decision, and the suspicious circumstances of the transfer to an extended chamber create such an original error that cannot be absolved by the Supreme Court. Therefore, with all my respect to the argumentation of the majority I could not conclude and vote for no violation. – –
Ks. täältä: ”One of the criteria applied by the Court is that not enough to be impartial, it also necessary to appear impartial.”
(US-Puheenvuoro 12.11.2023 0:14)
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/one-of-the-criteria-applied-by-the-court-is-that-not-enough-to-be-impartial-it-also-necessary-to-appear-impartial/
Ilmoita asiaton viesti
—
”Kuka tai mikä taho määrittää ilmeisen kohtuuttomien oikeudenkäyntimaksujen tason? KKO, KHO, OKV, EOA – vai EU?” (US-Puheenvuoro 31.10.2022)
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/kuka-tai-mika-taho-maarittaa-ilmeisen-kohtuuttomien-oikeudenkayntimaksujen-tason-kko-kho-okv-eoa-vai-eu/
Ilmoita asiaton viesti
—
– – ”Hallinto-oikeuden jäseniä ovat päällikkötuomarina ylituomari ja muina jäseninä hallinto-oikeustuomarit. Vesilain (587/2011) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaiset asiat on keskitetty käsiteltäväksi Vaasan hallinto-oikeudessa, jossa on myös tekniikan tai luonnontieteen alaan perehtyneitä ei-lainoppineita hallinto-oikeustuomareita. Hallinto-oikeudessa on lisäksi asiantuntijajäseniä, jotka osallistuvat tiettyjen asioiden käsittelyyn sen mukaan kuin hallinto-oikeuslaissa säädetään.” – –
– – ”19 luku
Muu henkilöstö
1 § Esittelijät ja valmistelijat
Tuomioistuimissa on esittelijöitä ja valmistelijoita seuraavasti:
1) hovioikeudessa hovioikeuden esittelijöitä;
2) hallinto-oikeudessa hallinto-oikeuden esittelijöitä;
3) markkinaoikeudessa markkinaoikeuden valmistelijoita;
4) työtuomioistuimessa työtuomioistuimen esittelijöitä;
5) vakuutusoikeudessa vakuutusoikeuden esittelijöitä.
Hallinto-oikeudessa voi lisäksi olla esittelijöinä notaareita.
Työjärjestyksessä myös muu kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettu kelpoisuusvaatimukset täyttävä virkamies voidaan määrätä toimimaan esittelijänä.
Esittelijä voi toimia asian valmistelijana, kun tuomari 9 luvun 3 §:n mukaisesti esittelee asian.” – –
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_7+2016.aspx
—
Ilmoita asiaton viesti
—
Ajantasainen (25.8.2016/673)
Tuomioistuinlaki
– – ”9 luku
Tuomari tuomiovallan käyttäjänä ja virkamiehenä
1 §
Tuomarin velvollisuuksista
Tuomari käyttää tuomiovaltaa itsenäisesti ja tässä toiminnassaan häntä sitoo vain laki.
Tuomarilla on velvollisuus ratkaista hänen käsiteltäväkseen jaettu asia. Tuomarin on virkatoimissaan oltava tunnollinen ja huolellinen. Hänen on käsiteltävä ja ratkaistava asia joutuisasti.
Tuomariin sovellettavista virkamiehen yleisistä velvollisuuksista säädetään lisäksi valtion virkamieslain (750/1994) 4 luvussa ja muualla laissa.
2 §
Tuomarin vastuu virkatoimista
Tuomarin vastuusta virkatoimistaan säädetään perustuslain 118 §:ssä ja muualla laissa.
3 §
Tuomari esittelijänä
Jos asia ratkaistaan tuomioistuimessa lain mukaan esittelystä, tuomari voi toimia esittelijänä.
4 §
Koulutus
Tuomari on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään laintuntemustaan, oikeudellista osaamistaan ja ammattitaitoaan.
Tuomareille on oltava tarjolla riittävästi koulutusta ja heillä on oltava mahdollisuus osallistua siihen.” – –
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160673
—
Edellä olevaan viitaten, eikö tuomari ole varsin vaikeassa tilanteessa silloin, jos hänelle jaetaan omalla hallinnon sisäisellä esim. päällikkötuomarin määräyksellä tai oman hallinnon sisäiseen työjärjestykseen perustuen sellainen muutoksenhakuasia ratkaistavaksi, jossa hän kokee olevansa esteellinen? Vrt. HE 78/2000 esityöt ja PL 2,3 § ja 21 § ja 22 §.
Miten huolellisen tuomarin tulee silloin toimia, jos hän joutuu tällaisen valintatilanteen eteen? Antaa hänelle jaetusta asiasta päätös esteellisenä vai sulkea itsensä ulos ko. asian päätöksenteosta?
Mitä näistä seuraa ja kuka on vastuussa, jos muutoksenhakijalle aiheutuu vahinkoa päätöksestä, jossa tuomari on esteellinen tai päätöksen tehneellä esittelijällä ja tuomarilla ei ole tarvittavaa toimivaltaa tai esim. siksi, että tuomari ei esittele asiaa, vaan sen esittelee joku muu hallinto-oikeuden jäsen tehtävään määrättynä ja hänellä ei ole tarvittavaa pätevyyttä ja asiantuntemusta?
Ilmoita asiaton viesti
—
KKO:2023:78
Asianajaja
Oikeudenkäyntiasiamies
Esteellisyys
https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202378.html
Ilmoita asiaton viesti
—
Miten muutoksenhakija voi saada etukäteen tietoonsa sen, missä nimenomaisissa ja ”Tietyissä ympäristö- ja vesiasioissa tuomareiden lisäksi istuntoon tulee osallistua kaksi ympäristöasiantuntijaneuvosta”?
Ja milloin em. ympäristö- ja vesiasia” on ”Periaatteellisesti” niin ”merkittävä asia”, jotta se ”voidaan ratkaista vähintään seitsemän tuomarin kokoonpanossa tai poikkeuksellisesti kaikista tuomareista koostuvassa täysistunnossa eli plenumissa”?
https://www.kho.fi/fi/index/asiointikhossa/muutoksenhakuasiankasittely.html
(Julkaistu 28.5.2020)
Ilmoita asiaton viesti
—
KHO:2023:106
Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) – YVA-menettelyn soveltaminen yksittäistapauksessa – Kalankasvatuslaitos merialueella – Kaksi yksikköä – Yksiköiden välinen etäisyys – Sijainninohjaussuunnitelman merkitys – Todennäköiset hankeluettelon hankkeisiin rinnastettavat merkittävät ympäristövaikutukset
Vuosikirjanumero:
KHO:2023:106
– – ”(27) Lainmuutoksella ei ole muutettu sääntelyä YVA-menettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa. YVA-lain 3 §:n 2 momentin säännöstä YVA-menettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa sovelletaan myös hankeluettelossa mainittuihin hanketyyppeihin niiden alittaessa hankeluettelossa määritellyn kokorajan. Kokorajan alittavissa hankkeissa YVA-menettelyn soveltaminen määräytyy sen perusteella, aiheutuuko hankkeesta todennäköisesti hankeluettelon mukaisten hankkeiden vaikutuksiin laadultaan ja laajuudeltaan rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia.
(28) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että hankeluettelossa määritelty kokoraja kuvaa yleisellä tasolla, minkä kokoluokan hankkeiden vaikutuksia on pidettävä YVA-laissa tarkoitetusti merkittävinä myös arvioitaessa YVA-menettelyn soveltamista yksittäistapauksessa. Vaikutusten merkittävyys arvioidaan kuitenkin kussakin hankkeessa erikseen ottaen huomioon muun ohella hankkeen ominaisuudet ja sijainti, sillä kuten unionin tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee (ks. esim. C-392/96, komissio vastaan Irlanti), myös kokoluokaltaan pienistä hankkeista voi aiheutua merkittäviksi katsottavia ympäristövaikutuksia. Kalankasvatushankkeissa merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat tyypillisesti ravinnekuormituksesta, jonka suuruus riippuu hankkeen koosta. Vaikutusten merkittävyys määräytyy kuitenkin hankkeen koon lisäksi keskeisesti sijaintipaikan, eli vastaanottavan vesistön, ominaispiirteiden perusteella.
(29) Edellä todettuun nähden korkein hallinto-oikeus katsoo, että YVA-menettelyn soveltamista yksittäistapauksessa koskevaa mainitun lain 3 §:n 2 momenttia ei tule tulkita muutoksenhakijan esittämällä tavalla supistavasti. Näin ollen YVA-menettelyn soveltamisen edellytyksenä ei ole sen osoittaminen, että hanke poikkeaa olosuhteiltaan tavanomaisesta kalankasvatushankkeesta, vaan YVA-menettely tulee sovellettavaksi, mikäli hankkeen todennäköiset vaikutukset kyseessä olevalla sijaintipaikalla arvioidaan merkittäviksi.
(30) Siltä osin kuin yhtiö on vedonnut siihen, että kahteen erilliseen 3,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsevaan yksikköön jaettuna hanketta ei voida verrata kooltaan hankeluettelon hankkeeseen, korkein hallinto-oikeus katsoo, että toiminnasta ja sen vaikutuksista saatu selvitys huomioon ottaen kyse on yhdestä hankkeesta. Näin ollen ELY-keskuksen on tullut arvioida YVA-menettelyn soveltamista yksiköiden yhteenlasketun koon perusteella. Samoin arvioinnissa on otettava huomioon muiden saman alueen kalankasvatuslaitosten aiheuttama kuormitus. Korkein hallinto-oikeus toteaa kuitenkin selvyyden vuoksi, että yksiköiden sijoittelu otetaan huomioon arvioitaessa vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä.” – –
Antopäivä:
15.11.2023
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1699875900867.html
Ilmoita asiaton viesti
—
JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
JULIANE KOKOTT
22 päivänä tammikuuta 2009 1(1)
Asia C‑75/08
Christopher Mellor
vastaan
Secretary of State for Communities and Local Government
(Court of Appealin (Yhdistynyt kuningaskunta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö)
Direktiivi 85/337/ETY – Ympäristövaikutusten arviointi – Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tekemättä jättämistä koskevan päätöksen perustelut
https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf;jsessionid=3F90DBE8B6F6DD177DA73B2B5DAE97BF?text=&docid=74019&pageIndex=0&doclang=FI&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=6797569
Ilmoita asiaton viesti
– – ”V Ratkaisuehdotus
56. Edellä esitetyn perusteella ehdotan näin ollen, että yhteisöjen tuomioistuin vastaa ennakkoratkaisukysymykseen seuraavasti:
1) Jäsenvaltioiden on tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27.6.1985 annetun neuvoston direktiivin 85/337/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen sekä neuvoston direktiivien 85/337/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta yleisön osallistumisen sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden osalta 26.5.2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/35/EY, 4 artiklan mukaan varmistettava, että päätöksen perustelut ovat yleisön saatavilla, jos ne toteavat päätöksessään, ettei liitteessä II tarkoitettua hanketta ole tarpeen arvioida direktiivin 5–10 artiklan mukaisesti.
2) Päätöksen on sisällettävä tai siihen on liitettävä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta kyetään valvomaan, että se perustuu asianmukaiseen, direktiivin 85/337 vaatimuksia vastaavaan ennakkoselvitykseen. Tässä yhteydessä on erityisesti esitettävä riittävällä tavalla perustelut sille, miksi menettelyssä jo esitetyt oikeudellisia seikkoja ja tosiseikkoja koskevat näkemykset eivät osoita merkittävien ympäristövaikutusten mahdollisuutta.” – –
https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf;jsessionid=3F90DBE8B6F6DD177DA73B2B5DAE97BF?text=&docid=74019&pageIndex=0&doclang=FI&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=6797569
Ilmoita asiaton viesti
—
Oikeudellinen pähkinä purtavaksi:
Miten tulee toimia, jos hakee oikaisua oikeudenkäyntimaksuista maksun määränneeltä virkamieheltä, esim. siltä hallinto-oikeuden esittelijältä, joka asiasi on esitellyt ja joka on ollut mukana päätöksenteossa?
Miten silloin, jos hakee oikaisua ns. ilmeisen kohtuuttomista oikeudenkäyntimaksuista ja saa epäävän päätöksen asiasi käsitelleeltä tuomarilta tai muulta lailliselta käsittelijältä (virkamieheltä)?
Miten sitten tulee toimia?
Ks. ”Onko oikaisuvaatimus muutoksenhakua?”
– – ”Laissa säädetään erikseen, jos päätökseen saa vaatia oikaisua. Tällöin päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa kuitenkin hakea muutosta valittamalla. Eli, jos oikaisuvaatimus ei tuota asianosaisen kannalta toivottavaa tulosta ja viranomainen ei oikaise tekemäänsä päätöstä tai oikaisee sen asianosaisen kannalta epämiellyttävällä tavalla, on asianosaisella oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen jälkeen oikeus valittaa tästä päätöksestä.” – –
https://www.minilex.fi/a/onko-oikaisuvaatimus-muutoksenhakua
https://www.minilex.fi/a/lakis%C3%A4%C3%A4teinen-itseoikaisu-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksen-korjaamisessa
—
Ajantasainen Tuomioistuinmaksulaki:
7 §
Maksusta vapauttaminen
Maksua ei peritä oikeusapulain nojalla käsittelymaksuista vapautetuilta eikä muualla laissa viranomaisen toimenpiteistä suoritettavista maksuista vapautetuilta.
Jos maksun periminen olisi ilmeisen kohtuutonta, viranomainen tai maksun määräävä virkamies voi yksittäistapauksessa määrätä, ettei maksua peritä.”
—
10 §
Maksun määrääminen
Maksun määrää asian ratkaisija, esittelijä, pöytäkirjanpitäjä, toimituskirjan antaja tai muu tehtävään määrätty virkamies. (tummennus oma)
Maksun määräämisessä todettu virhe voidaan korjata noudattaen, mitä hallintolain (434/2003) 8 luvussa säädetään asia- ja kirjoitusvirheen korjaamisesta.
11 § (27.11.2020/843)
Maksua koskeva muutoksenhaku
Maksun määräämistä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua maksun määränneeltä virkamieheltä tai viranomaiselta kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Muutoin oikaisuvaatimukseen sovelletaan, mitä hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä kysymyksessä olevan viranomaisen toimipaikka sijaitsee. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Muutoin muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.
Edellä 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuun ratkaisuun ei kuitenkaan saa vaatia oikaisua eikä hakea muutosta valittamalla.”
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455
Ilmoita asiaton viesti