”Työttömälle aktiivisesti apua” -mallilla tarjoaisimme pitkäaikaistyöttömille paremmat fyysiset ja henkiset työnhakuvalmiudet
Nyt kun hallitus on ottanut suuren intohimonsa kohteeksi yli 55-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät, niin ehdottaisin,
että ko. työttömien ryhmän työllistymistä tuetaan ns. työttömien terveystarkastuksessa esiin tulleisiin terveysongelmiin annettavalla asiakaspalvelusetelillä, johon kirjataan kaikki em. terveystarkastuksessa esiin tulleet tai lisäselvityksissä ilmenneet sairaus- ja terveydenhoito-ongelmat; sairaudet ja oireet, joihin työtön saisi itsenäisesti lähteä hakemaan apua myös julkisten sote-palvelujen lisäksi omien (maa-)kuntien alueella toimivien yksityisten sote-toimijoiden tai julkisten terveyden- ja sairaanhoitolaitosten kautta.
Lyhyesti:
Yli 55-vuotias pitkäaikaistyötön menisi ensin
1. työttömien terveystarkastukseen, jossa katsotaan palveluntarve, ja
2. sen jälkeen työtön saisi terveystilaa ja sairaudenhoitoa vaativiin omavalintaisiin sote-palveluihin esim. 500 – 1000 euroa (1-2 vuoden ajan), ja
3. tähän ”Työttömälle aktiivisesti apua” -järjestelmään sisältyisi myös työttömän kirjallinen raportointivelvollisuus (esim. Hyvis.fi -palvelussa),
Lyhyesti:
Yli 55-vuotias pitkäaikaistyötön menisi ensin
1. työttömien terveystarkastukseen, jossa katsotaan palveluntarve, ja
2. sen jälkeen työtön saisi terveystilaa ja sairaudenhoitoa vaativiin omavalintaisiin sote-palveluihin esim. 500 – 1000 euroa (1-2 vuoden ajan), ja
3. tähän ”Työttömälle aktiivisesti apua” -järjestelmään sisältyisi myös työttömän kirjallinen raportointivelvollisuus (esim. Hyvis.fi -palvelussa),
mihin hän on tuon summan käyttänyt ja mitä terveysvaikutuksia hänen tekemillään valinnoilla on ollut seuraavan
1) puolen vuoden aikana ja
2) koko edellisen kalenterivuoden aikana
1-2) ja miten työttömän omasta mielestään parempi terveystilanne on häntä auttanut työllistymään nopeammin tai työkykyisemmin.
Miltäpä tämä kuulostaisi? Tuula Haatinen? Li Andersson? Krista Kiuru? Katri Kulmuni? Anna-Maja Henriksson? Maria Ohisalo? Viisaat päät yhteen! 🙂
Ja jos pitkäaikaistyötön ei tarvitse varsinaisesti tätä 500 – 1000 euroa 1 – 2 vuoden aikana fyysisen terveystilanteensa kohentamiseen, niin hän saisi sillä samalla summalla hakea vaikka työllisyyskurssille, jossa opetellaan nykyaikaisia digi-, some- ja tietojenkäsittelytaitoja tai voisihan samalla summalla vaikka ostaa teatteri-, ooppera-, museo-, liikunta- ja muita hyvinvointialan palveluita.
Myös näistä digitaitojen ja ”henkisen kantin” voimistamisen ja sosiaalisten taitojen hankkimisesta ja mielen virkistyshoidoista tulisi työttömän tehdä joku raportti esim. Mol.fi -palvelussa.
Tässä olisi porkkanaa – kepin sijasta! 🙂 Kokeillaanko?
1) puolen vuoden aikana ja
2) koko edellisen kalenterivuoden aikana
1-2) ja miten työttömän omasta mielestään parempi terveystilanne on häntä auttanut työllistymään nopeammin tai työkykyisemmin.
Miltäpä tämä kuulostaisi? Tuula Haatinen? Li Andersson? Krista Kiuru? Katri Kulmuni? Anna-Maja Henriksson? Maria Ohisalo? Viisaat päät yhteen! 🙂
Ja jos pitkäaikaistyötön ei tarvitse varsinaisesti tätä 500 – 1000 euroa 1 – 2 vuoden aikana fyysisen terveystilanteensa kohentamiseen, niin hän saisi sillä samalla summalla hakea vaikka työllisyyskurssille, jossa opetellaan nykyaikaisia digi-, some- ja tietojenkäsittelytaitoja tai voisihan samalla summalla vaikka ostaa teatteri-, ooppera-, museo-, liikunta- ja muita hyvinvointialan palveluita.
Myös näistä digitaitojen ja ”henkisen kantin” voimistamisen ja sosiaalisten taitojen hankkimisesta ja mielen virkistyshoidoista tulisi työttömän tehdä joku raportti esim. Mol.fi -palvelussa.
Tässä olisi porkkanaa – kepin sijasta! 🙂 Kokeillaanko?
Ja parhaimpaan win-win-win… -tilanteeseen päästään koko kansantalouden ja suomalaisten pk-yrittäjien kannalta tässä edellä kerrotussa työttömien aktivointimallissa, kun työttömiä suositellaan asiakaspalvelusetelillään valitsemaan pääasiassa suomalaisia Avainlippu-tuotteita tai -palveluita:
Avainlippu pähkinänkuoressa
Avainlippu voidaan myöntää Suomessa valmistetulle tuotteelle tai Suomessa tuotetulle palvelulle. Lisäksi tuotteen tai palvelun kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia. Keskimäärin Avainlippu-tuotteiden kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia. – – (jatkuu alla)
https://suomalainentyo.fi/yrityksille/avainlippu/
Ilmoita asiaton viesti
Kari Kedolle UUTISET-puolelta:
”Pitkäaikaistyöttömät ovat usein ilman omaa tahtoaan ajautuneet siihen tilanteeseen, että heidän työllistymisensä on pääasiassa siitä kiinni, että he eivät kykene saamaan julkiselta puolelta niin nopeasti terveyspalveluja, jotta heidän vaivansa eivät kroonistuisi. Ja kun vaivat kroonistuvat tai työtön sairastuu lopullisesti, se on koko systeemin tappio. Silloin kaikki ko. työttömään satsatut panostukset menevät hukkaan.
Villakoiran ydin mallissani:
Siihen tärkeään nivelkohtaan, jossa juuri ollaan tekemässä työttömälle/osatyökykyiselle diagnoosia hänen sairaudestaan, niin juuri siihen tarvitaan lisärahaa, jolla työtön voi hakea myös yksityiseltä puolelta terveyspalveluja hänelle annetulla asiakaspalvelusetelillä (esim. hampaidenhoito, silmälääkärit, gynekologit, fysio- ja psykoterapeutit, psykologit jne..)
Eli esittämälläni mallilla helpotetaan koko yhteiskunnan valtavan raskaassa lastissa kulkevaa paattia kulkemaan keveämmässä lastissa, koska näin terveydenhoitomme muidenkin palvelulinjojen jonotusajat lyhenevät, ja siten myös niillä palvelulinjoilla olevien potilaiden vaivat eivät kroonistuisi.
Siis ennaltaehkäisy ja pikainen oikeaan diagnoosiin perustuva apu jatkohoitoineen on kaiken a ja o.
Kari, kyllä tämä em. malli itse tuo sen itsensä tarvitseman rahoituksen tullessaan, ja jo hyvinkin lyhyellä aikajänteellä. Kokeillaanpa! :)”
—
Ks. samaa asiaa myös vanhusten hoidon puolelta:
Julkisessa puheessa palvelujen vaikuttavuudesta korostuu usein talous. Vaarama kummastelee ”eurot edellä” -ajattelua.
– En voi ymmärtää, miksi yritystuet nähdään investointeina yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen, mutta ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja koulutukseen investoinnit nähdään kuluerinä. Halpuus on otettu hyveeksi.
Samaan aikaan kustannusvaikuttavia palveluja ollaan lakkauttamassa.
– Olemme tutkimuksissa osoittaneet esimerkiksi, että monialainen pitkäaikaistyöttömien ohjaus ja neuvonta on kustannusvaikuttavaa, ja tätä palvelua ollaan nyt lopettamassa.
Vaarama johtaa Itä-Suomen yliopistoon perustettua Vaikuttavuuden talo -foorumia, joka kokoaa yliopistossa tehtävän hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen saman virtuaalisen katon alle. 4.–5. joulukuuta Itä-Suomen yliopistossa järjestetään ensimmäiset Vaikuttavuuden tutkimuksen päivät.
– Vaikuttavuuden tutkimusta pitää vahvistaa edelleen ja meillä se on nostettu yhdeksi tutkimuksen keihään kärjeksi.
https://www.uef.fi/web/saima/vaikuttavuus
Laajassa eurooppalaisessa SPRINT-tutkimushankkeessa puolestaan tarkastellaan, millainen rooli sosiaalisilla investoinneilla on vanhuspalveluissa.
https://www.uef.fi/web/saima/vanhusten-kotihoito
Ilmoita asiaton viesti
Tilastokeskus:
”Suomi maailman kärjessä”
http://www.stat.fi/tup/satavuotias-suomi/suomi-maailman-karjessa.html
”Itsenäisyyspäivä 2019”
http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/itsenaisyyspaiva-2019.html
—
”Suomi maailman kärjessä” – pidetään se siellä! 😉
Ilmoita asiaton viesti
Kari Kedolle:
Ks. Jyväskylän mallista: ”Selkäkipupotilaiden hoitoprosessi kirurgian ja fysiatrian erikoisaloilla” (Eveliina Paajoki, Opinnäytetyö, Maaliskuu 2019, Tekniikan ja liikenteen ala, Insinööri (AMK), hyvinvointiteknologian tutkinto-ohjelma)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/166499/opinn%C3%A4ytety%C3%B6_eveliinapaajoki.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Ilmoita asiaton viesti
Työttömiä koskien:
”TE-toimistojen työttömyysturvatehtäviä aiotaan siirtää työttömyyskassoille ja Kelalle”
https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/esitys-lausuntokierrokselle-te-toimistojen-tyottomyysturvatehtavien-siirto-tyottomyyskassoille-ja-kelalle
Esitys lausuntokierrokselle (aamuset.fi):
https://aamuset.fi/artikkeli/4827675/TEtoimistojen+tyottomyysturvatehtavia+aiotaan+siirtaa+tyottomyyskassoille+ja+Kelalle
—
Ikääntyneitä koskien:
”Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta”
https://vnk.fi/documents/10616/15751976/Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nn%C3%B6n+arviointineuvoston+lausunto+hallituksen+esityksest%C3%A4+eduskunnalle+ik%C3%A4%C3%A4ntyneen+v%C3%A4est%C3%B6n+toimintakyvyn+tukemisesta+sek%C3%A4+i%C3%A4kk%C3%A4iden+sosiaali-+ja+terveyspalveluista+annetun+lain+muuttamisesta/9c5fa47c-1837-befa-271c-e4d5c263ab34/Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nn%C3%B6n+arviointineuvoston+lausunto+hallituksen+esityksest%C3%A4+eduskunnalle+ik%C3%A4%C3%A4ntyneen+v%C3%A4est%C3%B6n+toimintakyvyn+tukemisesta+sek%C3%A4+i%C3%A4kk%C3%A4iden+sosiaali-+ja+terveyspalveluista+annetun+lain+muuttamisesta.pdf?version=1.0
Ilmoita asiaton viesti
Tällaista vähän mietiskelin.
Lähtökohtaisesti, jokainen yli 55-vuotias pitkäaikaistyötön voi hakeutua terveydenhuoltoon vapaasti omasta tahdostaan; näin ollen, mitään erillisiä ”työttömien terveystarkastuksia” ei sinällään tarvita.
– tuossa porukassa on paljon yksilöitä, joiden terveydentila tunnetaan oleellisilta osin (esim. perus- ja pitkäaikaissairaat käytännössä työkyvyttömät, jotka eivät ole syystä tai toisesta päätyneet vielä eläkkeelle)
– todennäköisesti erittäin harvalla tuon porukan yksilöllä on jokin yksilölle itselleen tiedostamaton sairaus tai tautitila, josta saataisiin viitteitä ensimmäistä kertaa vasta siellä terveystarkastuksessa
– kaikkein todennäköisimmässä tapauksessa yli 55-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän terveydentilan tarkoituksenmukainen tukeminen tarkoittaa yleisiä elämäntapamuutoksia, jotka ovat ja jäävät aina yksilön itsensä vastuulle
–>
Porukka, joka ei tarvitse erillistä ”työttömien terveystarkastusta” (suurin osa):
– oireettomat terveet
– sairaat, joilla on oireita ja jotka hakeutuvat niiden johdosta omatoimisesti terveydenhuoltoon
– sairaat, joiden sairaudet ja yleinen terveydentila jo tunnetaan
Terveystarkastuksen luultavimmin tarvitsisivat (erittäin pieni osa, tuskin edes tulisivat terveystarkastukseen):
– sairaat, joilla ei ole oireita ja/tai jotka eivät tiedä/tunnista/tunnusta olevansa sairaita (”luuloterveet”)
– sairaat, jotka eivät oireistaan huolimatta syystä tai toisesta hakeudu terveydenhuoltoon
Tähän ”analyysiin” perustuen voisin väittää ettei ideoimasi malli mitenkään merkittävästi nopeuttaisi niiden yli 55-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien diagnostiikkaa ja hoitoonpääsyä, jotka sitä kaikkein luultavimmin todellisuudessa tarvitsisivat ja siitä voisivat hyötyä. Saati että voitaisiin olettaa sen merkittävästi nopeuttavan heidän työllistymistään.
Mikäli tuon lisärahan saamisen ehtona on työttömän suostuminen/osallistuminen terveystarkastukseen (näin ymmärsin?), niin lopputuloksena on varmuudella paljon turhia ja tarpeettomia terveystarkastuksia (näitä pitäisi juurikin välttää). Loppujen lopuksi sellaisia työttömiä jotka tulevat ”ohituskaistasta” hyötymään, ja nimenomaan, sen oman työllistymisensä suhteen, on todella vähän.
Ilmoita asiaton viesti
Henteri, hyvin mietiskelty. Perustuuko nämä mietiskelyt johonkin tutkittuun tietoon vai miten olet päätynyt näihin mietintöihin? Tai onko sinulla omakohtaista tai läheisen kokemaa tältä kentältä?
Olisin kiinnostunut saamaan jotakin kättä pidempää asiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan vaan järkeä käytin.
Kysy, millaisia ovat ominaisuuksiltaan ne yli 55-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät, jotka voisivat teoriassa hyötyä varsinaisen terveydenhuollon ulkopuolisesta, erillisestä terveystarkastuksesta ja euromääräisesti varsin suppeasta hoidollisesta ”ohituskaistasta”, ja nimenomaan työllistymisensä suhteen.
Veikkaan että näitä hyötyjiä on erittäin vähän, joten tilanteessa pärjätään jo olemassa olevan terveydenhuollon piirissä.
Ilmoita asiaton viesti
Henteri, en olekaan esittänyt julkisen terveydenhuollon ulkopuolista terveystarkastusta, vaan sellaista, joka jo nykyäänkin tehdään työttömille julkisen puolella TE-viranomaisten aloitteesta tai työttömän omasta pyynnöstä.
Tällaisen työttömän terveystarkastuksen jälkeen, joka tehtäisiin KAIKILLE yli 55-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille (tai muille halukkaille ja tarvitseville pitkäaikaistyöttömille) uskon, että paljonkin olisi näille asiakaspalveluseteleille käyttöä.
Ja siten, että työtön saisi itse päättää, mihin hän tuon setelin annetuista vaihtoehdoista käyttää, jotta siitä on hänelle suurin hyöty työkyvyn palauttamiseksi tai nopeammaksi työllistymiseksi – tai tarvittavien uusien taitojen tai henkisen voimatasapainon hankkimiseksi.
Minulla on positiivinen ihmiskuva, ns. positiivisen psykologian opein. Ks. alla:
Positiivinen psykologia keskittyy ihmisten hyvinvointiin, vahvuuksiin ja voimavaroihin ja näiden vahvistamiseen.
Positiivinen psykologia tutkii sitä, mikä saa ihmiset ja yhteisöt voimaan hyvin ja kukoistamaan. Lisäksi se tutkii elämän merkityksellisyyttä, myötätuntoa, innostusta, sisua, onnellisuutta sekä vaikeista tilanteista selviytymistä eli resilienssiä.
https://www.sppy.fi/positiivinen-psykologia/
Ilmoita asiaton viesti
Henteri, eikö kannattaisi kuitenkin kokeilla ko. mallia? Voisimme yllättyä positiivisesti! 😉
Positiivisuuden kautta! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Tehtäisiin kaikille, miksi? Vain pieni osa todella tarvitsee/hyötyy.
Tulisi siis olemaan paljon tapauksia, jossa palveluseteli-porkkana on tosiasiallisesti tullut toimineeksi kannustimena hakeutua ilmeisen tarpeettomaan terveystarkastukseen. Mitään ”palvelusetelirallia” ei julkisella kaivata.
Eikö ole sama lätkäistä palveluseteli kouraan jokaiselle, ja ne käyköön sitten terveystarkastuksessa jotka haluavat?
Ilmoita asiaton viesti
Henteri, työssä olevat pääsevät työterveyshuollon kautta terveystarkastuksiin, mutta ns. ”työttömien katsastusasemia” ei ole vielä tietääkseni luotu 😉
…Hmmm pitäisiköhän luoda? Sellaisia matalan kynnyksen ja pikaisen avun ”katsastusasemia”, joissa työttömät pääsisivät TE-viranomaisilta saamillaan palveluseteleillä ostamaan palveluja yksityisiltä sote-toimijoilta? WIN-WIN-WIN…
Ilmoita asiaton viesti
Ei pitäisi luoda. Nykyinen järjestelmä on riittävä.
”matalan kynnyksen” –> johtaa palveluiden tarpeettomaan käyttöön ja tuhlaamiseen
”pikaisen avun” –> pääsääntönä toiveajattelua kun puhutaan heikentyneestä työkyvystä yli 55-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien kohdalla
Ilmoita asiaton viesti
Yli 55v pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen tuskin kannattaa ruutia tuhlata. Siis korostan sanaa ”pitkäaikaistyötön”.
Sen sijaan työkykyisten ikääntyvien palveluihin pitäisi satsata. Siellä on paljon työpotentiaalia.
Iso ryhmä nuoria on erityistuen tarpeessa. He eivät pysty hankkimaan koulutusta normaalin opintopolun puitteissa. Liian paljon alle 30-vuotiaita syrjäytyy ja putoaa työelämän ulkopuolelle.
Yhteiskunnan työllistämisvarojen fokus ei voi olla yli 55-v pitkäaikaistyöttömissä. Ammatillisessa kuntoutuksessa ylipäätään harva työllistyy, yli 55 ei koskaan palkkatyöhön.
Ilmoita asiaton viesti
Tiina, kyllä meillä riittää paukkuja kaikille työttömille, jos niin haluamme. Meille ei saa EURES-yhteistyösopimusjärjestelmässä tulla ns. A-luokan työttömiä, joita työttömyyskassat hoitavat ja B-luokan työttömiä, joita Kela ”ruoskii”. Ks. alla, miten se olisi mahdollista niin, että siihen löytyy myös rahoitus:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/tyottomalle-aktiivisesti-apua-mallilla-tarjoamme-pitkaaikaistyottomille-paremmat-fyysiset-ja-henkiset-tyonhakuvalmiudet/
Ilmoita asiaton viesti