Ulkoistaako hallitus Suomen ilmastopolitiikan kunnille? Onko yhdenvertaisuuslain mukaista, että Suomen kunnilla on omat ilmastopolitiikat?
Ovatko kuntalaiset eri kuntien kesken yhdenvertaisessa asemassa valtakunnallisesti tarkasteltuna (PL 6 §), jos kaikilla kunnilla on omat ilmastosuunnitelmat ja -politiikat? Ja vieläpä niin, että ne voivat aina vaihtua valtuustokausittain..
Muutoksenhakijat, joita nämä kuntakohtaiset ilmastosuunnitelmat erityisesti koskevat, voivat siten olla hyvinkin eriarvoisessa asemassa keskenään. Salliiko EU sen, että Suomi ”ulkoistaa” omat ilmastosuunnitelmansa hoidettavaksi vain kuntatasolla?
—
”Hallituksen esitys: Kuntien laadittava jatkossa ilmastosuunnitelmat” Voimaan jo 1.1.2023?
Suora kooste:
– Hallitus on hyväksynyt 20. lokakuuta esityksen ilmastolain muuttamisesta.
– Ilmastolakia täydennetään kuntia koskevalla velvoitteella. Jatkossa laki velvoittaa kunnat laatimaan ilmastosuunnitelman yksin tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa.
– Samalla lakiin lisätään selkeyttävät säännökset ilmastolain muutoksenhausta.
Ilmastolain uudistus tehdään kahdessa vaiheessa:
– Ilmastolain kokonaisuudistus tuli voimaan heinäkuussa:
– Uudistetussa ilmastolaissa asetetaan päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Lisäksi lakiin on kirjattu ensimmäistä kertaa tavoite, että Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035.
– Laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnitelmista ja uudistuksen myötä laki laajeni koskemaan maankäyttösektoria. Lakiin lisättiin myös nielujen vahvistamista koskeva tavoite.
– Uutta ilmastolakia täydennetään nyt kuntien ilmastosuunnitelmilla ja ilmastolain muutoksenhaulla. Esityksen tavoitteena on vahvistaa kuntien ilmastotyötä sekä parantaa oikeusturvan toteutumista. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon mukaan kuntien ilmastosuunnitelmat kirittävät merkittävästi koko Suomen ilmastotyötä.
– ”Jo nyt usealla Suomen kunnalla on valtiota kunnianhimoisempi ilmastotavoite, ja uuden lain myötä saamme kaikki kunnat mukaan rakentamaan hiilineutraalia Suomea. Kuntien ei ole välttämätöntä tehdä ilmastosuunnitelmia yksin, ja etenkin pienempien kuntien on fiksua tehdä alueellista yhteistyötä suunnitelman laatimisessa”, kertoo Ohisalo.
– Ilmastosuunnitelman tulee sisältää muun muassa tavoitteen kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä kunnassa sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään. Kunta voisi asettaa myös sopeutumiseen ja nieluihin liittyviä tavoitteita ja toimia.
– Kunnille myönnettäisiin valtionavustusta ilmastosuunnitelman laatimiseen. Hallitus on sopinut kevään 2022 kehysriihessä, että kuntien ilmastosuunnitelmien laatimiseen varataan noin 2,6 miljoonaa euroa vuosittain.
– Kunnan ilmastosuunnitelma on laadittava tai päivitettävä vähintään kerran valtuustokaudessa ja suunnitelman hyväksyy valtuusto.
—
Ks. Hallituksen esitys HE 239/2022 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta
Lähidemokratian ja kuntien autonomian suurena kannattajana en pidä pahana, että ohjelmat tehdään paikallistasolla. Kunhan valtio ei määrittelisi raameja, joiden puitteissa nuo tehdään.
Ongelmana on, että tällaiset paperit jäävät helposti kuolleiksi kirjaimiksi ja/tai niihin otetaan mukaan laskennallisia seikkoja kuten joku sellainen metsien kasvu, joka toteutuisi joka tapauksessa. Mutta sama koskee tietenkin valtion ohjelmia, joku hiilineutraalius vuoteen 2035 on helppo julistaa. Laskennan spekseistä sitten riippuu, toteutuiko se vai ei.
Ilmoita asiaton viesti
Sinänsä paikallistason analytiikka on aina hyvä kokonaisuuden luomisen kannalta, mutta ihan käytännössä taitaa taas tämäkin olla pelkkää työryhmäjargonia, jonka tulokset sitten haudataan muiden samanlaisten joukkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Janne ja Jouko, kiitos pohdinnoistanne.
Niin kauan kuin meillä Suomessa on ns. yhdenvertaisuuspykälä (Perustuslaki 6 §) niin se tarkoittaa, että esim. kuntien hallinnossa asioivia tulee kohdella yhdenvertaisesti.
Kirjoitin blogissani, että ”Muutoksenhakijat, joita nämä kuntakohtaiset ilmastosuunnitelmat erityisesti koskevat, voivat siten olla hyvinkin eriarvoisessa asemassa keskenään.”
Avaan vähän lisää:
Nyt kun/jos kuntien omat ilmastosuunnitelmat tulevat ensi vuoden alussa voimaan, niin yhdellä kunnalla voi olla hyvin ”suopea” ilmastosuunnitelma ts. ilmastopolitiikka esim. malminetsintälupien ja kaivosvarausten kohdalla ja siten sen kunnan kaivospäätöksistä muutosta hakevat´- joita asia erityisesti koskee – ovat eriarvoisessa asemassa sellaisen kunnan ja sen kunnan muutoksenhakijan kanssa, joka asuu ”ei-suopeasti” kaivoksiin suhtautuvassa kunnassa.
Kunnan kun tulee vastata perustellulla päätöksellä kuntalaisen tekemiin oikaisuvaatimuksiin ja hallinto-oikeuksien tulee hallintolain mukaisesti perustella omat päätöksensä. Ei laki voi kuntien erilaisten ilmastosuunnitelmien kohdalla olla säädettynä vain kuntakohtaisesti. Nykyiset lait ovat kaikille samat (PL 6 §); vain Suomen laissa tai suoraan eu-maita velvoittavissa EU-asetuksissa voidaan säätää sallituista yhdenvertaisuuspoikkeuksista tai ns. positiivisesta syrjinnästä.
Ks. ”Oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös on aina perusteltava.”
https://www.kuntaliitto.fi/laki/kunnan-paatoksenteko/paatoksen-perusteleminen
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. ilmastosuunnitelmien kuulemisasiakirjat alla:
https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=YM002:00/2022
—
Ks. KHO:n lausunnosta (8.8.2022, diaarinumero H 356/22). Nostan KHO:n lausunnosta esiin pari kohtaa:
– – ”Aluksi korkein hallinto-oikeus toteaa pitävänsä hyvän lainvalmistelun periaatteiden kannalta ongelmallisena nyt noudatettua sääntelymenettelyä, jossa uuden ilmastolain voimaan tultua siihen vasta jälkikäteen lisätään erillisellä esityksellä muutoksenhakua koskevat säännökset. Korkein hallinto-oikeus kiinnittää lausunnossaan huomiota näihin muutoksenhakuun liittyviin ehdotuksiin.” – –
– – ”Muutosta valtioneuvoston päätöksiin haettaisiin korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Esitysehdotuksessa säädettäisiin siitä, kenellä olisi oikeus hakea muutosta ilmastolaissa tarkoitetusta valtioneuvoston päätöksestä. Muutosta valtioneuvoston päätöksiin voisivat eräiden viranomaisten ja yhteisöjen ohella hakea ne, joiden oikeutta, velvollisuutta tai etua ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen voivat erityisellä tavalla koskea. Tältä osin yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että erityisyys tarkoittaisi jotakin sellaista ilmastonmuutokseen, sen hillintään tai siihen sopeutumiseen liittyvää seikkaa tai ominaisuutta, joka asianomaisen kohdalla eroaa objektiivisesti siitä, mikä muutoin samassa asemassa olevilla on yleistä tai tavanomaista. Tämän kynnyksen määrittäminen laissa, sen perusteluissa ja jatkossa oikeuskäytännössä on hyvin vaikeaa.” – –
– – ”Korkein hallinto-oikeus toteaa, että tällainen muutoksenhakijan korostettu vastuu valitusoikeuden olemassaolon osoittamisesta on poikkeuksellista hallintolainkäytössä. Korostetulle vastuulle tässä asiassa voidaan kuitenkin nähdä perusteensa ja joka tapauksessa korkeimmalla hallinto-oikeudella säilyy mahdollisuus harkintansa mukaan varata muutoksenhakijalle tilaisuus täydentää valitustaan valitusoikeuden osalta.” – – [tummennus oma]
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/28858225-a260-4c16-abf8-037e25af34db/ead4871f-bb8a-48d6-8ff3-4222aeaaf334/LAUSUNTO_20220808122828.PDF
—
Ilmoita asiaton viesti
Luuleekohan ne, että viisaus kasvaa näissä hiilipippaloissa mentäessä hallinnon pykäliä alaspäin? EU:nkin tasolla ollaan aivan pihalla hiilihumpan jytkyessä. Hiilihumpalla ei ole perusteita, jolloin koko hiilidioksidi-ilmastopolitiikalle ei ole tarvetta.
Juuri kuuntelin radiosta ilmastopaneelin (tulisi välittömästi lakkauttaa) ja muidenkin jorinoita hiilinieluista ja kaavailluista varallisuuksien mätöstä hiilihumppaan. Tuli paha ja voimaton tunne, että ei voi olla totta. Eikö tosiaan kukaan tajua millaisesta vedätyksestä on kyse?
On vain energiapolitiikkaa ja geopolitiikkaa. Ilmastopolitiikalta hiilidioksidin suhteen puuttuu pohja täysin.
Ilmoita asiaton viesti
Jouni, erikoiseltahan tämä kaikki tuntuu.
Minusta näyttää nyt myös siltä, että hallitus haluaa päästä vaaleihin asti näillä kuntien ilmastosuunnitelmailnjauksilla ja hallituksen näennäisellä sovulla tässä asiassa.
Kunnilleko on kaatumassa tämä ”hallituksen sisäisten riitaisuuksien likasanko” ensi vuoden alussa?.
Ilmoita asiaton viesti
Ei puutu. Tekstisi perusteella vaikuttaa siltä, että joku vaikutusvaltainen taho on vain yhtäkkiä päättänyt, että hiilidioksidilla olisi tekemistä globaalin lämpenemisen kanssa, ilman mitään tutkimusta. Näinhän ei ole. Se, ettet ymmärrä näitä tutkimuksia etkä luota tahoihin, joita näitä tutkimuksia tekee, ei tarkoita sitä, etteikö mitään perusteita olisi.
Tämä kuntien tuleva velvoite on näköjään jäänyt muiden uutisten varjoon. Hyvä nosto kirjoittajalta. Siinä tuleekin kunnille tekemistä ja parkumista, jos naapurikunnalla on asiat jo luonnostaan hyvin. Rahoitusta pyydetään ja uusia virkoja syntyy. Siltä se vaikuttaa, että hallitus jakaa vastuun kunnille, koska homma on sille liikaa. Ehkä se on hyvä niin toimien tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden kannalta. Yksi hallitus ei voi olla jokaisen kunnan puolesta asiantuntija. Sotkuahan tästä tulee mutta niin tulisi muussakin tapauksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Teemu, olit ajatellut ilmeisesti, että vastaat tällä ”Ei puutu” -kommentilla Jounille?
”Tämä kuntien tuleva velvoite on näköjään jäänyt muiden uutisten varjoon.” Tai jätetty varjoon, jotta konsensus hallituksessa säilyisi vaaleihin saakka.. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Joo, hänenhän kommenttiin se oli vastaus, ehkä voisi litteroida vastaanottajan nimen myös kommentin alkuun niin se olisi selkeämpää.
Niin, kukapa sen sitten olisi ”pimittänyt” kun tiedote on valtioneuvoston sivuilla. Kyllä YLE tekee siitä juttua aivan pian. Vai onko hallituksesta joku suora linkki mediaan, joka säätelee mitä toitotetaan ja mitä ei?
Ilmoita asiaton viesti
Teemu, luulenpa, että medialla ts. uutistoimittajilla ei ole kokonaisnäkemystä ja priorisointikykyä nähdä se oleellinen tässä ”ilmastohumpassa” ja sen eri askelissa..
Ehkä suoranaisesta pimityksestä ei ole kyse, vaan pitäisi osata katsoa ”boxin” ulkopuolella olevia asioitakin ja ns. rivien välejä lainvalmistelussa.
Esim. nykyisen YVA-lain tärkeimmät normit on piilotettu asetuksiin..
Ilmoita asiaton viesti
Mitkä normit?
Ilmoita asiaton viesti
”Sääntö, ohje, malli.”
”Oikeusnormit. Noudattaa yleisiä normeja.”
https://www.suomisanakirja.fi/normi
Ilmoita asiaton viesti
Luuletko, etten tiedä mitä käsite ”normi” tarkoittaa?
”Esim. nykyisen YVA-lain tärkeimmät normit on piilotettu asetuksiin..”
Mitkä normit (säännöt, ohjeet, mallit, vakiintunet tavat, vakiintuneet oikeusnormit) on ”piilotettu asetuksiin”?
Mitä peitellään?
Kovin yleisluontoinen lause tuossa sulla, ei kerro oikein mitään mistään.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastopolitiikka on näennäistoimintaa, jossa ohitetaan varsinaiset ongelmat. Tämä on poliitikoille tyypillistä. Esimerkiksi sote-uudistuksessa päätettiin lopulta asioista, joista on terveydenhuollolle haittaa.
Todellinen ongelma koostuu kahdesta osin toisiinsa kytkeytyvästä osasta. Väkeä on maailmassa liikaa, mutta siihen ei kukaan tohdi puuttua. Toiseksi, kaikki poliitikot ovat jumittuneet jatkuvan kasvun mantraan. Näiden keskeisten ongelmien ratkaisussa ilmastopolitiikalla ei ole juurikaan merkitystä ja ne ratkaisisivat samalla myös ilmasto-ongelmat.
Siis tilanne on toivoton.
Ilmoita asiaton viesti
—
Onko kuntien ilmastosuunnitelmien muutoksenhakutilanteissa mietitty sellaista muutoksenhakijan henkilöön liittyvää tilannetta, miten toimitaan silloin, jos henkilön oman asuinkunnan tai kunnan, jossa hän harjoittaa tai tulee harjoittamaan elinkeinoaan, ja hänellä olisi tällainen vaadittu erityinen valitusoikeus, mutta muutoksenhakija ei voi sitä syystä tai toisesta ilmaista, jos hänellä itsellään on esim. liikesalaisuus, jota hän ei voi vielä muutoksenhaun yhteydessä julkistaa; tai/ja tämä muutosta kunnan päätökseen hakeva tietää, että muutoksenhaun kohteeseen/tilanteeseen liittyy esim. maanpuolustuksellinen uhka- tai vaaratilanne; ja hän ei siksi uskalla sitä muutoksenhakijana paljastaa..
Ks. alla aiheeseen liittyvänä:
HE 147/2022
”Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta sekä siihen liittyviksi laeiksi”
– – ”Ilmoittajia on suojeltava kaikenlaisilta suorilta ja epäsuorilta vastatoimilta, joiden kohteeksi he voivat joutua ilmoittaessaan väärinkäytöksistä. Luettelo vastatoimista on 19 artiklassa. Luettelo ei ole tyhjentävä. Vastatoimia ovat muun muassa virasta erottaminen määräajaksi, pakkolomautus, irtisanominen, siirtäminen alempiin tehtäviin, ylennyksen lykkääminen, työtehtävien vaihtaminen, palkanalennus, kielteinen työsuorituksen arviointi, vahingon aiheuttaminen henkilön maineelle, mustalle listalle asettaminen ja tavaroiden ja palveluiden toimittamista koskevien sopimusten ennenaikainen irtisanominen. Vastatoimien kielto kattaa siten myös toimet, jotka kohdistuvat ilmoittavan henkilön lisäksi esimerkiksi hänen edustamaansa oikeushenkilöön tai hänen sukulaisiinsa, jotka ovat työnsä vuoksi yhteydessä ilmoittajan työnantajaan.
Ilmoittajan saatavilla tulee olla 20 artiklan mukaan erilaisia tukitoimia, kuten helposti ja maksutta saatavilla olevaa kattavaa ja riippumatonta tiedotusta ja neuvontaa oikeussuojakeinoista ja menettelyistä vastatoimilta suojautumiseksi ja ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeuksista sekä toimivaltaisten viranomaisten tarjoama tehokas apu vastatoimilta suojaamiseksi osallistuvissa viranomaisissa. Lisäksi tukitoimiin kuuluu oikeusapu rikosoikeudellisissa menettelyissä ja rajat ylittävissä riita-asioissa direktiivin (EU) 2016/1919 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/52/EY (48) mukaisesti sekä kansallisen lainsäädännön mukaisesti oikeusapu myöhemmissä menettelyissä ja oikeudellinen neuvonta tai muu oikeudellinen apu.
Artiklassa jätetään jäsenvaltiolle mahdollisuus säätää myös ilmoittajalle oikeudellisissa menettelyissä myönnettävistä taloudellisista apu- ja tukitoimenpiteistä, psykologinen tuki mukaan lukien.
Tukitoimenpiteet voi tarvittaessa tarjota tietopalvelukeskus tai yksittäinen riippumaton ja selkeästi yksilöity hallintoviranomainen.
Direktiivin 21 artiklassa määritetään vähimmäistoimenpiteet, jotka jäsenvaltioiden on toteutettava ilmoittajien suojelemiseksi vastatoimilta. Näitä ovat vastuuvapaus, todistustaakka, korjaavat toimenpiteet, oikeussuojakeinot ja vahingonkorvaus.” – –
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2022/20220147
—
Ks. myös HE 49/2018
”Hallituksen esitys eduskunnalle liikesalaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi”
– – ”Direktiivistä ei käy kuitenkaan tarkemmin ilmi se, kuka voi laillisesti pitää tietoa hallussaan, vaan tiedon laillinen haltija määräytyy kansallisen lainsäädännön perusteella.
Oikeudenloukkaajan määritelmää ei ole pidetty tarpeellisena erikseen sisällyttää kansalliseen lakiin, koska käsitteen sisältö tulee lakiin muiden direktiivin artiklojen täytäntöönpanon kautta.” – –
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180049
Ilmoita asiaton viesti
Edellä esitettyyn viitaten, kuka on silloin oikeudenloukkaajana, jos kunnan ilmastosuunnitelmasta oikaisuvaatimusta tai valitusta jättävältä tivataan syytä hänen jättämälleen oikaisuvaatimukselle, valitukselle ja erityisen oikeuden mukaiselle asianosaisuudelle?
Ja miten menetellään silloin, jos hänen oikaisuvaatimuksensa/valituksensa kunnan ilmastosuunnitelmasta hylätään tilanteessa, jossa muutoksenhakija ei voi tai uskalla – syystä tai toisesta – tätä erityistä syytä paljastaa.
Tämä liikesalaisuuden tai turvallisuusuhkan paljastuminen kun voi muutoksenhakijalla tulla ihan jonkun muunkin ympäristöä koskevan muutoksenhaun kohdalla esiin – eikä vain kuntien toisistaan eriytyvien ilmastosuunnitelmien kohdalla:
Esim. kaavoituksen, maankäytön ja rakentamisen kohdalla jo nykytilanteissa, jossa YVA- ja SOVA-arviointeja ei ole tehty (mm. turvallisuusselvityksiä ei ole tehty) ja hanke aloitetaan, vaikka muutoksenhakuja on vielä sisällä (vrt. esim. Jyväskylän vankila ts. Laukaan avovankilan siirto keskelle Jyväskylän kaupunkia ja korkeiden luonnon monimutoisuusarvojen keskelle Tourujokivarteen); vrt. myös Nord Stream -kaasuputket ilman turvallisuusselvityksiä jne.
Ilmoita asiaton viesti
—
Edelliseen Teemulle vastaamaani kommenttiin liittyen (3767375):
PL 80 §
”Asetuksen antaminen ja lainsäädäntövallan siirtäminen
Tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia tässä perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Jos asetuksen antajasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto.
Myös muu viranomainen voidaan lailla valtuuttaa antamaan oikeussääntöjä määrätyistä asioista, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella. Tällaisen valtuutuksen tulee olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattu.
Yleiset säännökset asetusten ja muiden oikeussääntöjen julkaisemisesta ja voimaantulosta annetaan lailla.”
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L6P80
Ilmoita asiaton viesti
”Salliiko EU sen, että Suomi ”ulkoistaa” omat ilmastosuunnitelmansa hoidettavaksi vain kuntatasolla?”
Miksei sallisi? Ei kai EU:n tarkastajia kiinnosta miten vastuu on valtion sisällä jaettu, kunhan lopputulos on menee direktiivin raamien sisään?
Itse asiassa tämä taitaa olla ihan hyvä lakiuudistus. Hiilineutraaliutta edistävä HINKU-projektiin ei ole vapaaehtoisesti liittynyt kuin murto-osa Suomen kunnisata. Nyt ensi vuodesta loppujenkin olisi pakko tehdä jotain.
Ilmastolain muutos sisältää myös selkeyttäviä säädöksiä siitä kenellä on oikeus hakea muutosta.
”Esityksen mukaan oikeus muutoksenhakuun olisi muun muassa sillä, jonka oikeutta, velvollisuutta tai etua ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen voivat erityisellä tavalla koskea. Muutoksenhakuun oikeutetut tahot voisivat valittaa ilmastolain mukaisista ilmastopolitiikan suunnitelmia koskevista valtioneuvoston päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.”
https://ym.fi/-/hallituksen-esitys-kuntien-laadittava-jatkossa-ilmastosuunnitelmat
Nyt valmistellaan kunnille opasta asiaan liittyen. Se ilmestyy ensi keväänä.
Tulee olemana mielenkiintoista miten eri kuntien päästöt ja säästöt lasketaan ja millaisia reaktioita tulee kunnille, joilla on naapuriaan suurempi työ päästä hiilineutraaliuteen. Alkaa kaupunginhallituksissa kuhista. Ilmastotyö alkaa tulla väkisinkin iholle ja onkin jo aika, sillä viimeisimmän raportin mukaan maailman valtioiden nykytoimilla Pariisin sopimuksen raja ylittyy rajusti, nostaen globaalin keskiarvoisen lämpötilannousun yli 2 asteeseen celsiusta.
Ilmoita asiaton viesti
—
”Piilotettu asetuksiin” ->
277/2017
Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170277
—
11.5.2017/277
Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170277
—
Näistä em. linkeistä voit tutkia asiaa sekä MRA:sta (MRA 10 §, MRA 17 § ja MRA 25 §; siis maankäyttö- ja rakennusasetuksista)
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895
—
Teemu, ei takerruta yhteen sanaan, normi, jolla tarkoitan yleisluontoista termiä oikeussääntö, sääntö jne.
Tärkeintä olisi huomata, että esim. nämä MRA 10 §, 17 § ja 25 §:t tulisi olla lakien puolella, koska ne sääntelevät velvollisuutta ottaa tärkeät ympäristövaikutusten arvioinnit asema-, yleis- ja maakuntakaavaselotuksiin mukaan, tässä esim.
MRA 25 §
”Kaavaselostus:
Asemakaavan selostuksessa esitetään:
1) selvitys alueen oloista, rakennuskannasta ja muista ympäristöominaisuuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä muut kaavan vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta ja sen lähiympäristöstä;
2) suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot;
3) yhteenveto kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä;
4) kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen ja turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin sekä muut kaavan merkittävät vaikutukset;
5) selvitys kaavan suhteesta yleiskaavaan, voimassa olevaan asemakaavaan ja kunnan muuhun suunnitteluun;
6) suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen sekä yhteenveto kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä;
7) valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja perusteet kaavaratkaisun valinnalle, selvitys siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon sekä selvitys niistä toimenpiteistä, joilla aiotaan ehkäistä kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia; (19.5.2005/348)
8) kaavan toteutuksen ajoitus ja seuranta;
9) tarpeen mukaan kaavan toteutusta ohjaavia tai havainnollistavia suunnitelmia.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut seikat on esitettävä kaavaselostuksessa sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus edellyttää ja niin, että luodaan edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelussa. Kaavaselostukseen on tarpeen mukaan liitettävä yhteenveto kaavaselostuksen keskeisestä sisällöstä. (19.5.2005/348)
Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavan selostuksessa on lisäksi esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan.
Kaavaselostusta laadittaessa on lisäksi noudatettava tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2001/42/EY) 5 artiklassa ja liitteessä I säädettyjä ympäristöselostusta koskevia vaatimuksia. (9.3.2017/145)” [Tummennus oma]
Ilmoita asiaton viesti