Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella täällä on perustuslain 9 §:n 4 momentin mukaan säädettävä lailla
– – ”Ulkomaalaisen oikeus tulla Suomeen ja oleskella täällä
Lähtökohtana on kansainvälisen oikeuden sääntö, jonka mukaan ulkomaalaisella ei ole yleisesti oikeutta asettua toiseen maahan. Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella täällä on siksi perustuslain 9 §:n 4 momentin mukaan säädettävä lailla. Lainsäädännön on kuitenkin vastattava Suomen kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita. Ihmisoikeussopimusten mukaan ulkomaalaiselle on turvattava menettelyllinen suoja päätettäessä hänen oikeudestaan tulla Suomeen tai jatkaa oleskeluaan täällä. Lailla säätämisen vaatimuksesta johtuu paitsi syrjinnän ja mielivallan kielto myös vaatimus päätöksenteon perusteiden ja päätöksentekomenettelyn sääntelemisestä ihmisten oikeusturvan takaavalla tavalla 139. (tummennus oma)
Ulkomaalaisen palauttamisen kielto
Ulkomaalaista ei perustuslain 9 §:n 4 momentin mukaan saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Palauttamiskielto kattaa kaikki sellaiset tosiasialliset tilanteet, joissa Suomen viranomaiset olisivat siirtääkseen ulkomaalaisen toiseen valtioon. Kiellettyä on myös henkilön siirtäminen Suomesta tai kuljettaminen Suomen alueen kautta sellaiseen maahan, josta tämä voisi joutua luovutetuksi edelleen kolmanteen maahan ja tämän seurauksena esimerkiksi kuolemanrangaistuksen tai kidutuksen uhriksi 140.
Kuolemanrangaistuksen kielto edellyttää riittäviä takeita siitä, ettei kuolemanrangaistusta määrätä. Pelkkä täytäntöönpanosta luopuminen ei poista luovuttamiselle perustuslaista johtuvia esteitä, vaan takeet on saatava siitä, ettei kuolemanrangaistusta tuomita 141.” – –
—
Jos Suomi aikoo lähteä palauttamaan näitä laittomasti(?) maahantulleita, osaksi siis myös venäläisiä takaisin Venäjälle – miten sitten ”suu pannaan”, jos Venäjä ei annakaan takeita, että näitä palautettuja venäläisiä ei joskus tuomita esim. kuolemanrangaistukseen tai muuhun epäinhimilliseen kohteluun?
Ilman takeita heitä ei voi palauttaakaan. Jäävätkö he silloin Suomeen?
—
Ks. US-Puheenvuoro 18.11.2023
”Miksi tärkeät EU-ratkaisusuositukset ja -päätökset tulevat tietoomme Suomessa vasta 1/2 vuoden viiveellä?”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/miksi-tarkeat-eu-ratkaisusuositukset-ja-paatokset-tulevat-tietoomme-suomessa-vasta-1-2-vuoden-viiveella/
Ilmoita asiaton viesti
—
”Euroopan unionin turvapaikkavirasto (EUAA)”
– – ”Euroopan unionin turvapaikkavirasto tarjoaa monenlaista operatiivista ja teknistä tukea EU-maille.
Varmistaakseen, että turvapaikka- ja vastaanottomenettelyt ovat yhdenmukaiset kaikkialla EU:ssa Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän (CEAS) tiukkojen vaatimusten mukaisesti, virasto voi
– lähettää nopeasti operatiivista apua EU-maille, joihin kohdistuu muuttopaineita
– hyödyntää pysyvää turvapaikka-asioiden asiantuntijoiden reserviä, joka koostuu 500 kansallisesta virkamiehestä, jotka ovat viraston käytettävissä ja jotka voidaan lähettää nopeasti minne tahansa EU:ssa
– kehittää kansallisille viranomaisille kattavan turvapaikka-alan koulutusohjelman saavuttaakseen tavoitteensa tulla EU:n akkreditointielimeksi kansainvälisen suojelun alalla
– suojella turvapaikanhakijoiden perusoikeuksia seuraavilla tavoilla:
* nimittämällä perusoikeusvastaavan
* perustamalla valitusmekanismin
* vahvistamalla kansalaisjärjestöjen asemaa
– parantaa koordinointia lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa seuraavilla tavoilla:
– nimittämällä yhteyshenkilöt EU:n ulkopuolisiin maihin
– työskentelemällä EU:n ulkopuolisten maiden viranomaisten kanssa kansainvälisen oikeuden mukaisten turvapaikka- ja vastaanottovalmiuksien kehittämiseksi.
Virasto aloittaa 31.12.2023 EU-maiden turvapaikka- ja vastaanottokäytäntöjä koskevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon seurannan. Puutteiden korjaamista koskevien suositusten laatiminen alkaa päivänä, jona Dublin-asetus korvataan tai sitä päivitetään muulla tavoin.” – – (tekstin tummennukset omia)
https://european-union.europa.eu/institutions-law-budget/institutions-and-bodies/search-all-eu-institutions-and-bodies/european-union-agency-asylum-euaa_fi
Ilmoita asiaton viesti
—
KHO:2023:101
Ulkomaalaisasia – Oleskelulupa perhesiteen päätyttyä – Puolison väkivaltaisuus – Henkilökohtaisen tilanteen vaikeus – Oleskeluluvan epäämisen kohtuuttomuus – Kokonaisarviointi
Antopäivä:
2.11.2023
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1698739596722.html
Ilmoita asiaton viesti
—
30.4.2004/301
Ulkomaalaislaki
147 § (30.12.2013/1214)
Palautuskielto
Ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.” – –
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301#L9P147
Ilmoita asiaton viesti
–
Ks. Maahanmuuttoviraston sivuilta
”Milloin hakemusta ei käsitellä Suomessa?
Päätös turvapaikkahakemuksen tutkimatta jättämisestä tarkoittaa sitä, että turvapaikkaperusteitasi ei tutkita.
Maahanmuuttovirasto tekee kuitenkin aina alustavan tutkinnan siitä, onko hakemuksessa perusteita tutkinnan jatkamiselle. Jos perusteita on, Maahanmuuttovirasto selvittää, tarvitsetko turvapaikan tai muun oleskeluluvan. Jos perusteita ei ole, voimme tehdä hakemukseen päätöksen tutkimatta jättämisestä.
Kansainvälistä suojelua koskeva hakemuksesi voidaan jättää tutkimatta Suomessa seuraavissa tapauksissa:
– Olet saapunut turvallisesta maasta, jossa olet saanut turvapaikan tai toissijaista suojelua tai muuten riittävää suojelua ja jonne sinut voidaan palauttaa (turvallinen turvapaikkamaa).
– Olet saapunut turvallisesta maasta, jossa olisit voinut saada turvapaikan tai toissijaista suojelua tai muuten riittävää suojelua ja jonne sinulla on riittävästi siteitä ja jonne sinut voidaan palauttaa (turvallinen kolmas maa).
– Sinut voidaan lähettää toiseen valtioon, joka on vastuussa turvapaikkahakemuksesi käsittelystä vastuunmäärittämisasetuksen perusteella (Dublin-menettely).
– Olet saanut kansainvälistä suojelua toisesta EU:n jäsenvaltiosta.
– Olet tehnyt uusintahakemuksen, joka ei sisällä sellaisia uusia perusteita, että Maahanmuuttovirasto tutkisi hakemuksen.
Dublin-menettely
Euroopan maat ovat sopineet, että turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä valtiossa, joka voi olla
– toinen EU:n jäsenvaltio
– Norja
– Islanti
– Sveitsi
– Liechtenstein.” – –
https://migri.fi/milloin-hakemusta-ei-kasitella-suomessa-
Ilmoita asiaton viesti
—
– – ”Dublin-menettely
Tätä kutsutaan vastuunmäärittämiseksi tai niin sanotuksi Dublin-menettelyksi. Menettelyn taustalla on Dublin-asetus, joka velvoittaa EU-jäsenvaltioita suoraan. On olemassa eri syitä, joiden perusteella jokin tietty maa on vastuussa hakemuksesi käsittelystä. Nämä syyt on lueteltu laissa säädetyssä tärkeysjärjestyksessä. Jos jokin syy ei liity sinuun, siirrytään järjestyksessä seuraavaan syyhyn. Dublin-asetuksen mukaan vastuu turvapaikkahakemuksesi käsittelystä kuuluu sille jäsenvaltiolle,
– jossa sinulla on perheenjäseniä,
– joka on myöntänyt sinulle oleskeluluvan tai viisumin, johon olet saapunut ensimmäisenä maasta, joka ei ole EU-maa, Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein, tai
– jossa olet aikaisemmin hakenut turvapaikkaa.
Tämä valtio on velvollinen ottamaan sinut takaisin ja käsittelemään hakemuksen, jonka jätit Suomessa.
Maahanmuuttovirasto kutsuu sinut Dublin-puhutteluun, jossa selvitetään, missä maassa turvapaikkahakemuksesi pitäisi käsitellä. Puhuttelussa selvitetään myös syyt, miksi hakemuksesi pitäisi käsitellä Suomessa. Päätöstä ei tehdä vielä puhuttelussa. Lue Ohjeet-sivulta lisätietoa puhuttelusta Dublin ja suojelua EU:ssa saaneet -asiakasohjeesta.
Jos toinen jäsenvaltio on vastuussa turvapaikkahakemuksesi käsittelystä, hakemustasi ei tutkita Suomessa vaan sinut käännytetään vastuussa olevaan jäsenvaltioon.
Tämä tarkoittaa, että turvapaikkapuhuttelussa ei selvitetä turvapaikkahakemuksesi perusteita, vaan palaat vastaanottokeskukseen odottamaan siirtoa toiseen maahan, joka käsittelee hakemuksesi.
Jos Maahanmuuttovirasto katsoo, että toinen jäsenvaltio on vastuussa turvapaikkahakemuksesi käsittelystä, Maahanmuuttovirasto pyytää toista jäsenvaltiota ottamaan sinut vastaan tai ottamaan sinut takaisin. Tämä riippuu siitä, oletko hakenut toisesta jäsenvaltiosta aiemmin turvapaikkaa vai et.
Jos toinen jäsenvaltio suostuu ottamaan vastuun hakemuksesi käsittelystä, sinulle annetaan tiedoksi päätös siitä, että
– turvapaikkahakemustasi ei käsitellä Suomessa, ja
– sinut siirretään tähän maahan, joka on vastuussa hakemuksesi käsittelystä.
Sinut siirretään siihen jäsenvaltioon, joka vastaa turvapaikkahakemuksesi käsittelystä,
– 6 kuukauden kuluessa siitä, kun toinen jäsenvaltio on hyväksynyt vastuunsa, tai
– jos päätät valittaa päätöksestä ja hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus kieltää täytäntöönpanon, 6 kuukauden kuluessa siitä, kun valitustuomioistuin on päättänyt, että sinut voidaan siirtää tuohon toiseen maahan.” – – (tekstin tummennukset omia)
https://migri.fi/milloin-hakemusta-ei-kasitella-suomessa-
Ilmoita asiaton viesti
—
– – ”Eurodac-sormenjälkirekisteri
Eurodac-sormenjälkirekisteri on tarkoitettu nopeuttamaan sen selvittämistä, mikä maa on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Rekisteriin on tallennettu 15.1.2003 jälkeen kaikkien turvapaikkahakemuksen tehneiden yli 14-vuotiaiden henkilöiden sormenjäljet. Jos henkilö hakee uudestaan turvapaikkaa jossain jäsenmaassa, se näkyy Eurodac-järjestelmästä.
Jos turvapaikanhakijasta ei ole kansainvälisissä järjestelmissä tietoja, ei Suomella välttämättä ole perusteita esittää toisille jäsenvaltioille pyyntöä ottaa hakemus käsittelyyn ja käännyttää hakijaa Dublin-asetuksen nojalla.
Esimerkiksi tieto siitä, että henkilö on käynyt toisessa valtiossa tai kulkenut toisen valtion kautta, ei yksin riitä. Laiton oleskelu maassa pitää voida todistaa, ja kyseessä pitää olla yli 5 kuukauden oleskelu.” – –
Dublin III -asetus (engl.)
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:02013R0604-20130629
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013R0604 (suomi)
Eurodac-asetus
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013R0603
Ilmoita asiaton viesti
AOK:
Päätös 16.11.2023
OKV/1650/30/2023
OKV/1650/30/2023-OKV-4
”Rikosuhrimaksun määräämättä jättäminen”
– – ”Rikosuhrimaksusta annetun lain 2 §:n mukaan se, joka tuomitaan rangaistukseen rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta, on velvollinen suorittamaan rikosuhrimaksun. Lain 4 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin määrää rikosuhrimaksun rangaistuksen tuomitessaan.” – –
https://oikeuskansleri.fi/documents/1428954/145162802/julkaistu_OKV_1650_30_2023.pdf/79de5574-f92f-9daf-342d-3ed1346d92d3/julkaistu_OKV_1650_30_2023.pdf?t=1700463677382
—
KKO:2021:71
Ylimääräinen muutoksenhaku – Tuomion purkaminen rikosasiassa
Laillisuusperiaate – Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
Rikosuhrimaksu
Antopäivä:
5.10.2021
– – ”11. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 4 kohdan mukaan lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan purkaa, jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan ilmeisesti väärästä lain soveltamisesta on yleensä kysymys tilanteessa, jossa lakia on sovellettu selvästi ja kiistattomasti väärin. Tämä tarkoittaa sitä, ettei sovellettu säännös ole ollut tulkinnanvarainen eikä myöskään sisältänyt tuomioistuimelle jätettyä harkinnanvaraa. Tuomion purkaminen edellyttää, että tuomiosta ilmenevä lain soveltaminen on kiistattomasti ristiriidassa sen oikeustilan kanssa, joka vallitsi tuomion antamishetkellä (ks. esimerkiksi KKO 2020:77, kohta 16 ja siinä viitatut ratkaisut).
12. Edellä kohdasta 10 ilmenevin perustein oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 4 kohdassa säädetyt purkamisen edellytykset eivät tässä tapauksessa täyty pelkästään sillä perusteella, että rikosuhrimaksun määräämisen edellytyksiä koskevia säännöksiä olisi tulkittu ilmeisesti väärin. Kuten Korkein oikeus on ratkaisuissaan KKO 2017:92 (kohta 85), KKO 2019:4 (kohta 8) ja KKO 2021:42 (kohta 15) todennut, rikosuhrimaksu on oikeudelliselta luonteeltaan rinnastettavissa rikosoikeudelliseen seuraamukseen. Rikosuhrimaksun määräämisen edellytyksiä arvioitaessa on sen vuoksi otettava huomioon myös rikosoikeudellinen laillisuusperiaate.
13. Rikoslain 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen on perustuttava lakiin. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate edellyttää muun muassa sitä, ettei tuomioistuin rangaistussäännöstä soveltaessaan saa mennä lain kirjaimen ulkopuolelle eikä täydentää tai korjata lakia analogiapäätelmään turvautumalla. Tuomioistuin ei saa poiketa lakitekstin yleiskielen mukaisesta tai juridisteknisestä merkityksestä. Lainsäätäjän käyttämät käsitteet, niin kuin myös konkreettisen tapauksen ja abstraktin oikeusnormin vastaavuuden toteaminen, edellyttävät soveltamistilanteessa lainkäyttäjän tulkintaa. Laillisuusperiaatteen tavoitteena on taata oikeusturvan ja ennakoitavan laintulkinnan toteutuminen. (HE 44/2002 vp s. 29 ja 34.)
14. Kysymys siitä, täyttyykö rikosuhrimaksulain 2 §:ssä tarkoitettu rangaistukseen tuomitsemisen edellytys silloin, kun aikaisempi rangaistus on rikoslain 7 luvun 6 §:n 1 momentin nojalla katsottu riittäväksi seuraamukseksi myöhemmin syyksi luetusta rikoksesta, on kohdasta 10 ilmenevin tavoin tulkinnanvarainen. Korkein oikeus katsoo, että oikeudellisesti epäselvän kysymyksen ratkaiseminen syytetyn vahingoksi tällaisessa tilanteessa olisi ristiriidassa rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen kuuluvan ennakoitavuusvaatimuksen kanssa. A:lle ei sen vuoksi olisi tullut määrätä rikosuhrimaksua. Maksun määrääminen on selvästi vastoin rikoslain 3 luvun 1 §:ssä ilmaistua, rikosoikeuden perustavimpiin periaatteisiin kuuluvaa laillisuusperiaatetta. Käräjäoikeuden tuomio perustuu tämän vuoksi ilmeisesti väärään lain soveltamiseen, ja edellytykset tuomion purkamiseen rikosuhrimaksun määräämistä koskevalta osalta ovat siten olemassa.
15. Edellä mainituin perustein rikosuhrimaksun määräämistä koskeva syyttäjän vaatimus on hylättävä ja A on vapautettava rikosuhrimaksun suorittamisesta.
16. Koska asia on selvä ja kysymys on rikostuomion osittaisesta purkamisesta A:n eduksi, Korkein oikeus oikaisee tuomiota välittömästi.” – –
https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202171.html
Ilmoita asiaton viesti
–
Joskus nämä Suomeen tai muuhun EU-maahan pyrkivät turvapaikanhakijat ja maahan eri syistä pyrkivät – tai ilman syyttään ”työnnetyt” – matkustajat voisivat hakea heillä olevia matkustajaoikeuksiaan ns. harhaan johdettuina/ väärän markkinoinnin ”kuluttajina” ja silloin tästä alla olevasta voisi olla apua näiden ”ihmispolojen” auttamiseksi:
—
30.10.2023
”Euroopan komissio ehdottaa ADR-menettelyn nykyaikaistamista ja yksinkertaistamista”
”Euroopan komissio ehdotti 17.10.2023 muutoksia kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta annettuun direktiiviin (ADR-direktiivi). Vaihtoehtoinen riidanratkaisu (alternative dispute resolution, ADR) tarkoittaa menettelyä, jossa kuluttajariidan ratkaisee tuomioistuimen ulkopuolinen, puolueeton riidanratkaisuelin. Komission ehdotus sisältää joukon uudistuksia, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa tuomioistuimen ulkopuolisia riidanratkaisumenettelyjä ja parantaa kuluttajansuojaa EU:ssa. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään sopeuttamaan voimassa olevia sääntöjä muuttuviin digitaalisiin markkinoihin ja laajentamaan ADR-direktiivin soveltamisalaa.” – –
https://www.ecc.fi/ajankohtaista/uutiset/euroopan-komissio-ehdottaa-adr-menettelyn-nykyaikaistamista-ja-yksinkertaistamista/
Ilmoita asiaton viesti
Hankala kysymys, joskaan ei Suomi näitä tulijoita palauta mihinkään. Aina löytyy tulijan taskusta toimiva selitys, miksi ei voi palata. Suomessa se selitys hyväksytään todennäköisesti.
Edellinen on oikeastaan myös yksi syy lisää, miksi Suomen ei pidä ottaa yhtään tulijaa. Jos Venäjä sitten sulkee tulijat raja-alueelle, niin ei ole Suomen viranomaisten asia puuttua venäläisten toimintaan.
Tylyä ehkä, mutta vastuu ei voi olla Suomen, koska ao henkilör eivät ole saapuneet Suomeen.
Jk. Näin toimivat EU ssa myös Puola, Latvia ja Eesti.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi voi määritellä, missä ja miten se käsittelee turvapaikkahakemuksia. Hakemukset pitää jättää Suomen suurlähetystöön Moskovassa. Kun Venäjä käyttää turvapaikanhakijoita väärin, niin Suomi voi hieman kiristää turvapaikan hakemista. On turhanaikaista sulkea koko raja turvapaikanhakijoiden takia. Mitä seuraamuksia asiasta on ollut Virolle, Puolalle ja Latvialle?
Ilmoita asiaton viesti
Turvapaikkahakemuksen jättäminen muualle toki leikkaa siivet Venäjän toimilta. Virallisesti. Käytännössä väkeä tulee itärajalle, kuten nytkin.
Orpohan ilmoitti, että keinot löytyvät. Saapa siis nähdä, mitä konkreettista hallitus asian tiimoilta saa tehdyksi.
En ole kuullut, että noiden maiden tiukka rajalinjaus olisi aiheuttanut muuta, kuin Venäjän epäonnistumisen.
Ilmoita asiaton viesti