V. 2025 voimaan tulevassa rakentamislaissa huoltokirjan laatimisesta rakennukselle vastaa pääsuunnittelija
—
Alla suora lainaus siitä, miten hienosti Omakotiliitto RY tiedottaa omia jäseniään tästä asiasta ja muun muassa rakennuksen huoltokirjan tarpeellisuudesta. Miten sama asia on hoidettu aso- ja vuokra-asuntojen kohdalla? Mikä taho informoi ja turvaa aso- ja vuokra-asunnoissa asuville samat oikeudet?
Tervetuloa vastaamaan huoltokirjakyselyyn. Pientalon huoltokirja on yksi Omakotiliiton tarjoamista jäsenpalveluista yhdistysten jäsenille. Kyselyllä kartoitamme huoltokirjan kehitystarpeita.
Vuonna 2000 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa, että uudisrakennukselle tai rakennuslupaa vaativalle korjauskohteelle tulee laatia huoltokirja. Ennen asetuksen voimaantuloa valmistuneille rakennuksille huoltokirja ei ole pakollinen. Vuonna 2025 voimaan tulevassa rakentamislaissa huoltokirjan laatimisvelvoitetta on täsmennetty niin, että pääsuunnittelija vastaa huoltokirjan laatimisesta. Lisäksi määrätään, että käyttö- ja huolto-ohjeeseen on merkittävä rakennuksen huolto-, korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä tehdyt toimenpiteet. Rakennuksen omistaja vastaa käyttö- ja huolto-ohjeen ajantasaisuudesta.
Asuinrakennusta tai asuinhuoneistoa taikka niiden hallintaoikeutta myytäessä tai vuokrattaessa tulee esittelytilanteessa mahdollisen ostajan tai vuokralaisen nähtävillä olla voimassa oleva rakennuksen tai sen osan energiatodistus. Energiatodistus on voimassa kymmenen vuotta sen laatimishetkestä lähtien.
Voit vastata kyselyyn, käytitpä tällä hetkellä huoltokirjaa tai et. Vastaa viimeistään 18.2.2024. Kiitos avusta!
Kyselyyn pääset tästä https://link.webropolsurveys.com/S/D1E56FF06809922A
Ystävällisin terveisin
SUOMEN OMAKOTILIITTO RY
(tekstin tummennukset ja suoralinkki omia)
—
751/2023
Helsingissä 21.4.2023
Rakentamislaki
12 luku
Rakennuksen käyttö ja kunnossapito
– – ”139 §
Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje
Pääsuunnittelijan on huolehdittava siitä, että uudelle rakennukselle laaditaan konekielisesti luettavissa oleva rakennuksen tietomalleihin tai koneluettaviin tietoihin perustuva käyttö- ja huolto-ohje. Käyttö- ja huolto-ohje on laadittava korjauksen kohteena olevasta toimenpidealueesta myös rakennuksen korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä silloin, kun toimenpide edellyttää rakentamislupaa.
Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen on sisällettävä tiedot rakennuksen ja rakennuspaikan käyttötarkoituksen mukaista käyttöä ja kunnossapitovelvollisuudesta huolehtimista varten ottaen huomioon rakennuksen ominaisuudet sekä rakennuksen ja sen rakennusosien ja laitteiden suunniteltu käyttöikä. Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen on sisällettävä:
1) kiinteistön ja rakennuksen perus- ja laajuustiedot;
2) rakennuksen toteutumatieto;
3) rakennuksen historiatieto;
4) rakennuksen ylläpidon seurantatieto;
5) kunnossapitotarveselvityksen ja kunnossapitosuunnitelman edellyttämät tiedot.
Käyttö- ja huolto-ohjeeseen on merkittävä rakennuksen huolto-, korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä tehdyt toimenpiteet. Rakennuksen omistaja vastaa käyttö- ja huolto-ohjeen ajantasaisuudesta.
Velvollisuuteen laatia käyttö- ja huolto-ohje eräille laajarunkoisille rakennuksille sekä ohjeen erityisiin sisältövaatimuksiin sovelletaan laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista annettua lakia (300/2015).
Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen sisällöstä ja tietojen koneluettavasta muodosta.
140 §
Rakennuksen kunnossapito
Rakennuksen omistajan on:
1) pidettävä rakennus ympäristöineen sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä;
2) pidettävä rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät sellaisessa kunnossa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset;
3) seurattava rakennuksen kantavuuden kannalta keskeisten rakenteiden kuntoa.
Kaavassa tai lain nojalla suojellun rakennuksen omistajan on rakennuksen käytössä ja kunnossapitämisessä lisäksi otettava huomioon rakennussuojelusta johtuvat vaatimukset heikentämättä rakennuksen turvallisuuteen tai terveellisyyteen liittyvää ylläpitoa.
141 §
Rakennuksen kunnossapidon laiminlyönti
Jos rakennuksen omistaja laiminlyö kunnossapitovelvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen tai sen osan korjattavaksi tai rakennuksen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta tai sen osasta on ilmeistä vaaraa terveellisyydelle tai turvallisuudelle, rakennusvalvontaviranomaisen on kiellettävä rakennuksen tai sen osan käyttäminen tai määrättävä rakennus tai sen osa purettavaksi.
Ennen korjauskehotuksen antamista rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen omistajan esittämään rakennusta koskevan kuntotutkimuksen terveellisyyden tai turvallisuuden johdosta ilmeisen välttämättömien korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi.
13 luku
Rakennetun ympäristön hoito
142 §
Ympäristönhoito
Rakennuksen haltijan on pidettävä rakennuksen ympäristö rakentamisluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa. Rakennuksen haltija ei saa käyttää tonttia tai rakennuspaikkaa niin, että sen rakentamisluvassa istutettaviksi osoitetut alueet, leikkipaikat tai oleskelualueet taikka muut asumisviihtyisyyteen vaikuttavat alueet supistuvat. Kiinteistön omistajan on huolehdittava, että rakentamisluvassa osoitetut ja hälytysajoneuvoja tai huoltoajoa varten tarkoitetut kulkuyhteydet säilytetään ajokelpoisina.
Valtion ja kunnan on osaltaan huolehdittava, että jalankulun ja pyöräilyn väylät säilytetään liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina.
Kunnan määräämä viranomainen osaltaan valvoo, että liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset.” – – (tekstin tummennukset omia)
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230751
Ilmoita asiaton viesti
—
Tässä alla ajantasainen ja voimassa oleva
5.2.1999/132
Maankäyttö- ja rakennuslaki (Alueidenkäyttölaki)
– – ”18 § (21.4.2023/752)
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden käytön suunnittelun järjestämistä.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on valvottava, että kaavoituksessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävistä säädetään lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 3 §:ssä.
L:lla 752/2023 muutettu 18 § tulee voimaan 1.1.2025. Aiempi sanamuoto kuuluu:
18 § (21.4.2017/230)
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huolehtii sille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 3 §:n mukaan kuuluvista tehtävistä.
19 § (17.6.2016/482)
Maakunnan liiton tehtävät
Maakunnan liiton tehtävänä on maakunnan suunnittelu sekä merialuesuunnittelu.
20 §
Kunnan tehtävät
Kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta ja maapolitiikan harjoittamisesta alueellaan. Kunnalla on oltava käytettävissään tehtäviin riittävät voimavarat ja asiantuntemus. (21.4.2023/752)
L:lla 752/2023 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2025. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta, rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan sekä maapolitiikan harjoittamisesta. Kunnalla tulee olla käytettävissään tehtäviin riittävät voimavarat ja asiantuntemus. (6.3.2015/204)
Kunnassa, jonka asukasluku on yli 6 000, tulee olla kaavoittaja, jolla on kunnan kaavoitustehtävien hoidon edellyttämä pätevyys. Kaavoittaja voi myös olla kuntien yhteinen tai kunta voi antaa tehtävän sopimuksen nojalla toisen kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevan kaavoittajan hoidettavaksi.
Asianomainen ministeriö voi erityisestä syystä myöntää määräajaksi kunnalle poikkeuksen 2 momentissa säädetyn velvoitteen täyttämisestä.
Rakentamislain 99 §:ssä tarkoitetun kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa tämän lain noudattamista. Hulevesiä koskevan tämän lain 13 a luvun säännösten noudattamisen valvonnasta säädetään 103 d §:ssä. (21.4.2023/752)
L:lla 752/2023 lisätty 4 momentti tulee voimaan 1.1.2025.
21 § (21.4.2023/752)
21 § on kumottu L:lla 21.4.2023/752, joka tulee voimaan 1.1.2025. Aiempi sanamuoto kuuluu:
21 §
Kunnan rakennusvalvontaviranomainen
Rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin, jona ei kuitenkaan voi toimia kunnanhallitus.
Rakentamisen neuvontaa ja valvontaa varten kunnassa tulee olla rakennustarkastaja. Jos tehtävien hoitamisen kannalta on tarkoituksenmukaista, kunnilla voi olla yhteinen rakennustarkastaja. Kunta voi myös antaa rakennusvalvontatehtävän sopimuksen nojalla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi.
Rakennustarkastajalta vaadittavasta kelpoisuudesta säädetään tarkemmin asetuksella.
Rakennusvalvontaviranomaisen toimivallan siirtämiseen sovelletaan, mitä kuntalaissa (365/1995) säädetään. Hallintopakkoa ja oikaisuvaatimusta koskevaa asiaa ei kuitenkaan saa siirtää viranhaltijan ratkaistavaksi.
KuntaL 365/1995 on kumottu KuntaL:lla 410/2015. Ks. rakennustarkastajalta vaadittavasta kelpoisuudesta Maankäyttö- ja rakennusA 895/1999 4 §.”
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
—
Nyt kun rakentamista (Rakentamislaki) ja alueiden käyttöä (Alueiden käyttölaki) koskevat lait ovat suuressa muutoksessa, on erityisesti huomattava se (kuten esim. edellä MRL:n 18 § – 21 §:t osoittavat), minkä sisältöisinä ko. lait ovat vielä t ä l l ä h e t k e l l ä voimassa
ja millaisina ne t u l e v a t o l e m a a n voimassa.
Ilmoita asiaton viesti
—
Ajantasainen
20.11.2009/897
Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksesta)
– – ”3 § (13.12.2013/933)
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimiala ja tehtävät
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset hoitavat niille erikseen säädettyjä tehtäviä seuraavilla toimialoilla:
1) yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan edistäminen;
2) innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta;
3 kohta on kumottu L:lla 23.3.2023/382, joka tulee voimaan 1.1.2025. Aiempi sanamuoto kuuluu:
3) työmarkkinoiden toimivuus, työvoiman saatavuus ja työllisyys;
4) koulutus, osaaminen ja kulttuuri;
5) maahanmuutto, kotoutumisen edistäminen ja hyvät väestösuhteet; (23.3.2023/382)
L:lla 382/2023 muutettu 5 kohta tulee voimaan 1.1.2025. Aiempi sanamuoto kuuluu:
5) maahanmuutto, kotouttaminen ja hyvät etniset suhteet;
6) maatilatalous, kalatalous, maaseudun kehittäminen, eläintunnistusjärjestelmä sekä maa- ja metsätalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuus ja kasvinterveys;
7) energia ja sen tuotanto;
8) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen järjestäminen;
9) ympäristönsuojelu, alueiden käyttö, rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito, luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö sekä vesivarojen käyttö ja hoito;
10 kohta on kumottu L:lla 23.3.2023/382, joka tulee voimaan 1.1.2025. Aiempi sanamuoto kuuluu:
10) palkkaturva-asiat;
11) eräät tässä momentissa tarkoitettuihin toimialoihin liittyvät Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman toimeenpanotehtävät, brexit-mukautusvarauksen kansalliset toimeenpanotehtävät ja aluekehitystehtävät. (29.12.2022/1354)
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävänä on lisäksi:
1) alueellinen työllisyyden ja työelämän edistäminen; (23.3.2023/382)
L:lla 382/2023 muutettu 1 kohta tulee voimaan 1.1.2025. Aiempi sanamuoto kuuluu:
1) ohjata ja valvoa 3 luvussa tarkoitettuja työ- ja elinkeinotoimistoja;
2) valmistella liikenteen peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointia;
3) valvoa yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa, tuottaa ja jakaa ympäristöä koskevaa tietoa sekä parantaa ympäristötietoutta, ehkäistä ja torjua ympäristövahinkoja ja -haittoja, huolehtia valtion vesitaloudellisista luvista ja yksityisoikeudellisista sopimuksista sekä huolehtia ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muista tehtävistä säädetään erikseen.
3 a § (23.3.2023/382)
Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävät
Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten:
1) yhteisiä henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä ja muita vastaavia palvelu-, yleishallinto- ja tietohallintotehtäviä sekä antaa yleishallinnollisia ohjeita ja ohjaa niiden soveltamista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa;
2) suoraan valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntämän valtionavustuksen maksamista ja takaisinperintää koskevat valtionavustuslain 12, 19, 21 ja 22 §:n mukaiset tehtävät sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi valtionavustuslain 15 §:n mukaisia valvontatehtäviä;
3) erityislainsäädännön nojalla myöntämien avustusten maksamista, niiden käytön valvontaa ja takaisinperintää sekä valtion korvauksia koskevia tehtäviä siten kuin niistä erikseen säädetään.
Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävänä on:
1) vastata työvoimapalveluiden valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista;
2) seurata ja arvioida työvoimapalvelujen tuloksellisuutta ja toimivuutta sekä tuottaa niitä koskevaa tietoa;
3) hoitaa valtakunnallisia palveluja, joilla edistetään osaajien maahanmuuttoa ja työvoiman liikkuvuutta (kansainvälisen rekrytoinnin palvelut);
4) hoitaa palkkaturvan toimeenpanoon liittyvät tehtävät, joista säädetään palkkaturvalaissa (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalaissa (1108/2000);
5) hoitaa työttömyysturvalain (1290/2002) 11 luvussa sille säädetyt tehtävät;
6) hoitaa julkisiin työvoimapalveluihin sekä yritystoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen liittyviä valtakunnallisia tieto- ja neuvontapalveluja;
7) tukea työvoimaviranomaisia työvoimapalvelujärjestelmän kehittämisessä sekä antaa työvoimaviranomaisille oikeudellista neuvontaa työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023), työttömyysturvalain, vuorotteluvapaalain (1305/2002) ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) toimeenpanossa; sekä (14.4.2023/692)
L:lla 692/2023 muutettu 7 kohta tulee voimaan 1.1.2025. Aiempi sanamuoto kuuluu:
7) tukea työvoimaviranomaisia työvoimapalvelujärjestelmän kehittämisessä sekä antaa työvoimaviranomaisille oikeudellista neuvontaa työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023), työttömyysturvalain, vuorotteluvapaalain (1305/2002) ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) toimeenpanossa; sekä
8) hoitaa muita kuin 1–7 kohdassa tarkoitettuja erikseen säädettyjä tai työ- ja elinkeinoministeriön määräämiä tehtäviä.
Kehittämis- ja hallintokeskuksen virkamies esittelee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätettäväksi valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettyjä hallintoasioita.
Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
L:lla 382/2023 muutettu 3 a § tulee voimaan 1.1.2025. Aiempi sanamuoto kuuluu:
3 a § (19.12.2014/1131)
Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävät
Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen yhteisiä henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä ja muita vastaavia palvelu- ja yleishallintotehtäviä sekä antaa yleishallinnollisia ohjeita ja ohjaa niiden soveltamista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa sekä työ- ja elinkeinotoimistoissa.
Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suoraan valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntämän valtionavustuksen maksamista ja takaisinperintää koskevat valtionavustuslain 12, 19, 21 ja 22 §:n mukaiset tehtävät. Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi myös valtionavustuslain 15 §:n mukaisia valvontatehtäviä. Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskus voi hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen erityislainsäädännön nojalla myöntämien avustusten maksamista, niiden käytön valvontaa ja takaisinperintää sekä valtion korvauksia koskevia tehtäviä siten kuin niistä erikseen säädetään. (30.12.2015/1626)
Kehittämis- ja hallintokeskuksen virkamies esittelee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimiston päätettäväksi valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettyjä hallintoasioita.
Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
3 b § (30.12.2015/1626)
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen päätösten allekirjoittaminen
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen päätökset voidaan allekirjoittaa koneellisesti.
4 §
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen organisointi (19.12.2014/1131)
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten lukumäärästä, toimialueista, nimistä ja toimipaikoista sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen toimipaikasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (19.12.2014/1131)
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jakautuu sille kuuluvien tehtävien hoitamista varten vastuualueisiin. Keskuksen vastuualueista säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 3 §:n 2 momentin 3 kohdassa ja kehittämis- ja hallintokeskuksen 3 a §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen valvontatehtävien hoitaminen on järjestettävä siten, että asioiden käsittelyn puolueettomuus varmistetaan. (23.3.2023/382)
L:lla 382/2023 muutettu 3 momentti tulee voimaan 1.1.2025. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 3 §:n 1 momentin 10 kohdassa ja 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen valvontatehtävien hoitaminen on järjestettävä siten, että asioiden käsittelyn puolueettomuus varmistetaan.
5 §
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimivalta sekä toimialueet ja niiden laajentaminen
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huolehtii sille säädettyjen tehtävien hoitamisesta toimialueellaan ja käyttää sille kuuluvaa toimivaltaa siten kuin siitä tässä tai muussa laissa säädetään. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kuitenkin hoitaa tehtäviä myös useamman kuin yhden keskuksen toimialueella, jos toimialueen laajentamisella voidaan tehostaa keskusten toimintaa ja valtion henkilöstö- ja muiden voimavarojen käyttöä, parantaa palvelujen saatavuutta, edistää alueen suomen- ja ruotsinkielisen sekä saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisen vähemmistön kielellisten oikeuksien toteutumista tai turvata tehtävissä tarvittavan erityisasiantuntemuksen saatavuus taikka toimialueen laajentaminen on tarkoituksenmukainen muun vastaavan syyn vuoksi. Vastuualueiden sijoittumisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin ja keskusten toimialueen laajentamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
5 a § (27.6.2014/489)
Määräys tehdä määräaikaisesti toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtäviä
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen virkamies voidaan toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen pyynnöstä asettaa enintään kolmen vuoden määräajaksi virkamiehen virkapaikkaa muuttamatta toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käytettäväksi. Päätöksen asiasta tekee nimittävä viranomainen. Jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eivät pääse asiassa yhteisymmärrykseen, voi päätöksen tehdä myös työ- ja elinkeinoministeriö. Päätöksessä on mainittava, missä laajuudessa virkamies on toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käytettävissä.
Virkamiehen vastaanottava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi määrätä virkamiehen tekemään 1 momentissa tarkoitetussa päätöksessä mainitussa laajuudessa vastaanottavalle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuuluvia asianomaisen virkamiehen virkaa vastaavia tehtäviä. Vastuualueen osalta määräyksen antaa vastuualueen päällikkö ja vastuualueisiin kuulumattomien toimintayksikköjen osalta keskuksen johtaja.” -.-
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090897
Ilmoita asiaton viesti
Kiva. Se olen sitten minä. Rakennusteni pääsuunnittelija. Tuota pykäläviidakkoa en aio lukea rivläkään..
Ilmoita asiaton viesti
—
Juha, enpä yhtään ihmettele suhtautumistasi.
Eipä näitä ”runsaita” §:iä ole jaksettu/haluttu lukea tai edelleenkään jakseta/haluta lukea asioissa toimivaltaisiksi määrätyissä viranomaisissakaan.. 😉
Ympäristöministeriöllä ei ole ollut kokonaisnäkemystä ja -vastuuta – myöskään riittävää ammattitaitoa – näissä asioissa..
Nämä rakentamista ja alueiden käyttöä koskevat – niin voimassa olevat kuin uudetkin – lait tulisi ihan ”aikuisten oikeasti” merkittävien sanktioiden uhalla panna käytännössä täytäntöön eikä vain säädellä lakiin ja odottaa, että ne sieltä itsestään tulevat meidän kaikkien asumisen, elinkeinojen ja työntekemisen hyödyksi. Ely-keskuksilla on merkittävä rooli tässä asiassa. Ainakaan K-S:ssa tämä Ely:n toiminta ja valvonta ei ole näkynyt positiivisena meidän ”tavisten” kohdalla..
Ilmoita asiaton viesti
Niin kommentoin kiinteistön huoltokirjaa, joka on omakotikiinteistön osalta pelkkää byrokraattista puppua.
Tavallinen asuinrakennus on niin yksinkertainen värkki, ettei sen omistaja tai ostaja tee mitään tällaisella huoltokirjalla.
Se mitä ostaja tarvitsee on kiinteistön perustiedot, rakennuspiirustukset, tiedot remonteista ja takuista, käyttöohjeet talotekniikkaan. Kuntotatkastuksen teettää ostaja ja valitsee sen tason ja tekijän tarpeen mukaan.
Mitään huolto-ohjeita ei tarvita tai suunnitelmia. Niitä ei edes tehdä etukäteen vaan niiden tarpeen arvioi ammatti-ihminen ajoittain. Omakotiasuja ei voi olla yhtä tumpelo kuin taloyhtiön asukas.
Ilmoita asiaton viesti
Ei saisi valittaa. Olemme aina asunneet vuokralla vuodesta 1982 asti. Toki paikkoja on riittänyt missä elimme, mutta oma kotimme oli vuokraasunto ja ihan ok.
Nyt alkaa vanhan luita hiukan kylmäämään. Muutin pienen koirani kanssa kahdestaan tänne hiukan pienempään kattohuoneistoon, kun vaimoni nukkui pois. Se on toinen tarina, mutta onko minulla oikeus valittaa Kaarinan vuokrtaloyhtiölle, Kun lämpötila on seinästä mitattuna pikkupakkasissa 15 astetta. Kyllä minä ja koirani pärjäämme. Lisää vällyjä vain. Mutta ei se ihan reilua ole kun vuokra noussut vuoden sisällä 20 rossaa. Senkin kestän, vaan silti, jos ajattelee näitä kunnallisia vuokrataloyhtiöitä. Ollaan niin ooyytä ja tj ja hallintoneuvostot miettivät kampaviinereiden äärellä, että tarttis tehdä jotain….. Kassavirta on aika tukeva, kiitos asuntotuen ja ei mikään negatiivinkenkaa voi. olla ”Hei tyypit, nyt mä sen hokasin, otetaan lainaa”. Joo hyvä idea, kiitti vain. Ei kun koira kainaloon ja sinne tuutumaan.
Ilmoita asiaton viesti
—
Antti, katsopa alla suomi.fi -palvelusta ”Asunnon terveyshaitan selvittäminen”
”Terveydensuojelulain mukaan asunnon sisäilman tulee olla puhdasta, eivätkä lämpötila, kosteus, melu, ilmanvaihto, haju, pöly, valo, säteily, mikrobit ja muut tekijät saa aiheuttaa terveyshaittaa. Jos olet asukas, isännöitsijä/kiinteistön omistaja tai muu asianomainen ja epäilet asunnon olosuhteiden aiheuttavan terveyshaittaa, voit pyytää terveystarkastajan tekemään asunnontarkastuksen. Tarkastuksesta ilmoitetaan aina kiinteistön omistajalle.
Tarkastuksen suorittava viranhaltija päättää tarkastuksen perusteella mahdollisista mittauksista ja muista tutkimuksista. Tarkastuksen perusteella voidaan antaa korjausmääräyksiä. Korjausvelvoite annetaan sille, jonka menettely, toimenpide tai laiminlyönti on syynä epäkohtaan.” – –
https://www.suomi.fi/palvelut/asunnon-terveyshaitan-selvittaminen-salon-kaupunki/1e136d02-eb81-4f8e-a861-571838483e5c
Ilmoita asiaton viesti
—
Ajantasainen
19.8.1994/763
Terveydensuojelulaki
7. luku
”27 § (19.12.2014/1237)
Asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta
Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.
Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.
Jos terveyshaitta on ilmeinen ja on syytä epäillä sen aiheuttavan välitöntä vaaraa, haittaa ei voida korjata tai jos terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan poistamiseksi ei ole noudatettu, eikä muita tämän lain mukaisia toimenpiteitä ole pidettävä riittävinä, terveydensuojeluviranomainen voi kieltää tai rajoittaa asunnon tai muun oleskelutilan käyttöä.
Tässä pykälässä tarkoitettujen määräysten antamisen tulee perustua terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin. Terveyshaitan selvittämiseksi voidaan lisäksi antaa määräys rakenteen kuntotutkimuksen suorittamisesta.”
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940763
Ilmoita asiaton viesti
—
Antille, ks. kkv.fi:
– – ”Mitä asunnon puutteista voi vaatia?
Jos asunnossa on vika tai puute, joka kuuluu vuokranantajan korjattavaksi, sinulla on oikeus saada vuokraa alennetuksi siltä ajalta, kun asunto ei ole ollut sovitussa tai lain edellyttämässä kunnossa.
Sinulla on oikeus saada kokonaan vapautus vuokran maksamisesta, jos asuntoa ei ole voitu lainkaan käyttää. Joissain tilanteissa vuokrasopimuksen purkaminenkin voi tulla kyseeseen.
Tee havaitsemistasi ongelmista viipymättä ilmoitus vuokranantajalle. Oikeus vuokrahyvitykseen syntyy ajankohdasta, jolloin ilmoitit puutteesta vuokranantajalle tai vuokranantaja muutoin sai asian tietoonsa.” – –
https://www.kkv.fi/kuluttaja-asiat/asuminen/vuokra-asunnot/vuokra-asunnon-puutteellinen-kunto/
Ilmoita asiaton viesti
—
Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että vuokralaisen ja aso-asukkaan vuokra- tai aso-asuntoa koskevan vuokraus- tai käyttöoikeussopimuksen ja asukaaan kokemaa asumishaittaa koskevassa erimielisyydessä tulisi noudattaa KKO:n 2015 linjauksia KKO 2015:60 -päätöksessä ilmenevin eu-tasoisin perustein.
Asukkaaan kokema vakava asumishaitta tulisi tutkia ns. viran puolesta ja veloituksetta, koska useinkaan asukkaalla ei ole sellaista oikeusturvavakuutusta – tai niin kattavaa oikeusturvavakuutusta – että sillä kannattaisi lähteä tällaista asumiskiistaa oikeudessa selvittämään. Kuluttajaneuvoja ja kuluttajariitalautakunta tosin antavat veloituksetta suosituksia asiassa, jos sellaista KKV:stä hakee..
Ks. KKO 2015:60 ”Perintäyhtiön vaatimus pikaluoton kohtuuttomasta viivästyskorosta hylättiin”
Velkomus
Korko – Viivästyskorko
Kuluttajansuoja
Oikeudenkäyntimenettely – Selvästi perusteeton vaatimus
Euroopan unionin oikeus
Diaarinumero: S2014/652
Antopäivä: 15.09.2015
Taltio: 1657
– – ”Korkeimman oikeuden arviointia tuomioistuimen tutkimisvelvollisuudesta
22. Korkein oikeus toteaa yhteenvetona edellä esitetystä, että tuomioistuimen tulee omasta aloitteestaan tarkastaa, onko sen käsiteltävänä olevassa asiassa kysymys sopimusehtodirektiivin soveltamisalaan kuuluvasta elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisestä vakiosopimusehdosta. Jos näin on, tuomioistuimen on arvioitava ehdon kohtuuttomuutta viran puolesta. Tuomioistuimen on ryhdyttävä tutkimaan asiaa, kun tuomioistuimella on käytössään tutkimisen edellyttämät oikeudelliset ja tosiasialliset seikat. Tarvittaessa tuomioistuimen on pyydettävä lisäselvitystä. Tutkimisvelvollisuus ei riipu siitä, onko vastaaja vedonnut asemaansa kuluttajana tai sopimusehdon kohtuuttomuuteen. Unionin tuomioistuin on edellyttänyt, että tuomioistuimet täyttävät tutkimisvelvollisuutensa jopa vastakkaisista kansallisen oikeuden säännöistä huolimatta (tuomio Faber, C-497/13, EU:C:2015:357, kohta 42).
23. Korkein oikeus toteaa, että näiden unionin oikeuteen perustuvien menettelyä koskevien vaatimusten johdosta Suomessa keskeisinä pidettyjä menettelysäännöksiä on sovellettava tavalla, joka ottaa laajasti huomioon unionin kuluttajaa suojaavat oikeudet. Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 13 §:ää ja 12 luvun 13 §:ää on siksi perusteltua tulkita niin, että niissä tarkoitettuna selvästi perusteettomana ja viran puolesta hylättävänä kanteena pidetään myös sellaista kannevaatimusta, joka perustuu sopimusehtodirektiivin vastaiseen kohtuuttomaan sopimusehtoon.
24. Kun tuomioistuimen tutkimisvelvollisuus sopimusehtodirektiivin osalta ei riipu kuluttajan esittämistä väitteistä, muodostaa se samalla poikkeuksen myös oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:ään sisältyvästä yleisestä siviiliprosessuaalisesta säännöstä, jonka mukaan tuomioistuin ei saa perustaa tuomiota seikkaan, johon asianosainen ei ole vaatimuksensa tai vastustamisensa tueksi vedonnut. Tutkimisvelvollisuuteen ei vaikuta se, onko kuluttaja paikalla oikeudenkäynnissä vai onko hän pysytellyt kokonaan passiivisena.
https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2015/20150060
Ilmoita asiaton viesti
—
– – ”Tuomioistuimen oma-aloitteinen tutkimusvelvollisuus on poikkeus siitä siviiliprosessuaalisesta pääsäännöstä, että tuomioistuin ei saa perustaa tuomiota sellaiseen seikkaan, johon asianosainen ei ole vaatimuksensa tai vastustamisensa tueksi vedonnut. On syytä huomata, että sopimusehtodirektiivi ei suinkaan koske ainoastaan kuluttajaluottosopimuksia, vaan sopimusehtodirektiiviä sovelletaan kaikkiin kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välillä laadittuihin sopimuksiin, joissa on käytetty elinkeinonharjoittajan laatimia vakiomuotoisia sopimusehtoja. Ainakin monelle elinkeinonharjoittajille saattaa olla uutta, että tuomioistuin voi omasta aloitteestaan tutkia ja mahdollisesti myös kokonaan hylätä kohtuuttomiksi katsomiinsa sopimusehtoihin perustuvia vaatimuksia. Seuraamus voi olla elinkeinoharjoittajan näkökulmasta ankara ja tulla yllätyksenä.” (tekstin tummennus oma)
https://asianajofacta.fi/kuluttajaluottosopimukseen-sisaltyvan-vakiomuotoisen-luottoehdon-kohtuuttomuus-ja-siihen-liittyva-tuomioistuimen-tutkimusvelvollisuus/
—
Näihin kuluttajaluottosopimuksiin ts. kuluttajasopimuksiin liittyen olen kirjoittanut useita US-blogeja myös opintolainavähennyksistä ja opintolainahyvityksistä ja niissä opiskelijoiden omien pankkiensa kanssa solmimista opintolainaa koskevista kuluttajaluottosopimuksista, joissa on opiskelijoille hyväksytty vain 9 kk/ 1 opintovuosi -periaatteella opintolainvähennyksiin tai -hyvityksiin opiskelijan ottamia opintolainoja, vaikka opiskelija olisi opiskellut kaikki 12 kk:tta saman opintovuoden aikana (siis myös kaikki ko. opintovuoden sisältämät kesäkuukaudetkin) saamatta etukäteen tällaisesta sopimusehdosta tai säännöstä mitään tietoa omalta lainapankiltaan tai esim. omasta koulutuspaikastaan tai muualta julkisuudesta.
Opintolainaa nostaneeseen opiskelijaan on siten kohdistettu täysin kohtuuton kuluttajaluoton eli opintolainan sopimusehto, kun hänelle ei ole lainasopimuksessa tai muuallakaan kerrottu sitä, että hänen opintolainaansa hyväksytäänkin jopa 25 % pienempi osuus hänen nostamistaan opintolainoistaan silloin, kun hän opiskelee tutkinnon määräajassa vuosittain kaikki 12 kk:tta yhdessä opintovuodessa ja nostaa näille kaikille 12 kk:lle – siis myös kesäkuukausille – maksimi opintolainat.
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. edelliseen kommenttiini liittyvä 27.12.2023 US-Puhenvuoro alla:
”Pankit ovat tarjonneet opintolainavähennyksiin ja -hyvityksiin oikeuttavia opintolainoja harhauttavasti (VL:2023-124)”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/pankit-ovat-tarjonneet-opintolainavahennyksiin-ja-hyvityksiin-oikeuttavia-opintolainoja-harhauttavasti-vl2023-124/
Ilmoita asiaton viesti