Vain geologian tutkimuskeskuksen karttapalvelusta saamelaiset saavat ajantasaista tietoa oman alueensa malminetsinnästä!
Suomi ei noudata Århusin sopimusta. (Kuvituskuva).
—
Miten voi olla mahdollista, että kaivosviranomainen ei ole velvollinen ilmoittamaan Saamelaiskäräjille etsintätöitä koskevista varauksista?
Geologian tutkimuskeskuksen karttapalvelu on saamelaisten ainoa mahdollisuus saada ajan tasalla olevaa tietoa omaan alueeseensa kohdistuvasta malminetsinnästä. Palvelu on vain englannin kielellä ja saatavilla vain paikkatietosovellukset hallitseville.
—
www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/
Lapin paliskunnan aluetta koskee 5 malminetsintälupahakemusta, joista yhdessä on kyse aiemman luvan muuttamisesta ja uusimisesta, 4 vahvistettua varauspäätöstä ja 1 varausilmoitus. Vahvistetuista varauspäätöksistä VA2021:0055 Urakka on valituskelpoinen vain jouluaattoon 24.12.2021 asti.
—
Malminestsintä puhuttaa myös täällä Keski-Suomessa.
KSML verkossa uutisoi 21.12.2021, että ”Korpilahdella sijaitsevalle alueelle myönnettiin malminetsintälupa – kanadalaisyhtiö etsii kultaa ja sinkkiä. Korpilahden Putkilahdelle kohdistuu kiinnostus sekä malminetsinnän että tuulivoimatuotannon taholta.” (Satu Kakkori)
Artikkelin mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on myöntänyt malminetsintäluvan ja oikeuden koekairauksiin Korpilahden Vatsan alueelle. Malminetsintäyhtiö Mawson Oy etsii kultaa ja sinkkiä n. 370 ha:n alueelta.
Artikkelin mukaan Mawson Oy Finlandin tj Noora Ahola kertoo, että alueelle mennään geologin kanssa käymään 1. kerran ensi kesänä. Sitä ennen tietoa alueen aikaisemmista tutkimuksista käydään systemaattisesti läpi.
Aholan mukaan ”On tosin mahdollisuus, että tästä luvasta valitetaan ja se saa lainvoiman vasta parin–kolmen vuoden kuluttua”. Aholan mukaan malminetsintä on ”älyttömän pitkässä kuusessa” ennen kuin alueen malmivarojen riittävyydestä on saatu tarvittava määrä tietoa.
Putkilahden asukkaat ja mökkiläiset eivät riemuitse näistä kaivostoiminnan suunnitelmista. Mawsonilla on 4 voimassa olevaa malminetsintälupaa Ylitornion ja Rovaniemen rajamailla. Ahola pitää niitä hyvin kiinnostavina. Mawsonilla ei ole itsellään kaivostoimintaa, vaan se myy oikeutensa kaivosyhtiöille.
Korpilahden Vatsan malminetsintäalue sijaitsee Salolan tuulivoimahankkeen vieressä, osin jopa päällekkäin.
https://www.ksml.fi/paikalliset/4414167#kommentit
Ilmoita asiaton viesti
—
KHO:n vuosikirjapäätös KHO:2019:97
– – ”Århusin yleissopimus ja sopimuksen määräysten hyväksyminen ja voimaansaattaminen
Suomi talletti tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan yleissopimuksen (jäljempänä Århusin yleissopimus) hyväksymiskirjan 1.9.2004 ja saattoi Århusin sopimuksen kansallisesti voimaan 30.11.2004 voimaantulleilla voimaansaattamislailla (SopS 121/2004) ja -asetuksella (SopS 122/2004). Vaikka hyväksymismenettelyn aikana voimassa ollut lainsäädäntö pääosin täytti Århusin sopimuksen määräykset, tiettyjä lainsäädäntömuutoksia tehtiin sopimusmääräysten täytäntöönpanemiseksi. Valtioneuvosto toimitti nämä lainsäädäntömuutosesitykset eduskunnalle Århusin sopimuksen hyväksymistä ja voimaansaattamista koskevan hallituksen esityksen yhteydessä (HE 165/2003 vp).
Vesilakiin ei yleissopimuksen hyväksymisen ja voimansaattamisen yhteydessä tehty muutoksia. Hallituksen esityksessä (HE 165/2003 vp) todettiin, että vesilain mukaiset lupapäätökset voidaan saattaa muutoksenhakumenettelyyn, joka täyttää sopimuksen määräykset.
Århusin yleissopimuksen 2 artiklan 5 kappaleen mukaan ”yleisöllä, jota asia koskee” tarkoitetaan yleisöä, johon ympäristöä koskeva päätöksenteko vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, taikka yleisöä, jonka etua se koskee; ympäristönsuojelua edistäviä ja kansallisen lainsäädännön vaatimukset täyttäviä valtiosta riippumattomia järjestöjä pidetään tätä määritelmää sovellettaessa yleisönä, jonka etua asia koskee.
Århusin yleissopimuksen 3 artiklan 9 kappaleen mukaan yleisöllä on yleissopimuksen soveltamisalalla muun ohella oikeus muutoksenhakuun ilman kansalaisuuteen, kansallisuuteen tai kotipaikkaan liittyvää syrjintää, sekä, oikeushenkilön osalta, ilman sen rekisteröidyn toimipaikan sijaintiin tai sen toiminnan todelliseen keskukseen perustuvaa syrjintää.
Århusin yleissopimuksen 6 artikla koskee yleisön osallistumista erityisiä toimia koskevaan päätöksentekoon. Mainitun artiklan 1 kappaleen a kohdan mukaan kukin sopimuspuoli soveltaa mainitun artiklan määräyksiä I liitteessä luetelluille ehdotetuille toiminnoille myönnettäviä lupia koskeviin päätöksiin. Edellä tarkoitettuja toimintoja on mainittu I liitteen 1‒19 kappaleissa. Näitä toimintoja ovat muun ohella 14 kappaleessa mainitut putkijohdot kaasun kuljettamiseen halkaisijan ollessa yli 800 millimetriä ja pituuden yli 40 kilometriä. Liitteen 20 kappaleen mukaan sopimuksen soveltamisalaan kuuluu lisäksi mikä tahansa toiminta, jota ei ole mainittu edellä 1‒19 kappaleessa, kun ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä edellytetään yleisön osallistumista kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 2 kappaleen mukaan kukin sopimuspuoli varmistaa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, että niillä, jotka kuuluvat yleisöön, jota asia koskee, ja a) joiden etua asia riittävästi koskee; tai vaihtoehtoisesti b) jotka väittävät oikeuksiensa heikentyvän, jos sopimuspuolen hallintolainkäyttöä koskevassa säännöstössä niin edellytetään, on mahdollisuus saattaa tuomioistuimessa ja/tai muussa laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa elimessä minkä tahansa 6 artiklan määräysten soveltamisalaan kuuluvan päätöksen, toimen tai laiminlyönnin asiasisällön tai niihin liittyvien menettelyjen laillisuus sekä vastaavasti muiden mainitun yleissopimuksen asiaankuuluvien määräysten soveltamisalaan kuuluvan päätöksen, toimen tai laiminlyönnin asiasisällön tai niihin liittyvien menettelyjen laillisuus uudelleen tutkittavaksi kansallisen lainsäädännön määräysten mukaisesti ja rajoittamatta mainitun artiklan 3 kappaleen soveltamisalaa.
Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 2 kappaleessa määrätään, että riittävä etu ja oikeuksien heikentyminen määritellään kansallisen lainsäädännön vaatimusten sekä sen tavoitteen mukaisesti, että yleisölle, jota asia koskee, annetaan laaja muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus mainitun yleissopimuksen soveltamisalalla. Tätä varten jokaisen 2 artiklan 5 kappaleessa tarkoitetut vaatimukset täyttävän valtiosta riippumattoman järjestön etua pidetään mainitun kappaleen a kohdassa tarkoitetulla tavalla riittävänä. Näillä järjestöillä katsotaan olevan oikeuksia, joita on mahdollista loukata mainitun kappaleen b kohdassa tarkoitetulla tavalla. Mainitun 2 kappaleen vaatimukset eivät estä sitä mahdollisuutta, että hallintoviranomainen alustavasti tutkii asian uudelleen, eivätkä ne vaikuta vaatimukseen hallinnollisten uudelleentarkastelumenettelyjen loppuunsaattamisesta ennen kuin asia saatetaan tuomioistuimessa tutkittavaksi silloin, kun kansallisessa lainsäädännössä on tällainen vaatimus.
Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 3 kappaleen mukaan kukin sopimuspuoli varmistaa, että yleisöön kuuluvilla, jotka täyttävät mahdolliset kansallisessa lainsäädännössä asetetut vaatimukset, on mainitun artiklan 1 ja 2 kappaleessa tarkoitettujen uudelleentarkastelumenettelyjen lisäksi ja niiden soveltamisalaa rajoittamatta mahdollisuus turvautua hallinnollisiin tai tuomioistuinmenettelyihin yksityishenkilöiden ja viranomaisten sellaisten toimien tai laiminlyöntien tutkimiseksi uudelleen, jotka ovat sopimuspuolen kansallisen ympäristölainsäädännön säännösten kanssa ristiriidassa.
Hallituksen esityksessä (HE 165/2003 vp) todettiin yleissopimuksen 3 artiklan 9 kappaleeseen sisältyvän syrjintäkiellon osalta, että sopimuksen määräys ei sääntele yksityiskohtaisemmin oikeuksien käytön laajuutta, vaan pelkästään kieltää kansalaisuuteen, kansallisuuteen tai kotipaikkaan perustuvan syrjinnän. Edelleen hallituksen esityksessä todettiin tältä osin, että sopimuksen tarkoittamissa ympäristöhankkeissa valitusoikeudet perustuvat lisäksi erityissääntelyyn, jossa on otettu huomioon myös ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjen valitusintressien turvaaminen näiden järjestöjen toimialoilla ilmenevien ympäristövaikutusten suhteen. Näissä sääntelyissä ei ole mitään kansalaisuusvaatimuksia.
Århusin yleissopimuksen voimaansaattamista koskevasta hallituksen esityksestä annetussa ympäristövaliokunnan mietinnössä (YmVm 13/2004 vp) on ympäristöjärjestöjen muutoksenhakuoikeuden osalta viitattu valiokunnalle esitettyyn huoleen valitusoikeuden merkittävästä laajentumisesta. Mietinnön mukaan ympäristövaliokunta ei pidä huolta merkittävästä laajentamisesta perusteltuna, vaan yhtyen lakivaliokunnan arvioon katsoo, että Århusin yleissopimuksenedellyttämät muutokset Suomen voimassa olevaan lainsäädäntöön ovat vähäisiä. Ehdotetut ympäristöjärjestöjen muutoksenhakuoikeutta koskevat säännökset eivät tuo nykylainsäädäntöön mitään merkittävää uutta elementtiä. Tämä arvio perustuu ennen kaikkea siihen, että yleissopimus ei edellytä järjestöjen rajoituksetonta muutoksenhakuoikeutta.
Edelleen ympäristövaliokunnan mietinnössä todetaan valiokunnan katsovan, että kansallisessa lainsäädännössä voidaan sopimuksen 2 artiklan 5 kappaleen nojalla asettaa ympäristöjärjestöjen muutoksenhakuoikeudelle rajoituksia, kunhan ne eivät ole yleissopimuksessa tarkoitetulla tavalla syrjiviä. Suomella ei ole velvollisuutta lainsäädännössään sallia ulkomaisen ympäristöjärjestön muutoksenhakuoikeutta pelkästään sillä perusteella, että järjestön maantieteellinen toiminta-alue sinänsä kattaa myös Suomen. Laissa voidaan edellyttää, että järjestö osoittaa konkreettisen oikeudellisen liittymän sekä Suomen alueeseen että valituksenalaiseen toimintaan. Tällainen liittymä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että järjestöllä on Suomeen kohdistuvaa todellista toimintaa ja että järjestön toiminnan tarkoitus kattaa ne intressit, joista valituksen kohteena olevassa hankkeessa on kysymys. Valiokunta katsoo edellä esitettyyn viitaten, että yleissopimuksen ratifioiminen ei laajenna valitusoikeuden aineellisia perusteita, vaan nykyisenkaltaisia valitusoikeuden edellytyksiä voidaan edelleen käyttää.
Euroopan unionin neuvosto on hyväksynyt yhteisön puolesta Århusin yleissopimuksen päätöksellään 17.2.2005 (2005/370/EY). Århusin yleissopimuksen täytäntöönpanemiseksi EU:ssa hyväksyttiin muun ohella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/35/EY yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen sekä neuvoston direktiivien 85/337/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta yleisön osallistumisen sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden osalta.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1566192606519.html
Ilmoita asiaton viesti
Mä löysin joltain kullankaivajien sivuilta linkin malminvaltauksiin. Itellä oli tarkotus ihan hupimielessä ettiä joku joenpenkka jossa viettää päivä lokarina. Selväähän se, ettei vallattu alue kata jokamiehenoikeutta.
Oli todellinen järkytys huomata millaisia alueita ulkomaiset suuryhtiöt on vallanneet. Satoja neliökilometrejä tunturilta toiselle. Pitäjien kokoiset alueet on vallattu kaivoslupineen ilmeisemmin keinottelumielessä. Kanadalaisyhtiöt on vieneet ne NewYorkin pörssiin jossa ne vaihtaa omistajaa tiuhemmin kun meikä sukkiaan. Sitä mukaa kun metallin maailmanmarkkinahinta nousee, joku myy ne eteenpäin pienellä katteella. Meiltä ei tietenkään kukaan kysy mitään että suomalaista maaperää kaupitellaan ja vaihdellaan kun monopolipelissä ikään
Ilmoita asiaton viesti
—
Suomen Luonnonsuojeluliiton ”MUISTUTUS MALMINETSINTÄLUVASTA: ”VATSA” (Ajankohtaista 1.12.2020)
”Muistutuksen antaja:
Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys ry
Hakija: Mawson Oy
Lupa-alueen nimi: Vatsa
Lupatunnus: ML2015:0017
Alueen sijainti ja koko: Jyväskylä, Luhanka, 370,25 ha
Lähetetään 3.12.2020 mennessä: kaivosasiat@tukes.fi
Esitämme malminetsintäluvasta seuraavat muistutukset / huomautukset.
LYHYT YLEINEN KOMMENTTI YHDISTYKSEN HALLITUKSEN KOKOUKSESSA 25.11.2020:
Meidän on pakko kääntyä pois harhasta, että on olemassa kolme maapalloa meidän kulutuksen jatkumisen turvaksi. Nykyaikaisen elektroniikan ja muun teknologian tarvitsemalle kullalle löytyy lähteitä myös kierrätyksestä. Lisäksi tilastot kertovat, että valtaosa (45%) kullan kulutuksesta on koruteollisuudessa.
Lisäksi lupaa hakeva yhtiö on osoittautunut ympäristöasioissa vastuuttomaksi toimijaksi, jota ei kiinnosta toimialueensa kohtalo malminlouhimisen jälkeen. Suomen jälkeenjäänyt kaivoslaki ja sinisilmäinen yritysmyönteisyys antaa tällaiselle häikäilemättömälle ryöstötaloudelle valitettavasti toimintatilaa.
Nyt kohteena olevan alueen luontoarvot on tulkittu valitettavasti hyödynsaajan näkökulmasta. Esimerkiksi varoetäisyydet laillisilla rauhoituksilla varattuihin luonnonsuojelulalueisiin ovat liian pienet. Usein maa- ja kallioperään puuttuminen heijastuu valuma-alueella pitkälle.
Näiden seikkojen vuoksi toivomme, että Jyväskylän seutu asettuu vahvasti luonnon puolelle, eikä yhtiölle myönnetä lupaa edes etsiä paikkaa kaivokselle, jota ei tarvita. Vähimmäisvaatimuksemme on, että Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennelautakunnan vaatimus 100 000 euron jälkihoidon talletuksista toteutuu.
Jyväskylässä 25.11.2020 Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun hallitus
Kirjasi Heikki Susiluoma, puheenjohtaja
LISÄKSI SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON JYVÄSKYLÄN SEUDUN YHDISTYS YHTYY ALLA OLEVAAN HUOLELLA LAADITTUUN KATSAUKSEEN KAIVOSTOIMINNAN JA SEN VALMISTELUN ELI MALMINETSINNÄN VAAROISTA:
Alueen metsälailla ja yksityisesti suojellut kohteet
Malminetsintäluvassa kuvataan, ettei alueella ole luonnonsuojelualueita. Alueella on kuitenkin lukuisia metsälain 10§ perusteella suojeltuja kohteita, joista monet pohjavesivaikutteisia ja herkkiä pienvesikohteita: puroja, lampia ja lähteitä. (n. 20ha pinta-alalla). Ne vaurioituvat helposti porauksista ja kaivannoista.
Haluamme tarkemman selvityksen siitä, mikä on maanomistajan oikeusturva tilanteessa, jossa malminetsintätoimet vahingoittavat metsälakikohteita tai suojelusitoumuksen alueita, sillä lain mukaan maanomistaja on vastuussa metsälakikohteistaan. Ennen luvan myöntämistä tulee kaivosyhtiön luetteloida metsälakikohteet, esittää suunnitelma niiden huomioimisesta malminetsinnässä ja ympäristöviranomaisten tulisi tarkistaa, että suunnitelma on asianmukainen. Kaivosyhtiö tulisi osoittaa myös vastuuseen kohteelle aiheutuneista vaurioista.
Soiden ja lintujen suojelu
Malminetsintä alueelle sijoittuu soidensuojeluohjelma ehdotukseen kuuluvia kohteita: Ahvenlampi, Pieni-Hanslampi ja Luotojärvi. Valtausalueen sisällä on suojelukohde Aukeasuo,rauhoituspäätöksen mukaan alue on mm. tärkeä teerien soidinalue. Suo on ojittamaton, keskeltä puutonta lyhytkorsinevaa kasvava suokokonaisuus, jolla on todennäköisesti muitakin linnustoarvoja kuin teeren soidinpaikka.
Malminetsintä on meluisaa. Valtausalueen ympäristössä on FINIBA alueita ja läheiset Natura2000 on perustettu sekä luonto-että lintudirektiivien perusteella. Valtausalueella on kalasääsken pesäpuita. Malminetsintäalue sijaitsee merkittävällä lintujen kevät- ja syysmuuttoreitillä. Malminetsintää ei tule harjoittaa alueella lintujen kevätmuuton huhti- ja toukokuun eikä syysmuuton elo- ja marraskuun aikana. Lintujen lepo-, ruokailu-, soidin ja pesäpaikat tulee selvittää. Siksi Mawson Oy:n tulee pyytää lausunto Keski-Suomen lintutieteelliseltä yhdistykseltä. (Luonnonsuojelulaki 49 §, Euroopan yhteisön lajiensuojelua koskevat erityissäädökset. Luontodirektiivin liitteessä IV ( a ) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis -ja levähdyspaikkojen hävittäminen on kielletty)
Hakemuksen väite siitä, ettei soidensuojeluperusteet vaarannu, ei ole uskottava. 50 m suojavyöhyke ei ole riittävä. Tarvitaan tarkempi selvitys siitä, kuinka kaivosalue ylipäätään voi sijoittua tälle alueelle soidensuojelun näkökulmasta.
Vaikutus vesistöihin ja pohjaveteen
Alueella on vesilain (15 §, 17 §) mukaisia pieniä lampia, lähteitä ja luonnontilaisia puroja. Toimenpiteet eivät saa vaarantaa puroa tai lähdettä siten, ettei se säilyisi luonnonvaraisena. Alueen läpi kulkee Housuoja ja muita virtaavia vesiä. Luvan hakija ei ole esittänyt, miten alueella olevat pienvedet suojellaan malminetsinnässä.
Malminetsintäalueelta tulee valumia Ylisjärveen ja siten laajalle Putkilahden pohjavesialueelle, jossa on myös Jyväskylän kaupungin vedenottamo. Tarvitaan tarkempi selvitys riskeistä vesistönsuojelun näkökulmasta, viitaten Jyväskylän kaupungin vesistönsuojeluohjelmaan.
Detaljitutkimuksissa kallio pestään vedellä. Tarvitaan tarkempaa tietoa, mistä vesi tuodaan paikalle ja minne se imeytetään? Miten tässä huomioidaan vesistönsuojelua koskeva lainsäädäntö ja luvitus?
Vaikutus Natura-alueisiin
Putkilahden aluekokonaisuus on valittu Natura 2000-verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin (92/43/ETY ja 2009/147/EY) perusteella. Tähän kokonaisuuteen kuuluva arvokas Housuvuoren kallioalue on käytännössä kiinni malminetsintäalueessa ja alue on myös suosittu retkeilykohde.
Noin viiden kilometrin päässä hankealueesta sijaitsee Vaarunvuorten Natura-alue (FI1090039) ja noin seitsemän kilometrin päässä Haapasuo-Syysjärvi-Rutajärvi-Kivijärven Natura-alue (FI0900074), joka on perustettu Leivonmäen kansallispuistoksi vuonna 2003. Molemmat alueet on valittu Natura 2000- verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella.
Malminetsintäalueella tapahtuva elinympäristön muuttuminen ja melu voi aiheuttaa suoria vaikutuksia myös muulle Natura-alueilla esiintyvälle eläimistölle, mikäli niiden reviiri ulottuu kaava-alueelle asti. Syksyllä 2020 on alueen läheisyydessä tehty susihavaintoja. Alueen läheisyydessä on tekeillä tuulivoimakaavoitukseen liittyen luontokartoitus EU:n luontodirektiivin lajeista mm. lepakoista, viitasammakoista ja liito-oravista. Näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä (LSL 49 § ja LSL 42 §).
Malminetsintälupa vaatisi nyt esitettyä tarkemmat selvitykset vaikutuksista Natura2000 alueisiin. Esimerkiksi liikenteen ja melun vaikutukset on arvioitava.
Vaikutus asutukseen ja ihmisiin
Malminetsintähankkeella ja sitä mahdollisesti seuraavan kaivoksen toiminnan vaikutukset valtausalueen ulkopuolelle tulee huomioida. Lupahakemukseen ei ole sisällytetty riittävää selvitystä niistä, joiden etua, oikeutta tai velvollisuutta asia saattaa koskea, eli lupahakemuksessa ei ole esitetty kaivoslain 34§:n 2 mom. velvoittamaa lupaharkinnan kannalta tarpeellista ja luotettavaa selvitystä malminetsinnän ja siitä mahdollisesti seuraavan kaivoksen toiminnan vaikutuksista valtausalueen ulkopuolelle.
Malminetsintäalue rajautuu asuttuun kiinteistöön ja vapaa-ajan asuntoon. Lähistöllä Ylisjärven ja Hauhan suunnalla on useita vakituisia ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Riskienhallintasuunnitelmat malminetsinnän vaikutuksista ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen puuttuvat. Kairaus ja monet muut geologiset tutkimusmenetelmät ja kaivuutyö aiheuttavat melua. Etsintäalueen naapureita koskevat melu- ja pölyvaikutukset on selvitettävä ja niitä on rajoitettava.
Alue on metsätalousaluetta, joten maanomistajina olemme huolissamme montutuksen ja kairauksen vaikutuksista puun juuriin ja taimikoihin. Saako näistä mahdollisista vaurioista korvausta?
Alue on tärkeä metsästyksen kannalta ja maanomistajat harrastavat metsästystä maillaan. Miten tutkimukset vaikuttavat alueen metsästyskäyttöön?
Malminetsinnän jätehuoltosuunnitelma ja jälkitoimenpiteet
Lupahakemuksen liitteenä esitetyssä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selkeitä virheitä (kaivoslaki 13 §).
Ensinnäkin, aina syntyy jätteitä. Vesistön ja myös muun ympäristön kannalta olennainen tieto on eritysiesti, millä keinoin myrkyllinen kivipöly (soija) käsitellään ympäristöturvallisesti.
Malminetsintäluvan jälkitoimenpiteenä Mawson Oy esittää saattavansa ympäristön yleisenturvallisuuden vaatimaan kuntoon ja maisemoivansa alueen. Koelouhintojen kohdalla esitetään jälkitoimenpiteenä maisemoimista.
Maisemoiminen tarkoittaa kuopan reunojen loiventamisesta ja kasvillisuuden leviämisen mahdollistaman maakerroksen levittämistä päälle. Kaivoslaissa malminetsinnän jälkitoimenpidettä kutsutaan ennallistamiseksi, tavoitteena on saattaa ympäristö mahdollisimman luonnonmukaiseen tilaan.
Mawson Oy käyttää Malminetsinnän jätehoitosuunnitelmassa otsikkoaennallistaminen, mutta kertoo maisemoivansa kaivannot ja koelouhokset. Tulee tarkentaa, edellytetäänkö nyt luvassa maisemointia vai ennallistamista, ja mitä tämä konkreettisesti maan jatkokäytön kannalta maanomistajalle tarkoittaa.
Pelkkä porausten tulppaaminen ei estä pitkällä jänteellä pienvesikohteita sisältävän alueen vesitalouden vauroitumista.
Aiemmat toimijat alueella ovat jättäneet rakennelmia ja tutkimusvälineistöä maanomistajan riesaksi, joten nyt olisi syytä saada paremmat vakuudet siitä, että ongelma ei toistu.
Vireillä olevat muut asiat, jotka vaikuttavat kaivossuunnitelmaan
ProPäijänne ry hakee Päijännettä Unescon Biosfäärialueeksi, mikä voi avata merkittävää vahvuutta Jyvässeudun matkailun kehittämiseen ellei teollisuuskaavoituksella vaurioiteta matkailun ja virkistyksen vetovoimaa paikkakunnalla. Salola Wind Park tuuliteollisuusalueen ympäristövaikutusten arviointi ja kaavoitus on suunnitteluvaiheessa. Tulee arvioida hankkeiden yhteisvaikutukset alueelle esimerkiksi vesistökuormituksen, soiden vesitaloudenja melukuormituksen osalta. Lisäksi alue on Jyväskylän ainoalla hiljaisella alueella, joten pitäisi olla selvää, ettei sitä kannata pilata kaivostoiminnalla.
Vakuus
Alueen arvo ja malminetsinnän riskit esimerkiksi metsälakikohteille huomioiden, on 10000 euron vakuusmaksu täysin riittämätön. Kannattaa vaatia vähintään 100000 euron vakuutta. Edelliset toimijat ovat menneet konkurssiin ja raivaaminen on jäänyt maanomistajan vastuulle. Nykyisen toimijan varallisuuden tarkastelu herättää huolta tästä näkökulmasta.
Yhteenveto:
Jos malminetsintä yksistään tai muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura 2000 –alueen luonnonarvoja, hakijan on liitettävä malminetsintähakemukseen arvio toiminnasta aiheutuvista vaikutuksista. Sama koskee Myös Natura 2000 -alueen ulkopuolelle sijoittuvia hankkeita, jos niillä todennäköisesti on Natura-alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Mikäli toiminnanharjoittaja pitää toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia poissuljettuina, on malminetsintähakemukseen liitettävä selvitys siitä, miksi näin on.
Koska alue on kuvatun kaltainen, luonnoltaan herkkä alue ja etäisyydet FINIBA alueelle ja suojelualueille ovat lyhyet, pidämme epäuskottavana väitettä, ettei suojelualueiden suojeluperusteet ole vaarassa. Kyseenalaistamme suojaetäisyyksien riittävyyden, mm kalasääskien pesäpuihin ( tulisi olla 1100m), suojelualueille ja asutukseen.
Aiemmat tutkimukset osoittavat, että alueen kultapitoisuudet ovat alhaiset. Ei puhuta kultaesiintymästä, vaan kultakriittisestä vyöyhkkeestä. On kohtuutonta, että maanomistajat joutuvat aina uudelleen olemaan huolissaan malminetsinnän seurauksista. Valtaustoiminta rajoittaa muita investointeja alueella ja vaikuttaa täten maan arvoon.
Maanomistajina tarvitsemme tarkemman kuvauksen vastuukysymyksistä ja kaivosyhtiön korvausvelvollisuudesta, mikäli tutkimukset aiheuttavat vaurioita esimerkiksi suojelukohteisiin.
Lähtökohtaisesti kaikki allekirjoittaneet vastustamme malminesintää ja kaivostomintaa maillamme. Me allekirjoittaneet vaadimme, että lupaa ei myönnetä.”
https://www.sll.fi/jyvaskyla/2020/12/01/muistutus-malminetsintaluvasta-vatsa/
Ilmoita asiaton viesti