VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINTA (11/2018): Valmiuslaki ja perusoikeudet poikkeusoloissa
Valmiuslaki ja perusoikeudet poikkeusoloissa:
Valtiosääntöoikeudellinen kokonaisarvio valmiuslain ja perustuslain 23 §:n suhteesta (sivu 115)
Perustuslainsäätäjä on nimenomaisesti alleviivannut perustuslain kyseisen säännöksen kiinnittymistä Suomen kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin. Perustuslaille on tässä yhteydessä annettava tulkinta, joka vastaa näitä velvoitteita ja niihin liittyviä soveltamiskäytänöjä. Tällä on relevanssia käsillä olevan tutkimuksen kannalta eritoten siinä, kun arvioidaan valmiuslain tarkoittamien erilaisten poikkeustilojen perustuslainmukaisuutta. Kysymyksessä on yksi valmiuslain pulmakohdista. Muutettunakin perustuslain 23 § on soveltamisalaltaan olennaisesti suppeampi kuin valmiuslain poikkeustilamääritelmä. Ongelmana ovat nykymuotoilussa valmiuslain 3 §:n 3 kohdan taloudelliset poikkeusolot, jotka jäävät perustuslain 23 §:n poikkeusolomääritelmän ulkopuolelle. Siltä osin sääntelyä on arvioitava perusoikeuksien yleisten ja erityisten rajoitusedellytysten valossa.
Toinen keskeinen lähtökohta järjestelmän arvioinnissa on se, että koko järjestelmän rakentamisen tulee lähteä siitä, että poikkeusoloissakin normaali päätöksentekojärjestelmä toimii. Tämä puolestaan merkitsee sitä, että esimerkiksi eduskunta käyttää lainsäädäntövaltaa ja päättää valtiontaloudesta perustuslain 3 § 1 momentin tarkoittamalla tavalla myös poikkeuksellisissa tilanteissa.
Ks. myös taustoittava HE 3/2008 ”Hallituksen esitys Eduskunnalle valmiuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi”
– – 2 Nykytila
2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö
Valmiuslainsäädännön tausta
Nykyisen valmiuslain valmistelutyö alkoi 1970-luvulla, jolloin poikkeusolojen kannalta keskeisimmillä toimialoilla perustettiin selvitystyöryhmiä ja -toimikuntia. Työryhmien ja toimikuntien selvitykset koskivat muun muassa valtakunnallisten päälliköiden asemaa ja toimivaltaa, puolustusvalmiuden tehostamisen mahdollistavan lainsäädännön tarvetta, kunnallista valmiussuunnittelua ja kunnallishallintoa poikkeuksellisissa oloissa, hallinnon järjestelyitä poikkeuksellisissa oloissa, terveyden- ja sairaanhoidon turvaamista poikkeuksellisissa oloissa sekä työvelvollisuuslain uudistamista.
Eri aloilla tapahtuneen valmiuslainsäädäntövalmistelun yhtenäistämiseksi ja valmiuslainsäädännön tarpeen selvittämiseksi valtioneuvosto asetti tammikuussa 1977 parlamentaarisen komitean. Komitean tuli selvittää, mitä valmiuslainsäädäntöä poikkeuksellisten olojen varalta yleisesti ja eri aloilla tarvitaan ottaen huomioon sekä maanpuolustusvalmiuden että kansanvaltaisten toimintojen turvaamisen vaatimukset ja tehdä tämän selvityksen pohjalta ehdotuksensa valmiuslainsäädännön kehittämiseksi.
Komitea totesi mietinnössään (Komiteanmietintö 1979:60) valmiuslainsäädännössä vallitsevien puutteiden keskittyvän erityisesti normaaliolojen ja sotatilan väliin jääviin erilaisiin poikkeuksellisiin oloihin. Komitea ehdotti säädettäväksi lain poikkeuksellisten olojen edellyttämästä varautumisesta ja valmiuslainsäädännön yleisistä perusteista. Lakiin sisältyisivät säännökset muun muassa valmiuslainsäädännön soveltamisalasta, poikkeuksellisten olojen määritelmästä, kansalaisten perusoikeuksien suojasta, korvausperiaatteista, muutoksenhausta ja lain noudattamisen tehosteista. Tätä niin sanottua puitelakia täydentämään arvioitiin tarvittavan maanpuolustuksen eri osa-alueiden toimivaltuuksia sisältäviä valmiuslakeja.
Komitean ehdottamat valmiuslait koskivat puolustusvalmiuden tehostamista, valtionhallinnon ja kunnallishallinnon erityisjärjestelyitä poikkeuksellisissa oloissa, terveyden- ja sairaanhoidon turvaamista poikkeuksellisissa oloissa sekä työvelvollisuutta. Lisäksi komitea ehdotti väestön toimeentulon ja maan talouselämän turvaamisesta poikkeuksellisissa oloissa annetun lain (407/1970) muuttamista siten, että se soveltamisedellytystensä, voimaansaattamisensa ja korvausperusteensa osalta vastaisi puitelaissa omaksuttua mallia.
Valmiuslainsäädännön uudistaminen jatkui parlamentaarisen valmiuslainsäädäntökomitean mietinnön pohjalta ensin puolustusministeriössä ja sitten oikeusministeriössä. Valmiuslainsäädäntötyöryhmä (Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 6/1987) muokkasi komiteanmietinnöstä ehdotuksen laiksi yhteiskunnan toimintojen turvaamisesta poikkeusoloissa. Työryhmä luopui ehdotuksessaan puitelakimallista. Työryhmän ehdotuksen pohjalta oikeusministeriössä valmisteltiin hallituksen esitys valmiuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 248/1989 vp).
Valmiuslaki säädettiin poikkeuslakina perustuslain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunnan mukaan (PeVL 10/1990 vp) perustuslain säätämisjärjestys oli tarpeellinen muun muassa sen vuoksi, että valmiuslaki mahdollisti perusoikeuksista poikkeamisen muissakin kuin silloisen hallitusmuodon 16 §:n mukaisissa poikkeusoloissa ja että valmiuslaissa delegoitiin lainsäädäntövaltaa perusoikeuskysymyksissä. Lisäksi valiokunta totesi valmiuslain säätämisen mahdollistavan esimerkiksi kunnallisen itsehallinnon rajoittamisen.
Valmiuslaki tuli voimaan syyskuun alusta 1991 ja sillä kumottiin väestön toimeentulon ja maan talouselämän turvaamisesta poikkeuksellisissa oloissa annettu laki, työvelvollisuuslaki (418/1942) sekä erikoistyöleireistä annettu laki (912/1943). Lisäksi valmiuslain säätämisen yhteydessä kumottiin valtiopäiväjärjestyksen 67 a §:n 3 momentti, joka oli käynyt tarpeettomaksi. Sanotun momentin mukaan poikkeuksellisia oloja varten voitiin lailla säätää perustuslaeista sellaisia poikkeuksia kuin perustuslain säätämisjärjestyksessä käsitellyllä lailla on säädetty. Momentti säädettiin ajankohtana, jolloin valmiuslainsäädäntö suunniteltiin toteutettavaksi yleisen puitelain ja sen nojalla annettavien erillisten valmiuslakien säätämisellä.
Samanaikaisesti valmiuslain kanssa tuli voimaan puolustustilalaki (1083/1991). Molemmat lait voivat tulla sovellettaviksi sodan aikana. Ristiriitatilanteessa puolustustilalain säännöksillä on kuitenkin etusija. Toisaalta puolustustilalain soveltamisen yhtenä edellytyksenä on, etteivät valmiuslain toimivaltuudet ole riittäviä puolustustilalain tarkoituksen saavuttamiseksi. – –
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2008/20080003
Ilmoita asiaton viesti
13.3.2020 hs.fi:
Suomen päättäjät käsittelevät valmiuslain käyttöönottoa – tällainen on laki, jota kukaan ei haluaisi vapaaehtoisesti ottaa käyttöön
Poliitikot käsittelivät torstaina valmiuslakia, jonka tarkoituksena on suojata väestöä poikkeusoloissa. Valmiuslaki voi rajoittaa ihmisten elämää hyvin poikkeuksellisella tavalla. Kokoomus ja perussuomalaiset olisivat valmiit rajoituksiin jo nyt. – –
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006437062.html
Ilmoita asiaton viesti