Voiko Suomi juridisesti pätevällä tavalla ”kapseloida” perinteiset kuluttaja-asiat ja ympäristöä koskevat kuluttaja-asiat omikseen?

 

Miksi Suomi haluaa – tai voiko se edes juridisesti pätevällä tavalla – ”kapseloida” ns. perinteiset kuluttaja-asiat ja toisaalta ympäristöä koskevat kuluttaja-asiat omikseen sopimusehtodirektiivin ja yritysvastuudirektiivin poikkeavan oman kansallisen sääntelynsä ja oikeuskäytännön kautta? Mitä tästä sanoo EU? (Kuva clip art)

Jatkoa edellisiin blogeihini, jotka koskivat EU:n ns. sopimusehtodirektiiviä

Ks. Kuluttajien suojeleminen kohtuuttomilta sopimusehdoilta. TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Direktiivi 93/13/ETY kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista

mm. tämä:

  • Kohtuuttomiksi katsotut ehdot eivät sido kuluttajaa, mutta muu sopimus sitoo edelleen osapuolia, jos se on laillisesti mahdollista.
  • EU:n jäsenvaltioiden on varmistettava, että kuluttajilla on käytössään tehokkaita oikeussuojakeinoja kuluttajasopimusten kohtuuttomien ehtojen soveltamisen lopettamiseksi.
  • Järjestöt tai henkilöt, joilla on oikeutettu intressi suojella kuluttajia, voivat saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi kohtuuttoman sopimusehdon soveltamisen lopettamisen.
  • Euroopan komissio antoi vuonna 2019 tiedonannossa ohjeita direktiivin 93/13/ETY tulkinnasta ja soveltamisesta. Tiedonannossa esitellään jäsennellyllä tavalla direktiiviä koskevaa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä tarkoituksena helpottaa direktiivin tehokasta soveltamista EU:ssa sekä Euroopan talousalueeseen kuuluvissa maissa.

Lähde

Mikä erottelee em. sopimusehtodirektiivin mukaiset kuluttaja-asiat ”ympäristön kulutusasioista”, joihin Suomi ei yritysvastuuudirektiivillä halua sallia esim. ryhmäkannemahdollisuutta?

Usein kuluttaja-asiat ja ympäristöasiat kulkevat käsi kädessä – ja nimenomaan kestävän kehityksen mukaisissa hankkeissa ja suunnitelmissa.

Miksi Suomi haluaa ikään kuin ”kapseloida” ympäristöasiat pois niistä asioista, joissa tavallisilla kuluttajilla ja heidän muodostamilla kansalaisjärjestöillä on omia lähiympäristöjään tai asuinalueitaan ”kuluttavien” kuluttajien oikeuksia koskevia intressejä ajettavanaan?

SLL:

EU:n ym­pä­ris­tö­vas­tuu­di­rek­tii­vin arvionti
Lausunnot 4.8.2022

– – ”Ympäristövastuudirektiiviä ei ole kuitenkaan käytetty Suomessa kuin muutamia kertoja. Pääongelmat periytyvät poliittisista kompromisseista: komission direktiiviesitys suli sitä tehtäessä kuin lumiukko, kun jäsenmaat unohtivat sen tekemiseen johtaneet ympäristöonnettomuudet.” – –

Lähde

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu