Voisivatko saamelaiset, joille Suomi on antanut perus- ja ihmisoikeuksia loukkaavia päätöksiä, hakea YVV:lta korvauksia ja hyvityksiä?

–

Tarvitaanko me uusi muutoksenhakuelin saamelaisasioissa, kun meillä on jo Yhdenvertaisuusvaltuutettu (YVV) ja siellä laillisesti perustettu lautakunta, joka voisi käsitellä myös näitä saamelaisten yhdenvertaisuusasioita ja syrjintää?

—

Voisivatko aikaisemmin syrjityiksi tulleet tai syrjityiksi jatkossa tulevat saamelaiset hakea oikaisuvaatimuksella YVV:n kautta korvauksia ja hyvityksiä ja esim. KHO:n lainvoimaisten päätösten purkuja?

—

Olisiko tämä myös kaikille muille syrjityiksi tulleille mahdollista? Oikaisuvaatimukset YVV:lle purkaisivat käsittelyruuhkia pois ylikuormitetuista tuomioistuimistamme, erityisesti KHO:sta. Näin myös muutoksenhakujen kokonaiskäsittelyajat lyhenisivät ja oikeudenkäyntimaksut pienenisivät oleellisesti kokemastaan syrjinnästä muutosta hakevilla asiakkailla, jos näitä samoja – ja usein vahingonkorvausvaateita sisältäviä – oikeusprosesseja,  ei tarvitsisi viedä enää käräjäoikeuteen, hovioikeuteen ja KKO:hon saakka.

Samalla säästäisimme yhteiskunnan resursseja ja veronmaksajien verotaakkaa; ja siten veroja ei tarvitsisi nostaa eikä ikäviä yhteisiä palveluja koskevia menoleikkauksia tehdä – ainakaan näiden todettuun syrjintään liittyvien asiakokonaisuuksien hoitamiseksi ja osalta..

—

Olli Mäenpää (15.2.2023)
Perustuslakivaliokunnalle

Hallituksen esitys laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n
muuttamisesta (HE 274/2022 vp)

• ”Muutoksenhaku oikaisuvaatimukseen annetusta vaalilautakunnan päätöksestä”, s. 7:

– – ”Valituslautakunnat, jollaisena lakiehdotuksen mukaista muutoksenhakulautakuntaa on perusteltua pitää, ovat sellaisia muutoksenhakuelimiä, joista on perustuslain 98 §:n 3 momentin ilmentämän periaatteen mukaisesti säädettävä lailla ja joiden toiminnassa perustuslain 21 §:n 2 momentissa tarkoitettujen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeiden tulee täyttyä (PeVL 25/2004 vp, s. 2, PeVL 15/2002 vp, s. 3, PeVL 55/2002 vp, s. 3). Näiden valituslautakuntaa koskevien kriteerien voidaan katsoa täyttyvän, kun lakisääteisyyden vaatimuksen kannalta ehdotettua sääntelyä voidaan pitää riittävänä ja lautakunta soveltaisi asiaa käsitellessään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia (41 h §).

Arvioitaessa sitä, täyttääkö muutoksenhakulautakunnan asemaa koskeva sääntely myös perustuslain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun riippumattoman lainkäyttöelimen kriteerit, on lähtökohtana se, että perustuslain ilmaisulla muu riippumaton lainkäyttöelin tarkoitetaan perusoikeusuudistuksen esitöiden (HE 309/1993 vp, s. 74) mukaan paitsi toimielimen riippumattomuutta suhteessa toimeenpanovaltaan, myös sen puolueettomuutta suhteessa asian eri osapuoliin. Epäilemättä se edellyttää riippumattomuutta myös suhteessa ulkopuolisiin tahoihin.

Saamelaiskäräjien yhteydessä toimiva muutoksenhakulautakunta olisi lakiehdotuksen mukaan itsenäinen ja riippumaton toimielin (41.2 §), jossa asian käsittelyyn sovellettaisiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia (41 h §). Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajalta ja jäseneltä edellytettäisiin riippumattomuutta tuomiovallan käyttämisessä, ja he toimisivat tuomarin vastuulla (41 § §).” – –

Lähde

—

Ks. myös edellinen 2.3.2023 US-blogi ”O. Mäenpää 15.2.2023, HE 274/2022 vp, saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta”