Voisivatko saamelaiset, joille Suomi on antanut perus- ja ihmisoikeuksia loukkaavia päätöksiä, hakea YVV:lta korvauksia ja hyvityksiä?
–
Tarvitaanko me uusi muutoksenhakuelin saamelaisasioissa, kun meillä on jo Yhdenvertaisuusvaltuutettu (YVV) ja siellä laillisesti perustettu lautakunta, joka voisi käsitellä myös näitä saamelaisten yhdenvertaisuusasioita ja syrjintää?
—
Voisivatko aikaisemmin syrjityiksi tulleet tai syrjityiksi jatkossa tulevat saamelaiset hakea oikaisuvaatimuksella YVV:n kautta korvauksia ja hyvityksiä ja esim. KHO:n lainvoimaisten päätösten purkuja?
—
Olisiko tämä myös kaikille muille syrjityiksi tulleille mahdollista? Oikaisuvaatimukset YVV:lle purkaisivat käsittelyruuhkia pois ylikuormitetuista tuomioistuimistamme, erityisesti KHO:sta. Näin myös muutoksenhakujen kokonaiskäsittelyajat lyhenisivät ja oikeudenkäyntimaksut pienenisivät oleellisesti kokemastaan syrjinnästä muutosta hakevilla asiakkailla, jos näitä samoja – ja usein vahingonkorvausvaateita sisältäviä – oikeusprosesseja, ei tarvitsisi viedä enää käräjäoikeuteen, hovioikeuteen ja KKO:hon saakka.
Samalla säästäisimme yhteiskunnan resursseja ja veronmaksajien verotaakkaa; ja siten veroja ei tarvitsisi nostaa eikä ikäviä yhteisiä palveluja koskevia menoleikkauksia tehdä – ainakaan näiden todettuun syrjintään liittyvien asiakokonaisuuksien hoitamiseksi ja osalta..
—
Olli Mäenpää (15.2.2023)
Perustuslakivaliokunnalle
Hallituksen esitys laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n
muuttamisesta (HE 274/2022 vp)
- ”Muutoksenhaku oikaisuvaatimukseen annetusta vaalilautakunnan päätöksestä”, s. 7:
– – ”Valituslautakunnat, jollaisena lakiehdotuksen mukaista muutoksenhakulautakuntaa on perusteltua pitää, ovat sellaisia muutoksenhakuelimiä, joista on perustuslain 98 §:n 3 momentin ilmentämän periaatteen mukaisesti säädettävä lailla ja joiden toiminnassa perustuslain 21 §:n 2 momentissa tarkoitettujen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeiden tulee täyttyä (PeVL 25/2004 vp, s. 2, PeVL 15/2002 vp, s. 3, PeVL 55/2002 vp, s. 3). Näiden valituslautakuntaa koskevien kriteerien voidaan katsoa täyttyvän, kun lakisääteisyyden vaatimuksen kannalta ehdotettua sääntelyä voidaan pitää riittävänä ja lautakunta soveltaisi asiaa käsitellessään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia (41 h §).
Arvioitaessa sitä, täyttääkö muutoksenhakulautakunnan asemaa koskeva sääntely myös perustuslain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun riippumattoman lainkäyttöelimen kriteerit, on lähtökohtana se, että perustuslain ilmaisulla muu riippumaton lainkäyttöelin tarkoitetaan perusoikeusuudistuksen esitöiden (HE 309/1993 vp, s. 74) mukaan paitsi toimielimen riippumattomuutta suhteessa toimeenpanovaltaan, myös sen puolueettomuutta suhteessa asian eri osapuoliin. Epäilemättä se edellyttää riippumattomuutta myös suhteessa ulkopuolisiin tahoihin.
Saamelaiskäräjien yhteydessä toimiva muutoksenhakulautakunta olisi lakiehdotuksen mukaan itsenäinen ja riippumaton toimielin (41.2 §), jossa asian käsittelyyn sovellettaisiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia (41 h §). Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajalta ja jäseneltä edellytettäisiin riippumattomuutta tuomiovallan käyttämisessä, ja he toimisivat tuomarin vastuulla (41 § §).” – –
—
Ks. myös edellinen 2.3.2023 US-blogi ”O. Mäenpää 15.2.2023, HE 274/2022 vp, saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta”
—
Ks. alla
Ajantasainen (30.12.2014/1325)
Yhdenvertaisuuslaki
3 luku
Syrjinnän ja vastatoimien kiellot
8 §
Syrjinnän kielto
Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.
Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.
9 §
Positiivinen erityiskohtelu
Sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää.
10 §
Välitön syrjintä
Syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.
11 §
Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet
Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.
Erilainen kohtelu on kuitenkin oikeutettua siinäkin tapauksessa, että kohtelun oikeuttamisperusteista ei ole säädetty, jos kohtelulla on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, kun kyse on:
1) julkisen vallan käytöstä tai julkisen hallintotehtävän hoidosta;
2) itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta;
3) koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta;
4) jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista;
5) erilaisesta kohtelusta etnisen alkuperän perusteella.” (tekstin tummennukset omia)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325
Ilmoita asiaton viesti
—
Siis ymmärränkö oikein em. Yhdenvertaisuuslain 11,2 §:n 2) kohdasta, että jos esim. KHO:n saamalaisille (tai muille) antamat päätökset ovat kv-ihmisoikeussopimusten ja EU:n perusoikeuskirjan vastaisia ilmeisen syrjiviä ja niistä aiheutuu suoranaisia välittömiä (myös välillisiä) vahinkoja, niin ”Erilainen kohtelu on kuitenkin oikeutettua siinäkin tapauksessa, että kohtelun oikeuttamisperusteista ei ole säädetty, jos kohtelulla on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, kun kyse on:
1) julkisen vallan käytöstä tai julkisen hallintotehtävän hoidosta;” – –
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325
—
Miten ihmeessä me on voitu säätää tällainen laki?!
Ks. Finlex.fi
Perustuslaki
1 luku
Valtiojärjestyksen perusteet
1 §
Valtiosääntö
Suomi on täysivaltainen tasavalta.
Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroopan unionin jäsen. (4.11.2011/1112)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
—
KHO on useissa saamaleisia (ja muita valtion itsensä syrjimiä) koskevissa päätöksissään unohtanut em. tavalla ”edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.”
Ilmoita asiaton viesti
—
KKO puolestaan edistää korruption torjuntaa ja sitä kautta oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassamme eilen 2.3.2023 antamallaan yhteiskunnallisesti merkittävällä virkavelvollisuuden rikkomista ym. koskevalla päätöksellään (Kittilä):
KKO:2023:17
Virkarikos – Virkavelvollisuuden rikkominen – Virka-aseman väärinkäyttäminen
Tahallisuus – Korotettu tahallisuusvaatimus
Laillisuusperiaate – Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
Diaarinumero:
R2021/546
Taltionumero:
300
Antopäivä:
2.3.2023
ECLI-tunniste:
ECLI:FI:KKO:2023:17
Z:n kunnan kunnanjohtaja P oli tehnyt tutkintapyynnön kuntakonserniin kuuluvan X Oy:n entisestä toimitusjohtajasta O:sta.Tietoisena O:ta koskevasta vakavasta rikosepäilystä kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet A, B, C, D, E, F, G ja H päättivät kunnanhallituksen kokouksessa peruuttaa tutkintapyynnön ja antaa kunnan yhtiökokousedustajille omistajaohjauksen O:n palauttamiseksi X Oy:n toimitusjohtajan toimeen. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että A, B, C, D, E, F, G ja H syyllistyivät virka-aseman väärinkäyttämiseen.
RL 40 luku 7 §
RL 40 luku 12 § 1 mom
https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202317.html
—
Ilmoita asiaton viesti
–
yle.fi 2.3.2023
”Kittilä-jutun syyttäjät ovat erittäin tyytyväisiä KKO:n ratkaisuun”
https://yle.fi/a/74-20020655
Ilmoita asiaton viesti
—
yle.fi 2.3.2023
”Kaikki alkoi ex-kunnanjohtaja Anna Mäkelän tekemästä tutkintapyynnöstä: ”Enpä tiedä, miten tätä asiaa kommentoisi”, hän toteaa nyt
Korkein oikeus tuomitsi Kittilän kuntapäättäjiä virkarikoksista, ex-kunnanjohtajalle KKO ei myöntänyt valituslupaa.”
KKO ei ottanut kantaa Mäkelän potkuihin
Tutkintapyynnön peruuttamisen lisäksi tapahtui paljon muutakin.
– – ”Anna Mäkelä ei ole enää pitkään aikaan ollut Kittilässä kunnanjohtajana. Hän sai jupakan jälkimainingeissa potkut, jotka Korkein hallinto-oikeus totesi aikanaan laittomiksi. Mäkelä syytti kuntapäättäjiä myös häneen kohdistuneesta epäasiallisesta käytöksestä. Hovioikeuden ja käräjäoikeuden mielestä luottamushenkilöiden käytös ei silti täyttänyt rikoksen tunnusmerkkejä.” – –
https://yle.fi/a/74-20020621
—
EDIT:
Tämän blogin varsinaiseen ”punaiseen lankaan” liittyen, jos em. Anna Mäkelän olisi vasta nyt katsottu olleen syrjintärikoksen uhri, voisiko hän hakea vielä nyt tässä vaiheessa YVV:ltä korvausta ja hyvitystä kokemastaan kaltoin kohtelusta ja syrjinnästä esim. YVV:lle jätetyllä oikaisuvaatimuksella? Sen sijaan, että hän jättäisi lainvoimaisesta päätöksestä purkuhakemuksen? (tekstiä korjattu 3.3.2023, klo 13.57)
Ilmoita asiaton viesti
—
30.12.2014/1325
Yhdenvertaisuuslaki
4 luku
Valvonta
18 § (20.12.2022/1192)
Valvontaviranomaiset
Tämän lain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä työsuojeluviranomaiset.
Tämän lain noudattamista työelämässä valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu ja työsuojeluviranomaiset. Mainittujen viranomaisten tehtävistä ja toimivaltuuksista säädetään lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetussa laissa (1326/2014) ja työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006).
Eduskuntaan ja eduskunnan toimielimiin tämän lain säännöksiä valvonnasta sovelletaan vain, jos kysymys on eduskunnan tai sen toimielimen toiminnasta viranomaisena tai työnantajana.
Tämän lain säännöksiä valvonnasta ei sovelleta tasavallan presidentin, valtioneuvoston yleisistunnon, valtioneuvoston oikeuskanslerin eikä eduskunnan oikeusasiamiehen toimintaan.
Tämän lain säännöksiä valvonnasta ei sovelleta tuomioistuinten ja muiden lainkäyttöelinten toimintaan, jos kysymys on niiden lainkäyttötoiminnasta.
L:lla 1192/2022 muutettu 18 § tulee voimaan 1.6.2023. Aiempi sanamuoto kuuluu:
18 §
Valvontaviranomaiset
Tämän lain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä työsuojeluviranomaiset.
Eduskuntaan ja eduskunnan toimielimiin tämän lain säännöksiä valvonnasta sovelletaan vain, kun kysymys on eduskunnan tai sen toimielimen toiminnasta viranomaisena tai työnantajana.
Tämän lain säännöksiä valvonnasta ei sovelleta tasavallan presidentin, valtioneuvoston yleisistunnon, tuomioistuinten ja muiden lainkäyttöelinten eikä valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen toimintaan.” – – (tummennus oma)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325
—
YVV:n tulee välittömästi puuttua saamelaisten ja muiden ehkä ilmeisen pitkäaikaista syrjintää ja härintää kokeneiden kansalaisten saamiin tuomioistuinten laittomiin – usein HL 31 §:n ja HL 32 §:n vastaisesti tehtyihin päätöksiin, joissa tuomioistuimet eivät ole hoitaneet omaa käsittelyssä olevien muutoksenhakuasioiden selvitysvelvollisuuttaan – ja ilmeisen selviin HE 78/2000 vp ja PL 21 §:n vastaisiin esittelijöiden ja tuomareiden (huom. jopa tuomioistuinten omien esittelijöiden ja tuomareiden!); kuntapäättäjien; terveydenhoitoalan asiantuntijalausuntojen esteellisyyksiin ja muuhun ilmeisen selvään lainvastaiseen lainkäyttöön (PL 2,3 §); menettely- ja prosessivirheet ilmeisiin lainvastaisuuksiin ja ”ei kahdesti samassa asiassa” -rikkomuksiin
Tämä siksi, että edellä oleva 1.6.2023 lakimuutos tulee voimaan pian, jossa sanotaan, että ”Tämän lain säännöksiä valvonnasta ei sovelleta tuomioistuinten ja muiden lainkäyttöelinten toimintaan, jos kysymys on niiden lainkäyttötoiminnasta.”
Ilmoita asiaton viesti
—
yle.fi 28.2.2023
”Saamelaisnuoret osoittavat mieltään tuulivoimaloita vastaan Oslossa, koska Norja ei ole noudattanut korkeimman oikeuden päätöstä”
– – ”Fosenin tuulivoimalat rikkovat saamelaisten ihmisoikeuksia
Fosenin alueelle Trøndelagiin on rakennettu Pohjois-Euroopan suurin tuulivoimalakeskittymä. Alueen poronhoitajat ovat taistelleet tuulivoiman rakentamista vastaan vuosia.
– Korkeimman oikeuden tuomiossa sanotaan erittäin selvästi, että porosaamelaiset eivät voi harjoittaa perinteistä elinkeinoaan Fosenissa tuulivoiman rakentamisen takia. Se rikkoo heidän ihmisoikeuttaan oman kulttuurinsa harjoittamisessa ja toimeentulon saamisesta siitä, taustoittaa NRK Sápmin politiikan asiantuntija Mona Solbakk.
Myös Norjan ihmisoikeusinstituutin edustajat ovat todenneet, että Norja rikkoo asiassa ihmisoikeuksia.
Energiakriisin vuoksi asia on tärkeä Norjan hallitukselle. Hallituksen suunnitelmissa on rakentaa useita tuulipuistoja erityisesti Pohjois-Norjaan.”
https://yle.fi/a/74-20020234
Ilmoita asiaton viesti