YM: Miten Suomessa on täytäntöönpantu Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen velvoite jokaisen oikeudesta maisemansuojeluun?
Kaunis maisema – katoava luonnonvara? Onko meillä perustuslain 20 §:n mukainen oikeus puolustaa kaunista maisemaa? Kuka arvottaa suomalaisen kauniin ja suojeltavan maiseman? Milloin perustuslain 20 §:n mukainen julkisen vallan ”pyrkimys” muuttuu tosiasialliseksi ja vaikuttavaksi toiminnaksi ympäristön ja maiseman suojelussa? Onko kunnille annettu jo liikaa valtaa kaavoituksessa ja maankäytössä? Rakennusliikkeetkö meillä Suomessa määrävät suojelun arvoisen maiseman?..
—
Eurooppalainen maisemayleissopimus (14/2006)
- Euroopan neuvoston jäsenvaltiot, jotka ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen – – ja jotka pitävät maisemaa yksilön ja sosiaalisen hyvinvoinnin tärkeänä osatekijänä ja katsovat, että jokaisella on sen suojeluun, hoitoon ja suunnitteluun liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia; – –
—
Milloin meillä oikeasti toteutuu perustuslain 20 §? ”Vastuu ympäristöstä”
Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.
Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Lähde: Finlex
Tutustu myös Maiseman huomioon ottaminen metsätaloudessa (Eeva Karjalainen, Kirsi Mäkinen, Liisa Tyrväinen, Harri Silvennoinen ja Ron Store)
Miksi maiseman huomioon ottaminen on unohdettu viimeisten 10 vuoden aikana?..
Kaupungit täydennysrakennetaan ahtaasti ja tyylittömästi eikä valtakunnallisia RKY-alueita tai -kohteita oteta riittävästi huomioon.
Kaupunkikeskustoihin nousee rumia rakennuksia kuin sieniä sateella; jättikorkeita tuulimyllypuistoja pystytetään joka nimen notkoon ja saarelmaan – eikä merimaisemakaan saa enää olla rauhassa.. 🙁
Tästä suuntauksestako tulevat sukupolvet meitä kiittävät?
—
Keski-Suomessa suunnitellaan tuulimyllypuistoja maisemansuojelun kannalta erittäin kiistanalaisiin paikkoin (mm. Toivakka ja Petäjävesi)
Kannattaisi huomioida s. 19 – 20 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (luku 4.5, Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto) mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat tuulivoimarakentamisessa pyrkimystä keskitettyihin ratkaisuihin sekä tuulivoimarakentamisen ja muiden alueidenkäyttötarpeiden yhteensovittamista. Tuulivoimaloiden keskittäminen on tärkeää etenkin maisemavaikutusten hallinnan kannalta.” – –
https://ym.fi/documents/1410903/39500356/Taustamuistio.+Valtakunnallisesti+arvokkaiden+maisema-alueiden+p%C3%A4ivitysinventointi.pdf/2d20d2d0-0e70-1d54-6aa1-2d110a21ad03/Taustamuistio.+Valtakunnallisesti+arvokkaiden+maisema-alueiden+p%C3%A4ivitysinventointi.pdf?t=1601627699299
—
Huom.
Keski-Suomen 2020 lainvoiman saanut uudistettu maakuntakaava ”rullaa” eikä sillä ole riittävästi ohjausvoimaa esim. tuulimyllyrakentamiseen, kaivostoimintaan yms.
—
Ks. myös Maisemavaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa 1/2016
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/64964/SY_1_2016.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Ilmoita asiaton viesti
YM, Julkaisut
https://ym.fi/julkaisut?p_p_id=fi_yja_valto_web_portlet_Valto&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&_fi_yja_valto_web_portlet_Valto_cur=0&_fi_yja_valto_web_portlet_Valto_cmd=search&_fi_yja_valto_web_portlet_Valto_queryString=valtakunnalliset%20alueidenk%C3%A4ytt%C3%B6tavoitteet&_fi_yja_valto_web_portlet_Valto_range=on
Ilmoita asiaton viesti
Yleishuomiona, maisemansuojelussa on enemmän ristiriitaisuuksia verrattuna arkkitehtuurissa rakennusten suojeluun, ja tulkinnanvaraisuutta on enemmän.
Maisemansuojelu nousi esille 1980-luvulla, kun harjusoraa käytettiin rakentamiseen, ja ei välitetty muusta kuin helposta saatavuudesta. Sen seurauksena sitten alettiin kiinnittämään enemmän huomiota mm. avohakkuiden näkymiseen maisemassa.
Maisemansuojelussa, jos kyse on kulttuurimaisemasta kuten useimmiten, vaaditaan paljon enemmän aktiivista toimintaa, jos jokin tietty näkymä halutaan säilyttää samanlaisena. Eli jos mitään toimenpiteitä, kuten vaikka niityn pusikoitumista ei aktiivisesti estetä, niin se maisema muuttuu luonnostaan ja kasvaa umpeen. Jos tilan haluaa säilyttää avoimena, niin sitten siihen pitää suunnitella joku sellainen toiminto joka sitä avoimuutta edes auttaa, kuten golfkenttä, vaikkei se lajiston monimuotoisuuden kannalta olekaan se paras vaihtoehto. Voidaanko yksityisiltä edellyttää, että pelto pidetään viljeltynä, vaikkei se olekaan taloudellisesti kannattavaa? Ei, sen vuoksi nousi käsitteeksi maisemapelto, eli maksetaan (yleensä kunta) alueen avoimena pitämisestä. Maisemaa ennallistettaessa sitten valitaan joku ajanjakso valokuvan tai maalauksen perusteella, ja siitä yritetään saada saman näköinen.
Ongelmana omasta mielestä on, että hyvä tarkoitus muuttuu vaivihkaa pelkäksi muutoksen vastustukseksi. Sen vuoksi suojelutoimenpiteillä pitää aina olla hyvät perustelut, ei pelkästään se, että tälläinen tämä aina on ollut. Sillä maisemalla pitää olla jotain ainutlaatuista arvoa. Ympäristön (maiseman) pilaaminen taas on sitten eri juttu omasta mielestä, eli juuri nämä soranottoalueet. Tuulivoimaloita taas ei pidä niihin rinnastaa, ellei ne sitten ruostu pystyyn sinne metsän keskelle osa lavoista irronneena.
Tuulivoimaloiden osalta pitää voida myös kysyä, että missä vaiheessa ne sitten kypsyvät yhdeksi kerrokseksi kulttuuri-/tuotantomaisemassa. Tällä hetkellä ne ovat se tulokas, ensi vuosisadalla ihmiset keskustelevat vanhojen tuulivoimala-alueiden suojelun tarpeesta?
Paras sijainti niille olisi kerroksellisesti tehdasympäristössä, jossa on ennestään korkeita savupiippuja, mutta käytännössä ne eivät enää sinne oikein mahdu, kun ovat niin korkeita, jos lavan pyyhkäisykorkeus on jo 300m. Jos vertaa niitä vaikka Hollannin tuulimyllyihin, eli sijoittaisi uuden voimalan vanhan myllyn tilalle, niin vaikka käyttötarkoitus on sama kaltainen, on lopputulos on kuitenkin hyvin erilainen johtuen ihan mittakaavasta. Toinen tuotantomaiseman tyyppi Suomessa on talousmetsät, jotka on sitten valittu soveltuviksi myös tuulivoimaloille, eli niistä on siellä pienin haitta.
Aina jäädään jotain kaipaamaan, kuten vaikka niitä savuttavia tehtaanpiippuja. Ehkä niistä riittää pelkät valokuvat tai maalaukset jälkipolville, vaikka työpaikkojen soisi kuitenkin säilyvän jossain muodossa.
Ja huom. tässä en ota kantaa siihen, onko tuulivoimaloiden rakentaminen taloudellisti tai energiapoliittisesti järkevää.
Ilmoita asiaton viesti
Mika, hyvää analyyttistä pohdintaa sinulla 🙂
Kirjoitat, että omasta mielestäsi ongelmana on, että ”hyvä tarkoitus muuttuu vaivihkaa pelkäksi muutoksen vastustukseksi. Sen vuoksi suojelutoimenpiteillä pitää aina olla hyvät perustelut, ei pelkästään se, että tälläinen tämä aina on ollut. Sillä maisemalla pitää olla jotain ainutlaatuista arvoa.”
Olen esim. täällä Jyväskylässä ja Keski-Suomessa huomannut sen, että edes hyvätkään perustelut eivät tuota tulosta luonnon, maiseman eikä kulttuuriperinteen tai rakennusperinnön suojelussa. Vrt. Tourujokilaaksossa tapahtuva täysin willi ja vapaa rakentaminen, jossa ei edes ’rullaava’ K-S:n maakuntakaava pysy perässä tai se, että ko. lainvastaisesta K-S:n maakuntakaavasta oli alueen asukasyhdistys jättänyt valituslupahakemuksensa tai että se vastusti avovankilan tuloa Tourujokivarren uhanalaiselle luontotyypille tai että se vastusti LSL:n 57 §:llä avovankilan alta kaadettua liito-oravametsää.. Kaikki ihan turhaan: palkaksi vain muutoksenhakukulut ja turha edunvalvontatyö.
Elyt ja avit, paikallinen ja valtion museoviranomainen sekä ympäristöministeriö vain pyörittelevät silmiään jossakin ihan muualla, koska Tourujoen asioihin ei yhdelläkään näistä riitä mitään aitoa mielenkiintoa.
Tourujokialuetta tärkeimpänä toimialueenaan pitänyt Jyväskylän alakaupungin asukasyhdistys ry yritti valituksillaan ja suojeluesityksillään säilyttää kulttuuri- ja rakennusperintöä ja kaunista luonnon maisemaa ja jokiluontoa – kaikkiko ihan turhaan?.. 🙁 Nyt sama asukasyhdistys on laajentanut toimialuettaan Jyväskylän ydinkeskustaan – toivoen saavansa 16-kerroksisten maisemaan sopimattomien pilvenpiirtäjien nouseminen Aallonkin suunnittelemaan matalaprofiiliseen Jyväskylän keskustaan.. Toivotan asukasyhdistykselle onnea uusissa pyrkimyksissä! 🙂
Kirjoitat myös, että ”Tuulivoimaloiden osalta pitää voida myös kysyä, että missä vaiheessa ne sitten kypsyvät yhdeksi kerrokseksi kulttuuri-/tuotantomaisemassa. Tällä hetkellä ne ovat se tulokas, ensi vuosisadalla ihmiset keskustelevat vanhojen tuulivoimala-alueiden suojelun tarpeesta?”
Mika, mikä pikimmin ne saadaan pois maisemaa ja luonnon rauhaa pilaamasta, sitä parempi.
Minä otan selvän kannan myös tässä kohdin: tuulivoimapuistoja ei pidä päästää kulttuurisesti ”kerrostumaan” mihinkään – niin rumia ja vahingollisia ne ovat.
Lisäksi niiden purkaminen aikanaan on mahdottoman suuri kustannuserä ja jätekuorma. Ihmettelen, mihin rahastoidaan niin suuri summa tämän jätekuorman asianmukaiseen hoitamiseen, jotta ne ruostuneet ropelit eivät meille ”kerrostu”.. 😉
Kulttuurinen kerrostuminen sinällään on ihan ok, jos se suunnitellaan ja toteutetaan taiten kunkin alueen ominaispiirteet ja kulttuuriarvot säilyttäen. Ja tämä on sitten varsin subjektiivista harkintaa ja sitä ei pidä jättää rakennusliikkeille tai tuulimyllyhankekonsulteille.
Tässä hyvä uutinen luonnonsuojelun saralla:
Keski-Pohjanmaan maakuntaan perustettavia luonnonsuojelualueita koskevat valtioneuvoston ja ympäristöministeriön asetukset
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/1967/2018
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a5276734-ff82-4404-995d-970cf96b21e6
Osallistukaa kuulemiseen 28.2.2020 mennessä! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
—
Tässä toinen mielenkiintoinen uutinen:
”Tampere selvittää viheralueiden käyttöä korona-aikana kansainvälisessä hankkeessa”
https://unalab.eu/en/study-use-urban-green-spaces
Kyselyllä selvitetään, miten viheralueet auttavat asukkaita selviytymään pandemiassa ja millaisia muutoksia viheralueiden käytössä on tapahtunut pandemian aikana. Tuloksia hyödynnetään kaupunkisuunnittelussa sekä viheralueiden suunnittelussa.
https://kuntatekniikka.fi/2021/01/08/tampere-selvittaa-viheralueiden-kayttoa-korona-aikana-kansainvalisessa-hankkeessa/?utm_source=Helsinki+etsii+rakentajaa&utm_medium=email&utm_campaign=
—
Milloin saadaan ko. kysely suomeksi ja kaikkien halukkaiden vastattavaksi? Vastausaikaa vain tammikuun loppuun!
Ilmoita asiaton viesti
—
Nyt löysin suomenkielisen linkin!:
”Tampere selvittää viheralueiden käyttöä korona-aikana kansainvälisessä hankkeessa”
Osallistu ”tutkimukseemme, jossa kartoitamme, miten ihmiset käyttävät kaupunkien viheralueita ja suhtautuvat niihin sekä viheralueiden käytön muutoksista, joita COVID-19-tilanne on aiheuttanut. Tämän tutkimuksen tulokset auttavat kaupunkien viheralueiden suunnittelussa ja hyödyntävät kaikkia asukkaita kaupunkiväestön tarpeiden tyydyttämisessä.” – –
Kyselyyn vastaaminen vie noin 15 minuuttia.
https://unalab.eu/en/study-use-urban-green-spaces-finnish
Ilmoita asiaton viesti
Kotini maatila sijaitsee ja kahden lasteimme perheiden talo myös Piipsjärven kulttuurimaisema alueella. Alueella on maakunta kaava ja KHO.n päätös MRL.n mukaisen oikeusvaikutteinen yleiskaava. Osayleiskaavan tarkoituksena on tukea Piipsjärven säilymistä ja kehittämistä elinvoimaisena maaseutumaisena kylänä.
Tätä voi vain ihmetellä MILLOIN? ”Milloin meillä oikeasti toteutuu perustuslain 20 §? ”Vastuu ympäristöstä”
KHO.n (2014 v.) päätös asun ympäristömme laajasti vahvistaa arvokkaaksi maaseutu maisemaksi kuinka sitä on suojeltava ja samoin
PIIPSJÄRVEN KULTTUURIMAISEMA Kohteen aikaisempi nimi ja arvoluokkaPiipsjärven viljelysmaisema. Maakunnallisesti arvokas kohde (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993).Kunta: Oulainen
https://pohjois-pohjanmaa.fi/wp-content/uploads/2020/08/4037.pdf
sivu 9. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys-inventointi on toteutettu ympäristöministeriön ohjauksessa. Ohjeistuksen mukaisesti inventoinnin päätavoitteena on ollut tarkistaa aluevalikoima sekä alueiden arvoluokka ja rajaukset vastaamaan uudistuneita maisemanhoidon toteuttamis- ja ohjausjärjestelmiä. Näitä ovat muun muassa maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja siihen sisältyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, luonnonsuojelulaki (1096/1996), maatalouden ympäristötuen järjestelmät sekä eurooppalai-nen maisemayleissopimus (173/2006). Maisema-alueilla turvataan edustavien ja elinvoimaisten maaseutumaisemien säilyminen. Maankäyttö- ja rakennuslaissa olevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että arvokkaat maisema-alueet otetaan huomioon alueiden käytössä. Ne tulee muun muassa sisällyttää maakuntakaavoihin.
Maisema-alueen ytimenä on kookas Piipsjärvi.
”Maisema on kumpuilevaa. Järveä ympäröivää viljelysmaisemaa reunustavat kallioiset selännealueet”. Asumme juuri tällä omistamillamme kallio alueella.
”ArviointitekstiPiipsjärven kulttuurimaisema on edustava ja hieno maisemakokonaisuus. Se on yksi hienoimmista maaseudun kult-tuurimaisemaa edustavista kokonaisuuksista Pohjois-Pohjanmaalla”.
”Alueella on paitsi maisemallista arvoa, myös rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä arvoja. Maisema-alueella on paljon arvokkaita rakennuksia ja pihapiirejä”. (meillä 1800 luvulta samassa suvussa ja ko. vuosi sadalta myös rakennuksia). sivu 177 kartta mistä näkee kuinka piha piirimme sijaitsee arvokkaimmalla alueella ”kaunis maaseutu maisema ja järvi, hienot pelto aukea ym”.
Se on yksi hienoimmista maaseudun kulttuurimaisemaa edustavista kokonaisuuksista Pohjois-Pohjanmaalla ja tällä alueella asutuksen keskellä on toiminut kivilouhimo, jossa tuhottiin todella hieno ja arvokas kallio alue.
MRL ja maa-aines/ympäristösuojelu laki ei mahdollista ko. toimintaa laillisilla keinoilla. MAL -14 § pakollinen maisemointi tekemättä alue tuhottu niin pahoin 5 ha valta puuston ylittävät kivikasat piha piirimme laidassa.
Maa-aineksen ottaminen ei saa turmella kaunista maisemakuvaa eikä . kauniin maiseman turmelemista, erityisten luonnonarvojen tuhoutumista, nyt kuitenkin kulttuuri maisema tuhottu 8 ha alalta ja ympäristöministeriö on suojellut- 91 vuodesta asti tätä lain rikkomista.
Niin kauan kuin julkinen valta puolustaa lain rikkojia eikä noudata eurooppalainen maisemayleissopimus (173/2006). MRL, kaavoitusta, maa-aineslakia/ympäristösuojelu ja muita asiaan kuuluvia lakeja.
Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Tarvitsemme ministeriöön virkamiehet jotka hoitavat asiat ettei tämän kaltainen lain vastaisuus jatku.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Sanna! 🙂
Juuri tällaisia kannanottoja tarvitsemme julkisuudessa käsiteltäviksi ja ympäristö- ja oikeusviranomaisten tietoon, jotta myös kulttuuriperinnemaisemat ja yleensä ottaen arvokkaiksi arvotetut kauniit järvi-, metsä-, pelto-, kylä- ja merimaisemat saavat arvoisensa suojelun.
Sanna, tilannettanne ei voi kuin surullisena ihmetellä – ja ihmetellä todella suuresti!
Perustuslain 20 §:llä ei ole mitään käytännön merkitystä tai ohjausvoimaa, koska sillä perusteella ei ole saatu vielä ensimmäistäkään ennakkopäätösluonteista oikeusjuttua ratkaistua ja tulevaa oikeuskäytäntöä ohjaavaksi!
Ohjausvoimaa ei ole myöskään Århusin sopimuksella, Faron yleispuitesopimuksella, YVA- ja SEA-direktiiveillä; vesi ja teollisuusdirektiivillä, Eurooppalaisella maisemayleisopimuksella, jne… jne.. Kaikki ovat vain kauniita ’kulisseja maisemassa’.. 🙁
Kuntalaiset – muistakaa vaatia maisematyölupaa tai metsäilmoitusta nähtäväksenne, kun lähimetsänne tai kulttuuriperinnemaisemanne aiotaan tuhota kuulematta tedän kannanottojanne! Ja pyytäkää ne hyvissä ajoin, eikä vasta sitten kun puut jo kaatuvat tai maata siirretään tai murskataan..
Tehkää luonnonsuojelulain 57 §:n mukaiset vireillepanot ja vaatikaa niihin vastaus Ely-keskuselta muutoksenhakuohjeineen.
Muistakaa toimia heti, kun saatte vihiä tästä hankkeesta – täällä Keski-Suomessa on nyt koettu, että em. vireillepanolle ei riitä edes 2 viikkoa: puut kaatuivat avovankilatontilta joka tapauksessa ja kaikille asianosaisille – saati kuntalaisille – ei edes tiedotettu asiasta!
Vrt. KHO/ Muu päätös 717/2018:
– – ”Kun otetaan huomioon, että valituksenalaisella päätöksellä on myönnetty lupa avohakkuun suorittamiseen 97,6 hehtaarin suuruisella alueella, päätöksen täytäntöönpano ennen sen lainvoimaisuutta on tehnyt muutoksenhaun hyödyttömäksi. Näin ollen johtavan rakennustarkastajan ei olisi tullut antaa hakijalle maankäyttö- ja rakennuslain 144 §:n mukaista aloittamisoikeutta. Asiassa on lisäksi menetelty virheellisesti, kun siinä ei ole edellytetty Fennovoima Oy:ltä vakuuden asettamista. Siihen nähden, että maisematyölupapäätöksen mukainen toimenpide on jo tullut suoritetuksi, enempi lausuminen tältä osin raukeaa.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/muupaatos/1518689677986.html
Ilmoita asiaton viesti
Ympäristöministeriölle/ KHO ym.
Vielä lisään, mitä aikaisemmin jo mainitsemaani Tourujoella Rise-avovankilakampuksen alta liito-oravametsän kaatoon ja Luonnonsuojelulain 57 §:n ja 57 a §:n mukaisiin 19.3.2019 jätettyihin vireillepanoihin tulee, niin samalla kun puut jo 1.4.2019 tontilla kaatuivat, niin K-S Ely-keskus vasta samana päivänä kirjoitti epäävää päätöstään toiselle (A) LSL:n 57 §:n vireillepanijalle ja toisen (B) vireillepanijan vireillepano-oikeutta (ja valitusoikeutta) 1.4.2019 ajankohtana vasta ratkottiin, koska tälle samassa asianosaisasemassa (molemmat vireillepanot 19.3.2019!) vireillepanijalle (B) oli annettu vastineen antomahdollisuus 5.4.2019 saakka, ja tuo aika ei ollut vielä edes kulunut umpeen kun puut Rise-kampuksella jo 1.4.2019 kaatuivat..
LSL 57 §:n mukainen vireillepanotilanne on vertailtavissa tuoreeseen UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto) 13 päivänä tammikuuta 2021 (*) annettuun päätökseen:
– – ”81 Rikkomisen kestosta on toiseksi muistutettava, että sitä on lähtökohtaisesti arvioitava ottamalla huomioon ajankohta, jona unionin tuomioistuin arvioi tosiseikkoja, eikä ajankohta, jona komissio on saattanut asian sen käsiteltäväksi. Tällainen tosiseikkojen arviointi on katsottava tehdyksi menettelyn päättämispäivänä (tuomio 16.7.2020, komissio v. Romania (Rahanpesun torjunta), C-549/18, EU:C:2020:563, 77 kohta ja tuomio 16.7.2020, komissio v. Irlanti (Rahanpesun torjunta), C-550/18, EU:C:2020:564, 86 kohta).
82 Nyt käsiteltävässä asiassa on kiistatonta, että kyseessä oleva jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen päättyi 6.12.2018 eli ennen kyseisen menettelyn päättämistä.
83 Unionin tuomioistuin on todennut sen ajanjakson alkamisajankohdasta, joka on otettava huomioon SEUT 260 artiklan 3 kohdan nojalla määrättävän kiinteämääräisen hyvityksen määrän vahvistamiseksi, että päiväkohtaisesta uhkasakosta poiketen ajankohta, joka on otettava huomioon arvioitaessa kyseessä olevan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen kestoa, ei ole perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättymispäivä vaan kyseessä olevassa direktiivissä täytäntöönpanolle asetetun määräajan päättymispäivä (tuomio 16.7.2020, komissio v. Romania (Rahanpesun torjunta), C-549/18, EU:C:2020:563, 79 kohta ja tuomio 16.7.2020, komissio v. Irlanti (Rahanpesun torjunta), C-550/18, EU:C:2020:564, 90 kohta).” – –
http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf;jsessionid=4F9FC0F7D18DE8C1230D8CE1E5F8A29D?text=&docid=236404&pageIndex=0&doclang=FI&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=22664855
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tässä valtakunnassa oikeasti tapahtuu direktiivissä täytäntöönpanolle asetetun määräajan päättymispäivä ja sen seuraukset rikkomus tapauksissa. Kukaan ei valvo lain-ja hallintovalitusten/vastineen antomahdollisuutta eikä oikeudenmukaisuutta. Direktiivejä Suomikin on sitoutunut noudattamaan, mutta käytäntö on muuta.
Kuullostaa hyvin tutulta ”puusto kaadettiin” ja oltiin jälkijunassa KHO.n ratkaisut on juuri tätä. Muutos haku on täysin hyödytön ELY kyllä osaa viivytellä.
Ilmoita asiaton viesti
Sanna, ihan totta; Elyt osaavat kyllä viivytellä, mutta tässä nimenomaisessa tapauksessa K-S Ely-keskus ei odottanut toiselle vireillepanijalle itse antamaansa vastineen annon määräajan päättymistä, vaan antoi puiden kaatua liito-oravametsästä ennen kuin tämän toisen vireillepanijan määräaika ehti kulua loppuun.
Miksi K-S:n Ely-keskus ei määrännyt Jyväskylän rakennusvalvontaa ja -valvojaa odottamaan muutamaa päivää, että tuo määräaika ehti kulua umpeen, ja vasta sitten K-S Ely-keskus olisi voinut antaa epäävän päätöksensä asiassa, jos niin halusi.
Tässä ei näiden yhtä aikaa jätettyjen, erillisten vireillepanojen hoito ollut lainmukaista ja tasa-arvoista, joita oma perustuslakimme ja ympäristödirektiivinkin osallistumisoikeutta koskeva eu-sääntelykin edellyttävät.
Ilmoita asiaton viesti