Ympäristöministeri Mykkänen: ”Ennakkovalvonnan lisäksi tarvitsemme myös jälkivalvontaa, jotta sanktiopelote on riittävän voimakas”
(kuvituskuva, ei liity suoraan blogin aiheeseen)
—
Yle.fi uutisoi verkossa 21.8.2024, että biologi ja tutkimussukeltaja oli Suomussalmen Hukkajoella tekemässä jokihelmisimpukoiden eli raakkujen lajikartoitusta, eli laskemassa joen pohjasta löytyvien simpukoiden lukumäärää yhdessä työparinsa kanssa.
Artikkelissa kerrotaan, että heidät oli lähetetty Suomussalmelle sillä jokihelmisimpukka on lajina äärimmäisen uhanalainen.
Artikkelin mukaan [l]ajikartoituksen oli tilannut alihankintana Metsähallitus.
Oliko tämä kaikki vain puhdasta sattumaa, että biologit olivat paikalla kameroineen, kun metsäkone ajoi Hukkajoen raakkujen ylitse?
—
Ks. Ministeri Mykkänen: Luottamus metsäteollisuuden vastuullisuuteen on palautettava teoilla
Ministeri Mykkänen: – – “Ennakkovalvonnan lisäksi tarvitsemme myös jälkivalvontaa, jotta sanktiopelote on riittävän voimakas” – –
Jälkivalvonnalla tarkoitettaneen tässä kohdin eu-jäsenmaiden ja eu-oikeuden antamia ennakkopäätöksiä ympäristörikoksista.
—
Ks. Ympäristörikosdirektiivin täytäntöönpano
OM034:00/2024 Säädösvalmistelu
Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa
|
2024/1203 |
30.4.2024 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2024/1203,
annettu 11 päivänä huhtikuuta 2024,
ympäristön suojelusta rikosoikeudellisin keinoin ja direktiivien 2008/99/EY ja 2009/123/EY korvaamisesta
– – (4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY (3) ja unionin alakohtaisen ympäristölainsäädännön mukaisilla seuraamuksia koskevilla voimassa olevilla säännöillä ei ole pystytty riittävästi varmistamaan ympäristönsuojelua koskevan unionin oikeuden noudattamista. Tällaista noudattamista olisi parannettava siten, että käytettävissä on tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia rikosoikeudellisia seuraamuksia, jotka vastaavat rikosten vakavuutta ja joista yhteiskunnan paheksunta voi välittyä voimakkaammin kuin hallinnollisten seuraamusten käytöstä. Rikosoikeuden ja hallinto-oikeuden täydentävyys on keskeistä, jotta voidaan ehkäistä ja estää ympäristöä vahingoittavaa laitonta menettelyä. – –
—
|
(7) |
Lakisääteisen toimimisvelvollisuuden laiminlyömisellä voi olla sama kielteinen vaikutus ympäristöön ja ihmisten terveyteen kuin aktiivisella menettelyllä. Sen vuoksi tässä direktiivissä säädetyn rikosten määritelmän olisi katettava soveltuvin osin sekä teot että laiminlyönnit. (tekstin tummennus oma) |
(8) Jäsenvaltioiden olisi säädettävä kansallisessa lainsäädännössään rikosoikeudellisia seuraamuksia ympäristönsuojelua koskevan unionin oikeuden vakavista rikkomisista. Yhteisen kalastuspolitiikan puitteissa unionin oikeudessa on vahvistettu neuvoston asetusten (EY) N:o 1224/2009 (4) ja (EY) N:o 1005/2008 (5) mukaista valvontaa ja täytäntöönpanoa koskevat kattavat säännöt vakavien rikkomisten varalta, mukaan lukien vakavat rikkomiset, jotka aiheuttavat vahinkoa meriympäristölle. Näiden sääntöjen nojalla jäsenvaltiot voivat valita, käyttävätkö ne hallinnollisia vai rikosoikeudellisia seuraamuksia vai molempia. Komission 11 päivänä joulukuuta 2019 antaman tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” ja 20 päivänä toukokuuta 2020 antaman tiedonannon ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia. Luonto takaisin osaksi elämäämme” mukaisesti tietty asetuksen (EY) N:o 1224/2009 ja asetuksen (EY) N:o 1005/2008 piiriin kuuluva tahallinen laiton menettely olisi määritettävä rikokseksi.
(9) Jotta menettely voisi olla ympäristörikos tämän direktiivin nojalla, sen olisi oltava laitonta. Jotta menettely voisi olla laitonta, siinä olisi rikottava sellaista unionin oikeutta, jolla myötävaikutetaan jonkin SEUT 191 artiklan 1 kohdassa vahvistetun unionin ympäristöpolitiikan tavoitteen saavuttamiseen riippumatta tällaisen unionin oikeuden oikeusperustasta, joita voivat olla esimerkiksi SEUT 91, 114, 168 tai 192 artikla, tai siinä olisi rikottava tällaisen unionin oikeuden täytäntöön panemiseksi annettuja jäsenvaltion lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä tai jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tekemiä päätöksiä. Tässä direktiivissä olisi täsmennettävä, millainen laiton menettely voi olla rikos, ja asetettava tapauksen mukaan määrällinen tai laadullinen kynnysarvo, jonka on tarpeen ylittyä, jotta tällainen menettely voi olla rikos. Tällaisen menettelyn olisi oltava rikos silloin, kun se on tahallista, ja tietyissä tapauksissa myös silloin, kun se toteutetaan ainakin törkeästä huolimattomuudesta. Erityisesti sellaisen laittoman menettelyn, joka aiheuttaa kuoleman tai vakavan vamman ihmiselle tai huomattavaa vahinkoa tai merkittävän riskin huomattavasta vahingosta ympäristölle tai jonka muutoin katsotaan olevan erityisen haitallista ympäristölle, olisi niin ikään oltava rikos, kun se toteutetaan ainakin törkeästä huolimattomuudesta. Jäsenvaltiot voivat antaa tai pitää voimassa tiukempia sääntöjä rikosoikeuden alalla. – –
– – 28 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 21 päivänä toukokuuta 2026. Niiden on viipymättä ilmoitettava tästä komissiolle.
Kyseisissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
29 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
30 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille perussopimusten mukaisesti.
Tehty Brysselissä 11 päivänä huhtikuuta 2024.
Euroopan parlamentin puolesta
Puheenjohtaja
R. METSOLA
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
H. LAHBIB
Lähde: EUVL L, 30.4.2024 FI
ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/1203/oj 27/28
—
Samaan asiakokonaisuuteen kuuluu myös edellinen US Puheenvuoro-blogini
”Eikö ylimpiä laillisuusvalvojia koskekaan Hallintolain 7 a luvun oikaisuvaatimusmenettely ja oikaisun kiireellisyys?” (10.9.2024) ja oikeuskanslerinsihteeri Leo Lahtisen esittelystä AOK:n sijaisena toimivan Petri Martikaisen 17.4.2024 antama kantelupäätös, joka on luettavissa kokonaan alla olevassa linkissä:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/eiko-ylimpia-laillisuusvalvojia-koskekaan-hallintolain-7-a-luvun-oikaisuvaatimusmenettely-ja-oikaisun-kiireellisyys/
Ilmoita asiaton viesti
—
Kuka tai ketkä vastaavat mahdollisista aineellisista ja aineettomista vahingoista, joita tämä apulaisoikeuskanslerin sijaisena toimineen Petri Martikaisen 17.4.2024 antama kantelupäätös minulle aiheuttaa; eli kaikkien hakemus-, kantelu-, muutoksenhaku- ja oikaisuvaatimusasioideni ”asiavirheiden korjaamattomuus” (HL 50 §:n 1 – 4 mukaisella oikaisuvaatimuksella) ts. kaikissa minulle annetuissa päätöksissä HL 44 §:n vastaisesti selvittämättä ja perustelematta jätetyt hakemus-, muutoksenhaku-, oikaisuvaatimus- ja kantelu-asiani 2007/2008 – 2024 väliltä.
Ja edelleen kuka tai ketkä vastaavat ko. 17.4.2024 kantelupäätöksen Suomen monimuotoiselle ja uhanlaiselle luonnolle aiheuttamista vahingoista? Vrt. parhaillaan Jyväskylässä menossa oleva Tourujokikunnostus ilman YVA- ja SOVA-menettelyä ja -arviointeja.
Ilmoita asiaton viesti
—
HL 4,2 §:llä ei voida rajoittaa ylimpien lainvalvojien toimivaltaa.
Useat perustuslain pykälät mm. PL 110,2 § ja PL 20 §, 21 §, 22 § ja PL 6 § ovat joko ristiriidassa (EU:n perusoikeuskirja) tai ilmeisessä ristiriidassa PL 106 §:n Hallintolain 4,2 §:n ja 17.4.2024 AOK:n sijaisen antaman kantelupäätöksen perusteluiden kanssa.
Kuka vastaa vahingoista näissä selvittämättömissä kantelu- ja oikaisuvaatimusasioissani (HL 50 §:n kohdat 1-4)?
Kuka vastaa minulle ja perheelleni aiheutuneista vahingoista; ja kuka vastaa Suomen monimuotoiselle ja uhanalaiselle luonnolle aiheutuneista vahingoista?
Ko. AOK:n sijaisen antamassa 17.4.2024 päätöksessä oikeuskanslerilla ei näytä olevan edes hyvän hallinnon mukaista velvollisuutta ohjata kantelijaa oikealle ”luukulle” tai oikeaan menettelyyn.
Tämä on EU:n perusoikeuskirjan ja eu-kansalaisen subjektiivisten perus- ja ihmisoikeuksien vastaista ja Suomea sitovien kv-perus- ja ihmisoikeuksien vastaista. ”Tulla kuulluksi” omassa asiassaan on kv- perus- ja ihmisoikeus.
Huomattavaa, että Yhdenvertaisuusvaltuutettukin (YVV) perusteli oman 8.2.2023 syrjintäilmoitukseeni antamansa päätöksen vain KHO:2019:155-päätöksellä, joka on alla:
KHO:2019:155
Yhdenvertaisuuslaki – Syrjintä – Valvonta – Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivalta – Avoimien ovien päivän järjestelyt ylimmissä tuomioistuimissa – Pääsyn estyminen tilaisuuksiin
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/ennakkopaatokset/1575974175597.html
Miten näin voi olla ?
YVV:n tulisi olla riippumaton, puolueeton ja itsenäinen omassa tehtävässään ja sen tulisi tehdä itsenäisiä päätöksiä YVV:lle tuoduissa syrjintätapauksissa.
Nyt YVV ei antanut minulle muuta perustelua 8.2.2023 syrjintäilmoitukseeni, kuin edellä olevan KHO:2019:155-päätöksen ja teki sen mitä ilmeisimmin selvittämättä minuun kohdistunutta syrjintää mitenkään; ja teki sen myös ilman, että YYV oikaisi myöhemmin asiaani ja teki sen myös alkuperäisen päätöksen tapaan antamatta minulle lainkaan muutoksenhakuohjeita asiassani.
Miten ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen jälkikäteinen lainvalvonta on mielestäsi minun kohdallani tähän mennessä toiminut?
Ei ole mennyt kuin Strömsössä..
Ilmoita asiaton viesti
—
Jyväskylän Tourujokivarressa ja Rise-avovankilakampuksella 1.4.2019 tapahtunut koko Ramoninkatu 4:n n. 1 ha:n suuruinen avohakkuu oli ko. arvokkaan metsälakikohteeseen ja liito-oravametsään kohdistunut ympäristörikos, josta oli tehty samana aamuna Jyväskylän poliisille rikosilmoitus, mutta rikosilmoitus vain ”haudattiin” selvittämättä asiaa ja annettiin päätös parissa päivässä – sen jälkeen kun ympäristörikoksella oli kaikki puut ko. metsä- ja rantalehdolta jo kaadettu..
K-S:n Ely-keskus ei reagoinut LSL 57 §:n ja 57 §:n mukaisiin 19.3.2019 (2 kpl) jätettyihin vireillapanoihin ko. liito-oravametsän suojelemiseksi ja K-S:n Ely.lle lainmukaisesti jätettyihin vireillepanoihin ennen 1.4.2019 metsänkaatoa, tai edes saman 1.4.2019 aamunakaan; eikä asiaan samana aamuna reagoinut myöskään KHO:n esittelijänä toiminut henkilö, kun nämä samat Ramoninkatu 4:ää koskevat KHO:lle jätetyt muutoksenhakuasiat olivat valituslupaa ja muutoksenhakua odottavina ja käsiteltävinä samaan aikaan ..
Vrt. Alma Talentin uutisointia:
”Apulaisoikeuskanslerin sijainen: Poliisin ilmoitusvelvollisuus oikeuskanslerille ja esitutkinnan viipyminen” (10.09.2024 15:07)
Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Oulun poliisilaitoksen huomiota velvollisuuteen toimittaa esitutkinta ilman aiheetonta viivytystä ja siihen, että velvollisuus koskee myös esitutkinnan toimittamisedellytysten harkintaa ja sitä edeltävien toimenpiteiden suorittamista. Hän muistutti lisäksi poliisia velvollisuudesta ilmoittaa tutkittavaksi tulleesta tuomarin epäiltyä lainvastaista menettelyä virkatoimessa koskevasta asiasta oikeuskanslerille.” – –
Lähde: oikeuskanslerinviraston tiedote alla:
Poliisin ilmoitusvelvollisuus oikeuskanslerille ja esitutkinnan viipyminen
Diaarinumero: OKV/1169/10/2023
Antopäivä: 5.9.2024
Ratkaisija: apulaisoikeuskanslerin sijainen
Kohde: poliisi
Toimenpide: käsitys
https://oikeuskansleri.fi/-/poliisin-ilmoitusvelvollisuus-oikeuskanslerille-ja-esitutkinnan-viipyminen
Ilmoita asiaton viesti
—
Vrt. myös Ramoninkatu 4.n ja Rise-avovankilakampuksen ja Mustankorkea Oy:n suorahankintoihin liittyvänä myös alla oleva Alma Talentin laadukas tuore uutisointi ja artikkeli:
– – ”Markkinaoikeus arvioi päätöksessään myös sitä, olisiko suorahankinta voitu tehdä äärimmäisen kiireen perusteella. Markkinaoikeus totesi, että kiireen ei voida katsoa aiheutuneen hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä.
– Olemme tyytyväisiä markkinaoikeuden ratkaisuun. Hyvinvointialueilla ja kunnissa kannattaa nyt käydä läpi omat sopimukset ja varmistaa, että in-house-hankintoja tehdään lainmukaisesti”, sanoo asiantuntija Lotta Sahamies.” – –
https://www.almainsights.fi/juridiikan-ja-talouden-uutiset/markkinaoikeus-linjasi-in-house-hankinnoista-varsinais-suomen-hyvinvointialueen-paatettava-lainvastaisesti-tehty-perintapalvelusopimus/
Ilmoita asiaton viesti
—
kkv.fi
”Markkinaoikeus linjasi in-house-hankinnoista: Varsinais-Suomen hyvinvointialueen päätettävä lainvastaisesti tehty perintäpalvelusopimus”
10.9.2024
Tiedote
Markkinaoikeus katsoi ratkaisussaan, että Sarastia Oy ja sen tytäryhtiö eivät ole Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sidosyksiköitä, joilta voisi hankkia palveluja kilpailuttamatta. Markkinaoikeus määräsi perintäpalveluiden hankinnan päättymään kahdeksan kuukauden kuluessa tuomioistuimen päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.” – –
https://www.kkv.fi/ajankohtaista/tiedotteet/markkinaoikeus-linjasi-in-house-hankinnoista-varsinais-suomen-hyvinvointialueen-paatettava-lainvastaisesti-tehty-perintapalvelusopimus/
Ilmoita asiaton viesti
Ja Ely salaa tiedot rakkujen esiintymisalueista.
50 kymnentä metriä suojakaistaa kilometrin matkalla Hukkajoen hehtaarituottoon(100 kiintoa hehtaarilla)tarkoittaa 500 kiintoa pois metsänomistajan varoista.
Metsänomistajako on vastuussa virkamiesten salailusta?.
Ilmoita asiaton viesti
Jukka, ”Metsänkäyttöilmoituksen tekemisestä vastaa maanomistaja tai hallintaoikeuden tai muun erityisoikeuden haltija tai näiden valtuuttama henkilö”
Jos metsänkäyttöilmoitusta ei tehdä – mutta hakkuita tehdään – tilanne on vaikea kaikkien kannalta. Miten Hukkajoella? Muualla nyt esiin tulleissa raakkujoissa, jota asia parhaillaan koskee?
Kuka valvoo metsänkäyttöilmoituksia. Ei oikein kukaan.
Kokemusta on Tourujokiasioissa täällä Jyväskylässä ja Ramoninkatu 4:n ns. metsälakikohteen avohakkuissa Rise-kampuksella, jossa ei asiaa saanut selvitettyä, oliko metsäilmoitus tehty tai saatu kaupungin rakennusvalvonnalta lupa puiden kaatoon ja maiseman radikaaliin muuttamiseen, koska maisematyölupaakaan ei ilmeisesti ollut ..
Katso lisää alla:
https://www.metsakeskus.fi/fi/palvelut/metsankayttoilmoitus
Ilmoita asiaton viesti
No jopa nyt!.
Yksityismetsään ja sen omistmiseenko haluat puuttua jossakin?.
Jyväskylät ja muut betonilähiöt?.
Ilmoita asiaton viesti
—
Jukka, Jyväskylän Tourujokivarressa oleva Ramoninkatu 4:n tontti oli Jyväskylän, Muuramen ja Laukaan yhteinen kehittämisyhtiö Jykes Oy:n omistama tontti v. 2016.
Jykes Oy oli Ramoninkatu 4:n eli Rise-avovankilakampustontin myyjänä ja tontin myynnin kautta ikään kuin ”ostettiin” koko Laukaan avovankilahankekokonaisuuden sisältävä ”avaimet käteen” -avovankilahankekokonaisuus ja se tehtiin Rise:n eli valtion rikosseuraamuslaitoksen kanssa hankintalain sääntelyä kiertäen, vain yhden hankintakierrokseen osallistuneen tarjoajan eli Jykes Oy:n (nyk. Jykia Oy) kanssa; ja Rise:n, Laukaan avovankilan ja Jykia Oy:n (ent. Jykes Oy:n) kanssa räätälöidyllä suorahankintasopimuksella, vaikka ko. tarjouspyyntö olisi tullut kilpailuttaa uudelleen muutettujen tarjousehtojen vuoksi, koska tarjouksia saatiin vain yksi ensimmäisellä hankintakierroksella.
Kenen vastuulla oli Rise-avovankilatontin maisemaluvan ja puiden kaatoluvan hankkiminen liito-oravametsään; tai kenen vastuulla oli ko. pienialaisen metsälakikohteen metsänkäyttöilmoituksen tekeminen, jäi selvittämättä, koska esim. SYKE ei asiassa vastannut mitään. Kaavoitus myös vaikeni täysin ja muut osalliset tahot sekä K-S Ely-keskus, joka 19.3.2019 vireillepanoja ei laillisesti edes käsitellyt ennen kuin puut aprillipäivänä 1.4.2019 tontilta kaikki puut kaadettiin murtautumalla moottoritiekaiteen läpi K-S:n Ely-keskuksen ja Jyväskylän poliisin ”silmien alla”, vaikka asiassa oli tehty samana aamuna rikosilmoitus laittomasta puiden kaadosta..
.
Ilmoita asiaton viesti