Ympäristötietodirektiivin mukaan jäsenvaltiot voivat säätää ympäristötiedon epäämisestä yleiseen turvallisuuteen liittyvänä

Mikä mahtaa olla tilanne silloin, jos tarvittavaa ympäristötietoa ei ole lainkaan tuotettu puuttuvan YVA-menettelyn vuoksi? Tai mikä mahtaa olla tilanne silloin, jos hajallaan olevaa ympäristötietoa eivät ole lainkaan asiantuntijat ja toimivaltainen YVA-yhteysviranomainen lainkaan arvioineet, eikä näin ollen perusteltua päätelmääkään ole voitu antaa? Vrt. tilannetta pian alkavaan Tourujokikunnostukseen, jossa ensimmäisen kerran YVA-aloite on tehty jo 2.2.2017, mutta vielä tähän päivään mennessä YVA- ja SOVA-menettelyä ei ole Tourujoella ja sen lähivesissä tehty kaikkien hankkeiden ympäristö- ja yhteisvaikutusten arvioimiseksi.
Mihin ympäristöntilaa koskeviin (päivitettyihin) selvityksiin perustuivat K-S:n Ely-keskuksen esim. Tourujokilaakson, Lutakon, Jyväsjärven ja Suuruspään tulvariskiluokituksen muutostoimenpiteet v. 2017 – 2019 tulvariskiluokituksen muuttamiseksi merkittävimmästä luokasta yhtä miedompaan luokkaan?
Ympäristötietodirektiivi 4 artiklan 2 kohdan mukaan ympäristötietoa koskevaa tietopyyntöä koskien on huomioitava ”kussakin yksittäistapauksessa” tiedon ”ilmaisemiseen liittyvä yleinen etu”.
– – ”Yleistä etua olisi verrattava epäämisellä saavutettaviin etuihin. Jäsenvaltiot eivät voi 2 kohdan a, d, f, g ja h alakohdan osalta säätää, että pyyntö voidaan evätä, jos pyyntö liittyy ympäristöön joutuneita päästöjä koskeviin [esim. ympäristöntila-]tietoihin.” [huom. oma lisäys tässä kohdin].
Suomen oman Ympäristönsuojelulain 210 §:n 1 mom. mukaan ”salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Toiminnan päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön laatutiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä.” (KHO:2024:70).

Ks. tänään 30.4.2024 annettu KHO:2024:70 -ennakkopäätös

– – ”Asiakirjojen julkisuutta koskevat valitusperusteet

Sovellettavat oikeusohjeet

(28) Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.

(29) Julkisuuslain 17 §:n 2 momentin mukaan asiakirjasalaisuutta koskevia säännöksiä sovellettaessa on lisäksi otettava huomioon, onko asiakirjan salassapitovelvollisuus riippumaton asiakirjan antamisesta johtuvista tapauskohtaisista vaikutuksista (vahinkoedellytyslausekkeeton salassapitosäännös) vai määräytyykö julkisuus asiakirjan antamisesta johtuvien haitallisten vaikutusten perusteella (julkisuusolettamaan perustuva salassapitosäännös) vai edellyttääkö julkisuus sitä, ettei tiedon antamisesta ilmeisesti aiheudu haitallisia vaikutuksia (salassapito-olettamaan perustuva salassapitosäännös).

(30) Julkisuuslain 22 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se tässä tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus.

(31) Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, henkilöiden, rakennusten, laitosten, rakennelmien sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien turvajärjestelyjä koskevat ja niiden toteuttamiseen vaikuttavat asiakirjat, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna turvajärjestelyjen tarkoituksen toteutumista.

(32) Julkisuuslain esitöissä (HE 30/1998 vp s. 91) todetaan edellä mainittua lainkohtaa koskevissa perusteluissa muun ohella seuraavaa: ”Rakennusten ja laitosten turvajärjestelyjä koskevina ja niihin vaikuttavina asiakirjoina pidettäisiin esimerkiksi sellaisia rakennuspiirustuksia ja muita asiakirjoja, joista ilmenee pääsy suojattavaan kohteeseen tai suojauksen taso. […] Yksityiskohtaiset tekniset kuvaukset ovat siten säännönmukaisesti salaisia.”

(33) Ympäristönsuojelulain 210 §:n 1 momentin mukaan mainitun lain mukaista tehtävää suorittavan salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Toiminnan päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön laatutiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä.

(34) Ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY (ympäristötietodirektiivi) 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan jäsenvaltiot voivat säätää, että pyyntö saada ympäristötietoa voidaan evätä, jos tiedon ilmaiseminen vaikuttaisi haitallisesti yleiseen turvallisuuteen. Saman artiklan mukaan 2 kohdassa mainittuja epäämisperusteita on tulkittava suppeasti, ottaen kussakin yksittäistapauksessa huomioon ilmaisemiseen liittyvä yleinen etu. Kussakin yksittäistapauksessa tiedon ilmaisemiseen liittyvää yleistä etua olisi verrattava epäämisellä saavutettaviin etuihin. Jäsenvaltiot eivät voi 2 kohdan a, d, f, g ja h alakohdan osalta säätää, että pyyntö voidaan evätä, jos pyyntö liittyy ympäristöön joutuneita päästöjä koskeviin tietoihin.

(35) Tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan yleissopimuksen (SopS 121-122/2004, Århusin yleissopimus) 4 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaan ympäristötietoa koskeva pyyntö voidaan evätä, jos tiedon ilmaiseminen vaikuttaisi haitallisesti muun ohella yleiseen turvallisuuteen. Saman 4 artiklan 4 kohdan viimeisen kappaleen mukaan epäämisperusteita tulkitaan suppeasti, ottaen huomioon tietojen ilmaisemiseen liittyvä yleinen etu sekä se, liittyykö pyydetty tieto ympäristöpäästöihin.” – – (tekstin tummennus oma)

Lähde

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu