Hyvinvointialueille lisää rahaa tai tehtäviä pois
Maamme hyvinvointialueista valtaosalla ei rahat riitä palveluiden tuottamiseen.
Mihin rahat menevät, kohonneisiin kustannuksiin, henkilöstön palkankorotuksiin, ehkä myös sotehimmelin ylläpitoon.
Terveyskeskusjärjestelmä on perustaltaan hyvä, kunhan vain henkilökuntaa riittää. Osa työntekijöistä, lääkäreistä ja hoitajista on äänestänyt jaloillaan työpaineen vuoksi. Moni terveyskeskuslääkäri viettää illatkin terveysasemalla saadakseen potilaspaperit kirjoitettua.
Sote-uudistuksen tavoitteena oli vahvistaa perusterveydenhuoltoa, että sairaudet todettaisiin ajoissa ja erikoissairaanhoidon kustannukset laskisivat. Valitettavasti koko maassa näyttää siltä, että suunta on purkaa lähipalveluja ja keskittää toiminta isoihin keskuksiin. Lähipalveluita ei pidä supistaa liiaksi tasa-arvon vuoksi. Maaseudun bussiyhteydet ovat huonot usein.
On kohtuutonta, että sote-alueet joutuvat supistamaan toimintoja. Kohtuullista on, että valtio tulee apuun tai vähentää lakisääteisiä tehtäviä hyvinvointialueilta. Käytännössä tehtävien vähentäminen lienee mahdotonta.
Savonlinna on vesistön pilkkoma laaja kunta, jossa toimii keskussairaala. Nyt sairaalamme on vaarassa muuttua terveyskeskussairaalaksi, jossa on myös sisätautipäivystys, kun kirurgiaa tunnutaan ajettavan Mikkeliin, joka säilyy keskussairaalana. Savonlinnalaiset vastustavat tietysti. Keskussairaala on meille tärkeä elinvoiman ja työpaikkojen kannalta. Sairaanhoitajakoulutuskin on siitä kiinni. Meillä on paljon kesäasukkaita ja vesistöisyyden myötä pitkät matkat Mikkeliin. Syntyy tilanteita, että terveys vaarantuu hoitoonsaattamisessa, jos etäisyys on pitkä.
Kyllä näin korkean veroasteen maassa täytyy saada kohtuulliset terveyspalvelut. Sitä hyvää mitä meillä on, ei pidä romuttaa.
Henkilökohtaisena kokemuksena Uusmaalaisena voin kertoa pääsyn kiireettömään terveyskeskuskäyntiin olevan paremminkin kuukausissa kuin viikoissa. Olen ns. boomeri.
Siksi hallituksen ehdotus lisätä KELA tukea yksityiselle vastaanotolle on enemmän kuin tervetullut.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvinvointialueita rahoitetaan 24,6 miljardia vuonna 2024. Summa on noin kolmannes koko budjetista. Sekään ei riitä palvelujen tuottamiseen edes tyydyttävällä tavalla.
Suomen terveydenhuollon käyttötalousmenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 9,5 % vuonna 2020, OECD-maissa keskimäärin 9,7, Ruotsissa 11,5, Norjassa 11,3, Tanskassa 10,5 ja USA:ssa 18,8 %. Ts. tulemme toimeen vähemmällä kuin muut Pohjoismaat. Meillä olisi siis varaa maksaa parempaa palkkaa hoitajille ja saada lisää väkeä?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä huomio!
Ilmoita asiaton viesti
Hyvinvointialueen kustannukset jäi verottamatta kuten Ruotsin maakuntaverot.
Hallitukset kiertävät soteveroa kuin kissa kuumaa puuroa ja valtion budjetti pysyy negatiivisena.
Ilmoita asiaton viesti
Rahat menevät, kohonneisiin kustannuksiin, henkilöstön palkankorotuksiin JA (EI EHKÄ) myös sotehimmelin ylläpitoon. Poliitikkojen hyysäys aluehallinnossa maksaa kaikkineen miljardin luokkaa vuodessa. Se raha olisi kipeästi tarvittu terveydenhoitoon. Valtavan aluehallinnon perusteluna demokratian varmistaminen on pelkkää silmänlumetta. Ei varmaan kenelläkään ole pälkähtänyt päähän ympätä poliitikkoja yksityiseen terveydenhuoltoon. Ei kokoomuskaan tietääkseni sellaista ole ehdottanut, vaikka se olisi valmis yksityistämään terveydenhuollon kaikki tuottavat osat.
Minunkin mielestäni terveyskeskusjärjestelmä on perustaltaan hyvä. Sen ”räjäyttäjät” todennäköisesti tavoittelevat puheillaan lähinnä julkisuutta. Kannattaa muistaa miten hyvin terveyskeskukset toimivat 1980-1990- luvuilla. Poliitikot ja ahneet lääkärit yksityistämistavoitteineen ne vähitellen näivettivät. Henkilökuntaa riittäisi, jos lääkäreille ei sallittaisi omalaatuista kahdella pallilla istumista. Millään muulla alalla ei toimenhaltija voi olla samaan aikaan kilpailijan palveluksessa.
Palvelujen keskittäminen on lyhytnäköistä. Paras saatavuus syntyy, kun palvelut ovat lähellä. Hätätapauksissa pitkät etäisyydet voivat olla jopa kohtalokkaita. Myös hoidon tehokkuuden suhteen ylivoimainen omalääkäriperiaate voidaan käytännössä toteuttaa vain hajautetussa järjestelmässä. Siinäkin on miljardiluokan vuotuinen säästöpotentiaali. Totta kai hoito olisi teknisesti tehokkainta, jos se voitaisiin keskittää vaikkapa Helsinkiin, mutta toiminnallinen tehokkuus on aivan eri asia. Vaikka esimerkiksi matkoista Kela korvaa omavastuun yli menevän osan, potilaalle syntyy silti usein 50 euron kustannus. Se ei ole pikku raha ja kustannuslaskennassa pitäisikin lähteä aina kansantaloudellisesta kustannuksesta eikä hoitoyksikön osaoptimoinnista. Tätä vain eivät poliitikot ymmärrä. He eivät myöskään osaa ajatella tätä päivää pidemmälle. Vaikka keskittämistäkin kalliiden palvelujen tuottamiseksi tarvitaan, lääketieteen, instrumentti- ja tietotekniikan kehitys tulee väistämättä vahvistamaan erityisesti hajautettua terveydenhuoltoa. Enempi keskittäminen nyt olisi siinäkin mielessä kallis virheinvestointi.
Poliitikkojen ajatusmaailma ei ulotu verotulojen ja toisaalta leikkauksien merkitystä pidemmälle. Terveydenhuollon toimintoja ei suinkaan tarvitse supistaa, vaan niitä pitää ja voidaan, virtaviivaistaa. Esimerkiksi lääkkeineen maksuton terveydenhoito olisi ainoa keino todellisen tasa-arvon – sote-uudistuksen keskeisen tavoitteen – saavuttamiseksi (tarkemmin ks. Pelkistetty Sote). Tällä hetkellä kuitenkin edetään vastakkaiseen suuntaan. Monelle varmaan yllätykseksi maksuttomuudella säästettäisiin joka vuosi noin miljardi euroa, koska ei tarvittaisi laskutusta, siihen kytkeytyviä korvaus- ja sääntelybyrokratioita ja monia muita sivuvaikutuksia. Tässäkin tulee vastaan kansantaloudellisesti ja osaoptimoidusti edullisen terveydenhuollon ero. Fakta on, ettei terveydenhoitokustannuksista päästä eroon. Todellisessa tasa-arvossa sairauksista johtuvat kustannukset jaetaan, eli niitä ei sälytetä sairaiden lisärasitteeksi.
Lisäksi lääkejakeluketjun oikaisulla voitaisiin saada miljardiluokan vuotuinen säästö. Sama tilanne olisi aluehallinnon suhteen, joka voitaisiin korvata kertaluokkaa halvemmalla, mutta vastaavasti tehokkaammalla valtakunnallisella Terveyshallituksella. Keinoja suuriin säästöihin siis on, mutta poliitikkojen kyvyt eivät aina riitä niiden ymmärtämiseen. Valitettavasti lisäksi puolueiden edut menevät aina kansalaisten edun edelle. Yhtälö on lähes mahdoton.
Ilmoita asiaton viesti
En sanoisi että kyvyt eivät riitä.
Paremminkin että halut eivät riitä.
Sujatyöpaikkoja kun pitää olla.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, halut on ilmeisesti päällimmäisin este, mutta kyvyt tulevat myös vastaan. Aina täytyy ihmetellä miten syvällä vallanhimo ihmisissä on. Poliitikot ovat itseriittoisuudessaan aikamme kuninkaita. Jos poliitikolla olisi riittävästi älyä, hän ymmärtäisi menestyvänsä parhaiten turvautumalla asiantuntijoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös meillä ole oikein yliopisto tasoisia a-siantuntioita ja kaikenlaisia ekonoomeja mutta ovat valitettavasti teoreetikoita.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvinvointialueille pitää saada veronkanto-oikeus. Asukkaat sitten päättäköön vaaleissa missä laajuudessa palveluita haluavat ja minne.
Rahat tosiaan ovat nykyisellään loppu viimeistään loppusyksystä. Kepu-vetoinen katastrofi oli heittämällä viime hallituskauden suurin synti.
Ilmoita asiaton viesti
Lisää toimintoja hyvinvointi alueiden hallinnon alaisuuteen. Näitä olisivat TE keskukset ja ELY keskukset. Tietysti rahoitus on turvattava entisten ja näiden uusien toimintojen vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki nämä ehdotukset vaikuttavat vanhan teippaamiselle. Th:n himmeli, tämä 60v hoidonporrastus, vastasi aikanaan hyvin silloiseen tilanteeseen jolloin ei ollut oikein mitään rakennetta. Nyt himmeli on rapistunut ja luhistumassa. Järjestelmä on aikansa elänyt. Nyt on lähettävä kehittämään aivan toisenlaista rakennetta. Kukaan ei ole sellaista vielä tarjonnut. Olen työskennellyt th:n kaikilla toimintatasoilla, ja tiedän hk:n uupumuksen jatkuviin minimuutoksiin. Kaikki näyttää enemmänkin stailaukselle. Th:n tulisi katsoa itseensä sikäli, että toimintakulttuuri on pahoinvoiva. Sen kokevat myös potilaat, joiden ääntä ei ole kuunneltu koko keskustelun aikana. Potilas on edelleen dg, yksi kerrallaan. Toisin sanoen hoito on liian fokusoitunutta ja eriytynyttä. 60-luvulla se oli rakenteen perusrunko. Nyt se ei enää toimi. Toimintakulttuurin rakenne on muutettava ja tervehdytettävä. Jäykästä himmelirakenteesta pitäisi päästä th:n sisällä ja ulkona joustavaan ja tervehdyttävään toimintarakenteeseen, jossa yksi näkyvä vaikuttaja on potilas itse. Kohteellisuudesta aktiiviseen osallisuuteen. Tähän päin on paljon viitteitä, mutta vain viitteitä. Henkilökunnan rooli ja työssä viihtyminen nousee myös tästä. Kuten potilaidenkin turhautuminen, mitä nykyään on paljon.
Tekisi mieleni muistuttaa niin hoitajia kuin lääkäreitä siitä valasta, jonka he antavat valmistumisensa yhteydessä. Tosin th:n muuta henkilökuntaa, jota on paljon – lähes puolet henkilöstöstä – esim. it:tä, ei valat sido. On siis siivottava vanha rapistunut himmeli sivuun, ja rakennettava jotain muuta kuin himmeliä. Siis koko infrastruktuuri, jota artikkelissa kuvataan, pitäisi uudessa rakenteessa synkronoida. Meillä on kaikki palat olemassa ja pöydällä hajallaan. Kuva, miten ne järjestää, ilmeisesti puuttuu.
Ilmoita asiaton viesti
”Mihin rahat menevät, kohonneisiin kustannuksiin, henkilöstön palkankorotuksiin, ehkä myös sotehimmelin ylläpitoon.”
Ja vähän muuhunkin… Eipä muuten ole mikään yllätys.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009817377.html
Ilmoita asiaton viesti