Ajokorttilain kummallisuudet

Tuttava hölmöili liikenteessä ja syyllistyi rikoksista pahimpaan, eli ylinopeuden ajamiseen.

Hän sai työtätekevänä mojovat sakot, jotka tietysti lainkuuliaisena maksoi. Työttömälle sama rike olisi maksanut 180 euroa + tasauskorotus, jottei sakko jää liian pieneksi + rikosuhrimaksu (josta rikoksen uhrit eivät saa latin latia) Tuttavalleni sama rike maksoi toista tuhatta, kun hän tekee työtä sen sijaan, että loisisi sängyn pohjalla. Liikennepoliisin partio ei määrännyt häntä ajokieltoon, koska ajokortti on tuttavalleni elintärkeä hänen ja hänen perheensä toimeentulon kannalta. Hän ei voi tehdä työtään kotona, etänä eikä muutoin kuin olemalla työpaikallaan, jossa ajo-oikeutta edellytetään.

Rangaistusvaatimuksessa eikä syyttäjän sakkomääräyksessä ole minkäänlaista mainintaa siitä, että tuttavaani olisi edes epäilty vakavasta piittaamattomuudesta liikenneturvallisuutta kohtaan.

Tuttava luuli asiansa olevan siltä osin kunnossa, koska ainoa rike oli sinänsä reilu ylinopeus. Tapaukseen ei liittynyt muita liikkujia vaarantavia elementtejä. Sattui vain tyhjällä kesäisellä tiellä tulemaan toimeton poliisipartio vastaan. Näin käy tuhansille suomalaisille joka kesä.

Nyt puoli vuotta tapahtumaa myöhemmin hän sai asuinpaikkansa poliisilta ilmoituksen, että hänet on määrätty taannehtivasti ajokieltoon vakavan piittamattomuuden liikenneturvallisuutta kohtaan perusteella. Syynä oli kuulemma poliisihallituksen ohje, jonka perusteella näin on toimittava, jos päiväsakkojen lukumäärä ylittää tietyn rajan. Siis liikennerikkeen laadusta riipumatta. Asuinpaikan poliisi teki päätöksen ajokiellosta, vastoin liikennepoliisin partion ratkaisua. Asuinpaikan poliisia ei enää kiinnostanut se, että ajokortti on tarpeellinen elinkeinon ja perheen toimeentulon säilyttämiseksi. Olisiko jo ni bis in idem tapaus, jossa toinen virkamies kävelee toisen aiemmin tekemän ratkaisun yli. Tässä tapauksessa siis määräten ajokiellon taannehtivasti, kun asia on jossain vaiheessa huomattu. Pääasia, että byrokratia toimii ja normaalin kansalaisen elämää voidaan vaikeuttaa kaikilla lain suomilla keinoilla. Normaali kansalainen menettää ansiotulonsa liki kolmelta kuukaudelta joutuessaan lomautetuksi, ellei jopa irtisanotuksi.
Poliisi on tyytyväinen saatuaan määrättyä vaaralliselle liikenteen ammatti- ja taparikolliselle ajokieltoa. (ensimmäiset sakot) Ensi vuoden määrärahat on taas varmistettu.

Nyt ajokorttilain kummallisuuksiin.

Ajokorttilain 67§ mukaan tietyissä rikkeissä voidaan määrätä ehdollinen ajokielto. 64§ 1. mom määrätään, missä liikennerikoksissa voidaan määrätä ehdollinen ajokielto. Sellaisia ovat rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten rikkominen. Säädöksessä ei mainita vakavaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuutta kohtaan, joksi asuinpaikkakunnan poliisi tuttavani rikkeen oma-aloitteisesti tulkitsi, vaikka tekoa ei ole kirjattu mihinkään dokumenttiin piittaamattomuutena. Näin ollen tuttavani ei saanut pitää ajokorttiaan ehdollisena. Jos hän olisi ajanut reikäpäänä yli 50km/h nopeudella juovuspäissään ja ohitellut muita sulkuviivan alueella ja hiostanut edellä meneviä kiinni puskurissa roikkuen, niin ehdollinen ajokielto olisi poliisin harkittavissa, jos ehdolliselle ajokiellolle olisi painavat perusteet. Mitenkään puolustelematta tuttavani kaahailua, niin eikö tämä ole jo hieman absurdia, että hyvinkin vakavista liikennerikoksista voidaan määrätä ehdollinen ajokielto poliisin harkinnalla, mutta vähäisemmästä ei?

Toinen ajokorttilain kummallisuus, joka ei selittämättä aukene, on 73§ mukainen varoitus.

Poliisi voi 64 §:n 2 momentin 4 ja 5 kohdassa ja 65 §:ssä tarkoitetuista teoista antaa ajokieltoon määräämisen sijaan varoituksen, jos ajo-oikeus on ajo-oikeuden haltijalle toimeentulon tai liikkumistarpeen vuoksi välttämätön eikä tekojen ole katsottava osoittavan piittaamattomuutta tieliikennettä koskevista säännöksistä tai hänelle niiden rikkomisesta tuomituista tai määrätyistä seuraamuksista.

64§ 2 mon kohta 4 kuuluu seuraavasti: jos hänen on todettu syyllistyneen rikoslain 23 luvun 10 §:ssä tarkoitettuun kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta ja kohta 5, 5) jos hänet on ulkomailla tuomittu liikennejuopumuksesta moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tai hän on siellä syyllistynyt tällaiseen tekoon.

Kun tämä lainkohta ei vaan aukea, niin se ei aukea! Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta tarkoittaa maallikon silmissä sitä, ettei siitä kiinni jäävällä ole ajo-oikeutta koskaan ollutkaan tai se on menetetty jo aikaisemmin. Rattijuoppo taas on rattijuoppo myös ulkomailla.

Miksi lakia ei ole kirjattu siten, että poliisi voisi käsitellä tapauskohtaisesti minkä tahansa liikennerikoksen ajo-oikeutta koskevan osion varoituksella ajokiellon sijaan? Sakothan tulevat seurauksena joka tapauksessa aina. Tosin siinäkin poliisilla on harkinnanvaraa. Eihän sitä nyt kaverille, tutulle tai sukulaiselle kehtaa…

Jos joku tämän jälkeen kuvittelee, että kirjoitan itsestäni, niin saahan sitä kuvitella…

Tule apuun Max!

kosonenjuhapekka

Sisukas suomalainen ilman puoluetaustaa. Mitään vaihtoehtoa ei pidä poissulkea. Maalaisjärjen rippeiden vakaa puolustaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu