Hallitus solmi välirauhan 1940 vastoin hallitusmuodon 33§ ilman eduskunnan suostumusta

Kansanedustaja Antti.J.Rantamaa kirjoittaa päiväkirjamerkintöihinsä perustuneessa kirjassaan Parlamentin palkeilta Kollaanjoen kaltahille, että eduskunta ei ollut yksimielinen hyväksyessään jälkikäteen Moskovassa 13.3.1940 solmitun pakkorauhan.

Eduskunnan käytävillä keskusteltiin jo 5.3.1940, että Ruotsi on kieltäytynyt laskemasta englantilaisten ja ranskalaisten lupaamaan avustusarmeijaa kulkemaan maansa läpi.

6.3.1940 maalaisliiton kansanedustaja Antti Kukkonen lausui: ”Hallituksella on nyt kaksi vaihtoehtoa edessään 1) joko tehdä rauha Venäjän sanelemilla ehdoilla tai 2) jatkaa sotaa luottaen länsivaltojen lupaamaan apuun, joka ei ole ollenkaan voimakas. Hallituksella on muutamia päiviä aikaa harkita näitä kahta mahdollisuutta. Kukkonen korosti Rantamaalle asian luottamuksellisuutta.

11.3. 1940 Rantamaa mainitsi havainneensa eduskunnan aulassa, miten monet kommunismiin ja Neuvosto-paratiisin ihailuun taipuvaiset, Suomen kansan, kansanedustajat julkesivat vasten naamaa naureskella ja ivailla isänmaan ahdinkotilan suurilla vaikeuksilla.

12.3.1040 Rantamaa ihmettelee, kuinka jotkut kansanedustajat voivat keskittyä käsittelemään kansan- ja työväenopistojen valtionapua käsittelevää lakiasiaa Suomen historian pahimman kriisin ollessa läsnä. Hän mainitsee nimeltä edustajat Sylvi-Kyllikki Kilven (SDP-myöh. SKDL), Matti Luoma-Aho (maalaisliitto), Aino Malkamäen (SDP) ja Aukusti Syrjäsen (kom. myöh. SKDL), joille asia oli tuolloin sydäntä lähellä. (toim. huom! mitään yhtymiä nykypolitiikkaan?)

13.3.1940 myös kansanedustajat olivat epätietoisia siitä, mitä oli sovittu ja mihin hintaan ja myös edustajat odottivat ulkoministeri Väinö Tannerin radiopuhetta, joka alkoi klo 12.00. Koolla oli hyvän matkaa toistasataa edustajaa, jotka puheen järkyttävää sisältöä kauhistuen, mutta sen uljasta henkeä ihaillen, sitä kuuntelivat.

15.3.1940 täysistunto pidettiin yleisöltä suljettuna ja lehterit tyhjennettiin. Pääministeri Ryti piti puheen:

”Rauhan tekeminen vaatii usein suurempaa rohkeutta ja aloitekykyä kuin sodan aloittaminen. Rauha, joka tähän sopimukseen perustuu, on väkivaltarauha. Vaihtoehtona rauhan solmimiselle on tietysti sodan jatkaminen. Käytännöllisesti katsoen olemme käyneet sotamme miesylivoimaan nähden yksinämme. Varsinkin vihollisen tykistö oli ylivoimainen ja sen lentoase, jonka merkitys päivien pidentyessä, ilmojen kirkastuessa ja öiden tullessa yhä valoisammiksi, yhä kasvaa, niinikään suuresti ylivoimainen. Länsivaltojen taholta tarjottiin aseellista apua, ensimmäiset näistä joukoista olisivat ehtineet rintamille aikaisintaan huhtikuun loppupuolella ja silloinkin saapuvien joukkojen määrä olisi ollut siksi pieni, ettei se olisi riittänyt edes korvaamaan armeijallemme väliaikana syntyviä tappiota. Ottamalla vastaan tämän avun olisimme kuitenkin joutuneet mukaan maailmansotaan ja maamme olisi siten joutunut taistelutantereeksi suursodassa. Avun teki sitäpäitsi kokonaisuudessaan epävarmaksi se, että sen piti saapua kahden puolueettoman maan, Ruotsin ja Norjan kautta, jotka kieltäytyivät sallimasta läpikulkua. JOs sota olisi jatkunut, olisivat kylvöjen suorittaminen ja maanviljelystyöt suuressa osassa valtakuntaa käyneet epävarmoiksi. Näissä oloissa hallitus vakavan harkinnan jälkeen tuli siihen tulokseen, että rauhanehtojen raskaudesta huolimatta meidän oli tempauduttava irti sodasta nyt, kun se oli mahdollista. Kuten olemme yksin sotaamme käyneet, olemme sen myöskin yksin päättäneet. Vain tulevaisuus voi osoittaa, olemmeko menetelleet oikein ja viisaasti.”

Samassa istunnossa IKL:n edustaja Annala ilmoitti, ettei voi sitä hyväksyä.

IKL:n edustaja Salmiala huomautti, että koska hallitusmuodon 33§ mukaan tasavallan presidentti päättää sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella, niin hallituksella ei missään tapauksessa ole ollut oikeutta saattaa voimaan rauhansopimusta, ennen kuin eduskunta on asiasta päättänyt.

Lähde: Antti.J.Rantamaa Parlamentin palkeilta Kollaanjoen kaltahille.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Rantamaa

+4
kosonenjuhapekka
Sitoutumaton Helsinki

Sisukas suomalainen ilman puoluetaustaa. Mitään vaihtoehtoa ei pidä poissulkea. Maalaisjärjen rippeiden vakaa puolustaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu