Huh hellettä
Suomi on ennätysten maa. Nyt on hehkutettu uutta hellepäivien ennätystä.
Yleisesti ottaen helleraja vaihtelee maittain; kun Suomessa ja muissa Pohjoismaissa määritelmän mukainen raja on +25 °C, luokitellaan esimerkiksi Espanjassa helteeksi vasta +30 °C:n ja Yhdysvalloissa +32 °C:n ylittävät päivälämpötilat.
Useimpina hellepäivinä helleraja Suomessa ei ole ylittynyt valtakunnallisesti, vaan lähinnä alueellisesti. Kun Lapissa on ollut +30 astetta, etelässä on samaan aikaan saattanut olla alle 20 asteen lämpötila ja tietysti päin vastoin.
Tämä vääristää keskiarvoja. Ei Suomessa ole helle, jos Turun Artukaisissa on 26 astetta ja muualla Suomessa nippa nappa 22-24 astetta. Ilmatieteen laitos ja erityisesti media kaivavat näitä ns. peak-lämpötiloja, joilla sitten hehkutetaan uusia ennätyksiä.
Esimerkiksi Helsingissä meren rannalla hellepäiviä ei ole ollut 67 kappaletta, vaan huomattavasti vähemmän, vaikka mukavan lämmintä on ollutkin. Sen sijaan kaaheen laakeella aakeella, eli Helsinki-Vantaan lentoasemalla on ollut mittarien mukaan ajoittain jopa tukalan kuumaa.
Paljonko sitten mittauksiin vaikuttaa useiden neliökilometrien asfalttialueet ja hehkuvaa kuumuutta hönkivät suihkumoottorit?
Itse olen pitänyt kulunutta kesää Helsingissä miellyttävänä. Ilman lämpötilan nousu yli kahdenkymmenen asteen tienoille saa ihmiset ja luonnon kukoistamaan.
Enemmän kuin lämpimästä, olisi syytä olla huolissaan sateen määristä. Pitkät kuivuusjaksot ovat myrkkyä luonnolle.
Pitkät sateettomat jaksot saavat myös mielikuvituksen liikkeelle. Luonnon visuaalinen muuttuminen kuivuuden seurauksena luo kuvitelman ilmastokatastrofista.
Helteistä on nautittu tai kärsitty aina. Vuoden 1937 helteitä voi pitää siltä osin nykyisiä ankarampina, ettei ollut ilmastointilaitteita ja tuon ajan pukeutumiskoodi oli muodollisempi.
Perse paljaana eivät juoksennelleet kuin köyhän talon kakarat. Nyt paljasta pintaa on tarjolla jopa säädyllisyyden rajat ylittävin määrin.
Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen piti aiheuttaa sademäärien lisääntymisen. Toisin on käynyt, paitsi ettei koko häilähtelevästä ilmiöstä, sää ja ilmasto kannattaisi lausua mitään ottamatta huomioon satoja vuosia kestäviä vähittäisiä muutoksia.
Vielä on selvittämättä sekin mistä aiheutui keskiajan lämpökausi. Ei ainakaan hiilidioksidipitoisuuden noususta.
Ilmoita asiaton viesti
Jos 1937 olisi ollut mittausasemia yhtä paljon kuin nyt niin sen vuoden hellepäiviä olisi ollut paljon enemmän.
Nykyään kun yksi helleaalto kulkee koko maan läpi viikossa niin että vain kapealla alueella on hellettä niin jokainen päivä on koko maan hellepäivä niin kuin blogissa jo mainittiin. Ja sitä sitten taivastellaan ja vedetään johtopäätöksiä että ilmasto perkele on muuttunut.
Kaisaniemessä mitattiin vain 11 hellepäivää ennen syyskuuta.
Mutta niin kuin jo aiemmin olen sanonut niin on ihme jos vuoden 1968 ennätys ei pärähdä rikki koska asemia on yli 3 kertaa enemmän nykyään.
Ilmoita asiaton viesti
”Hanna Höijer, 20, oli kympin tyttö, joka romahti ilmastostressin takia
Ilmastonmuutos ahdistaa espoolaista Hanna Höijeriä. Hän on jo kahdesti sairastunut vakavaan uupumukseen.”
https://yle.fi/a/74-20104715
Ilmoita asiaton viesti
Oliko se Aku Hirviniemen sketsihahmo, joka hoki ”mie romahan?”
Henkinen romahtaminen on nykyään muotia. Miten suomalaisten kävisikään, jos tulisi oikean romahtamsen paikka.
Ilmoita asiaton viesti
Hahmo oli Jussi Vatasen ”Antsku”.
Ilmoita asiaton viesti
Denialistit toimivat niin kuin kreationistit: kehittelevät omia määritelmiä asioille, jotta nämä olisivat heille totta. Hellettä pitäisi olla Saanan huippua myöten, että se olisi ”oikea helle”.
”Useimpina hellepäivinä helleraja Suomessa ei ole ylittynyt valtakunnallisesti, vaan lähinnä alueellisesti.”
Kas noin.
”Paljonko sitten mittauksiin vaikuttaa useiden neliökilometrien asfalttialueet ja hehkuvaa kuumuutta hönkivät suihkumoottorit?”
Siitä vain arviomaan. Tuossa ovat Suomen noin 200 havaintoasemaa. Sinistä i-kirjainta klikkaamalla tulee esille aseman sijainnin kuvaus:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintoasemat?filterKey=groups&filterQuery=s%C3%A4%C3%A4
Kuinka moni asemista on asfaltilla, tai ”suihkumoottorien hönkimisen” vaikutusalueella? Millainen osuus asemista on ylipäätään esim. lentokentillä?
Nyt sitä konkretiaa esille, eikä vain kieli poskessa tehtyä spekulointia.
Jaa niin ja kuinka monella havaintoasemalla mitattiin hellettä eilen? 76.
Riittääkö tuo määrä kreat…eikun siis denialistille, että kyseessä oli ”oikea” hellepäivä Suomessa? Ja jos ei riittänyt, niin mikä riittäisi?
Ilmoita asiaton viesti
Kerropa mistä johtuivat HCO, RCO ja MWP? Jossain aiemmassa blogissa sitä sinulta kyselin mutta silloin jäin vaille vastausta.
Ilmoita asiaton viesti
Pysy aiheessa. Nyt on aiheena tänä vuonna Suomessa mitatut helteet.
Mitä tulee tuohon kysymykseesi, olen siihen jo vastannut. Jos et ole vastausta ymmärtänyt, se on voi voi.
Ilmoita asiaton viesti
Ja se vastaus oli?
Ilmoita asiaton viesti
Käy katsomassa. Ja tällä kertaa ymmärrä mitä luet.
Ilmoita asiaton viesti
Ja miksi lämpimiä jaksoja nimitetään optimeiksi eikä maailmanlopuiksi?
Ilmoita asiaton viesti
Maapallon aiemmat lämpöjaksot eivät liity juuri millään tavalla keskuteluaiheeseen, joka liittyy Suomen nykyiseen ilmastoon.
Keskuteluaiheeseen liittyen kysymys teille denialisteille: mikä on teidän mielestä tavanomainen / keskimääräinen määrä hellepäiviä Suomessa syyskuussa?
Ilmoita asiaton viesti
Et ole tainnut katsoa esim. Islannin tai Britteinsaarten sääoloja. Niissä lienee tavaomaista viileämpää.
Ilmoita asiaton viesti
Jossain on tavanomaista viileämpää, jossain tavanomaista lämpimämpää. Kun lämpimämpiä alueita on enemmän kuin viileitä, keskilämpötila on korkea. Niin kuin se on ollut Suomessa ja koko mailmassa 2000-luvulla. Vain mistään mitään ymmärtämättömät tolliskot luulevat, että yhden pienen alueen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä koko planeetan ilmastosta.
Ps. Teille denialisteille esitettiin kysymys. Ettekö uskalla vastata, ettekö tiedä, vai mikä mättää?
Ilmoita asiaton viesti
Juu unohdetaan ne aiemmat lämpimät jaksot. Eihän ne vaikuttaneet mitenkään hellepäivien määrään ja kun niiden aiheuttajastakaan ei ole selvyyttä. Sovitaan että nykyinen lämpeneminen on pääosin ihmisen ansiota ja ollaan siitä ylpeitä ja toivotaan että kehitys jatkuisi vielä asteen pari niin kaikilla menisi paremmin, myös jääkarhuilla. Maailmanlopun povaajat olkoot sitten oma lahkonsa.
Ilmoita asiaton viesti
”Juu unohdetaan ne aiemmat lämpimät jaksot.”
Ei niitä tarvitse unohtaa, ne eivät vain ole tämän blogin keskustelunaihe.
”Eihän ne vaikuttaneet mitenkään hellepäivien määrään ja kun niiden aiheuttajastakaan ei ole selvyyttä.”
Tiede on selvittänyt milloin maapallolla on ollut lämpökausia, ja pohtinut niille myös syitä. Tietäisit tämän, jos sinua kiinnostaisi tietellinen tieto enemmän kuin salaliittoteoriat.
”Sovitaan että nykyinen lämpeneminen on pääosin ihmisen ansiota ja ollaan siitä ylpeitä ja toivotaan että kehitys jatkuisi vielä asteen pari niin kaikilla menisi paremmin, myös jääkarhuilla.”
Millä tavalla lämpeneminen auttaa jo nykyään lähemmäs 50 asteen kuumuudessa kärvisteleviä alueita? Millä tavalla lämpeneminen ja siihen liittyvä kuivuus auttaa Välimeren alueen maita?
”Maailmanlopun povaajat olkoot sitten oma lahkonsa.”
Kuka on väittänyt että ilmaston lämpeneminen johtaa maailmanloppuun?
Monet uskovaiset ihmiset ovat tietämättömiä idiootteja, joilla on täysin todellisuudesta irtaantuneita mielipiteitä. Nämä samat sankarit kieltävät usein tieteellisen tiedon, kun kuvittelevat tietävänsä itse paremmin.
Sinulle esitettiin kysymys tavanomaisesta syyskuun hellepäivien määrästä Suomessa.
Etkö uskalla vastata, etkö tiedä, vai eikö sinua kiinnosta keskustella blogin aiheesta? Jos vastaus on viimeiseen kysymykseen ”ei kiinnosta”, niin mitä sinä tässä keskustelussa ylipäätään teet muuta kuin trollaat?
Ilmoita asiaton viesti
Helle ulkona on oma juttunsa mutta niin on myös lämpötila asunnossaan auringon porottaessa ilman esteitä länsi-seinään. Minun asunnossa oli n. 29 °C lämpötila n. kuukauden ajan, ett kyllä tuohon tottui kun ei paljoa sisällä liikkunut eikä syönyt kuumaa ja hankalasti sulavaa. Aamuisin asunnon lämpötia olin n. 28,0, °C, että kyllä helpotusta sisälämpötilaan kehittyi. Nyt sisällä seinän lämpömittarissa on n. 27,4 °C. Eli ei se lämpötila vaan suora auringon säteily asunnon seinään tekee sisällä olemisen kesällä tukalaksi. Kuumimmillaan tuntuu kuin olisi saunan kiuas länsiseinässä lämmittämässä
Ilmoita asiaton viesti
Missä ihmeen töllissä asut? Ite asun rintsikassa eikä Auringon puolen seinät lämpene sisäpuolelta ikinä noihin lukemiin. ”Ilmastointina” käytän alumiinifoliota Etelän puolen ikkunoissa ja niin kauan kun ulkolämpötila on suurempi kuin sisällä niin ikkunat on silloin kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän useissa betonielementeistä tehdyissä kerrostaloissa kesällä asuinhuoneiden sisälämpötila kasva n. 30:een, varsinkin jos aurinko esteettömästi pääsee seiniä lännestä lämmittämään. Eihän tämä ole edes mikään outo tapaus, vaan ihan täysin normaali tapaus – ainakin tämän kaupungin kerrostaloissa.
PS. Eräs kerrostaloasuntoni julkisivun remppaaja kertoi, että kerrostalon betonielementit ovat tehty väärin. Betonilementin ulkosivun kun pitäisi olla sisäpuolella asuntoa. Kuinka paljon tuollaisia mokia on sitten aikoinaan tehty, kun betonielementeistä neukku- ja derkkuutiota Suomeen tehtiin.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on.
Ilmoita asiaton viesti
”Näin on.”
Ei myös sinä olet sitä mieltä että määritelmä ”Jossain päin Suomea on helle” (kuten hellepäivä nykyisin määritellään) on totta vain silloin kuin hellettä on Suomessa ”kauttaaltaan”, eli Saanan huippua ja ulkoluotoja myöten?
Olette te denialistit kyllä surkuhupaisaa väkeä.
Ei ole tainnut käydä mielessä, että tuo denialistien määritelmä helteistä koskisi silloin myös aiempia mittauksia, eli Suomessa ei olisi näin ollen mitattu hellettä koskaan (koska ei ole ollut havaintoasemia kauttaaltaan pitkin Suomea).
Mutta nyt kun olet pölähtänyt paikalle, niin riittääkö sinulle ”oikeaan hellepäivään” se että hellettä mitataan 76 tai 54 havaintoasemalla sieltä täältä Suomesta? Ja jos ei riitä, niin mikä sitten riittää?
Mikä saa tedät denialistit uskomaan, että te olette asemassa jossa voitte määritellä ilmatieteen tekijöitä paremmin miten lämpötiloja tulisi mitata, tai että mikä on määritelmällisesti hellepäivä?
Ja vielä yksi kysymys, johon yksikään denialistit ei ole kyennyt vastaamaan:
Mikä on sinun mielestäsi tavanomainen / keskimääräinen hellepäivien määrä Suomessa syyskuussa?
Ilmoita asiaton viesti
Eilen mitattiin hellelukemat 54 asemalla ympäri Suomen. Oliko riittävästi denialisteille?
https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php
Ilmoita asiaton viesti