Hyvityslaki. Hei, me tienataan tällä
Suomen lainsäädäntö on valtavan laaja ja monimutkainen, eikä edes paras juristi asiaan perehtymättä tiedä, mitä kaikkea lailla onkaan Suomessa säädelty.
Suomen laista löytyy kuitenkin säädös, jolla saadaan potkua nyttemmin pahasti viivästyneisiin oikeusprosesseihin. Sellainen on hyvityslaki, eli laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä (362:2009)
Tämä laki hyödyttää tosin vain niitä, jotka ovat asianosaisina jossain oikeusprosessissa, joka kestää ja kestää. Nykyisin ei ole tavatonta, että oikeuskäsittely alkaa vasta, kun asianosaiset ovat jo käytännössä unohtaneet koko asian.
Laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä:
3§ Yksityisellä asianosaisella on oikeus saada valtion varoista 6 §:ssä tarkoitettu kohtuullinen hyvitys, jos oikeudenkäynti viivästyy siten, että se loukkaa asianosaisen oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa.
6§ Hyvityksen tarkoituksena on korvata oikeudenkäynnin viivästymisestä asianosaiselle aiheutunutta huolta, epävarmuutta ja muuta niihin rinnastettavaa haittaa. Hyvityksen määrä on 1 500 euroa vuodessa kultakin vuodelta, jona oikeudenkäynti on tuomioistuimen tai viranomaisen vastuulla olevasta syystä viivästynyt. Hyvityksen yhteismäärää korotetaan enintään 2 000 eurolla, jos pääasia on erityisen merkittävä asianosaiselle. Asiaa pidetään erityisen merkittävänä, jos se liittyy välittömästi henkilön terveyteen, toimeentuloon, oikeudelliseen asemaan tai muuhun vastaavaan seikkaan. Hyvitystä voidaan alentaa tai korottaa 4 §:n 1 momentissa mainitun tai muun niihin rinnastuvan seikan perusteella. Hyvitys on enintään 10 000 euroa. Hyvityksen enimmäismäärä voidaan erityisestä syystä ylittää.
7§ Hyvitystä on vaadittava pääasiaa käsittelevältä tuomioistuimelta. Vaatimus on tehtävä hyvissä ajoin ja viimeistään ennen pääasian käsittelyn päättymistä puhevallan menettämisen uhalla. Vaatimusta ei voi tehdä vasta korkeimmassa oikeudessa eikä valituslupaa edellyttävässä asiassa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ilman pätevää syytä. Vaatimus voidaan tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Vaatimus on perusteltava.
Nyt eikun naputtelemaan vaatimusta omalle käräjäoikeudellesi, mikäli juttusi on seissyt poliisilla, syyttäjällä tai odottanut käräjäoikeuden käsittelyä jo vuosikaudet.
Sillä voi jopa tienata!
Entäs kun poliisipiiri ei vaivaudu edes rikosilmoitusta lukemaan ( oletan että tekemäni ilmoitus oli heti laitettu arkiston perimmäiseen nurkkaan? ), kun en missään vaiheessa saanut ilmoitusta, että asiani joku oli edes lukenut?
Nyt se on vanhentunut, vaikka olisihan siinä yksi tutkinnan kohde – tosin suomessa asioiden kiireellisyys järjestys on muissa asioissa, kuin mitä ”valtaväestö haluaisi asioitaan saada käsittelyyn”?
Ilmoita asiaton viesti
Poliisin on esitutkintalain velvoittamana ilmoitettava, mitä ilmoituksellesi on tehty edellyttäen, että olet asianomistaja.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten kirjoitin:,,,,, en missään vaiheessa saanut ilmoitusta,,,,,,,,,,, ja vastassa oli sairaanhoitopiiri, et kaipa siellä katsottiin, et mitä olen se paha, eikä työpisteellä minkäänlaista vääryyttä tapahtunut.
Minulla on kopiot kaikista asiapapereista tallella.
Ilmoita asiaton viesti
Pirjo-Margit, perää vaan sinulle annettua esitutkintapäätöstä. Minä juuri luin jostakin, että joku potilasvahinkopotilas ei olisi saanut perusteltua esitutkinta-/rikosilmoituspäätöstä ja hänen asiansa syyttäjä tästä syystä käsittelee uudelleen.
Olisiko Sinun mahdollista saada asiasi tällä perusteella vihdoin käsittelyyn? Syyttämättäjättämispäätöksessäkin tulee olla muutoksenhakuohje, josta sinun toissijainen valitusoikeutesi alkaa, jos syytettä ei nosteta. Myös vahingonkorvausvelvollisuus on voinut syntyä, vaikka varsinaista (virka-)rikosta ei todettaisi.
Ilmoita asiaton viesti
Vanhentaminen lienee puolijulkinen ja varsin yleinen käytäntö jutturuuhkien purkamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti