Kehittynyt ensihoito monen sotilaankin pelastus

Soledarissa Venäjä näyttää käyttävän sotilaitaan kulutustuotteena, sanoo sotastrategian professori ja everstiluutnantti Joakim Paasikivi.

Jatkosodan rauhallisemmassa asemasotavaiheessa, jota kesti vuodesta 1942-1944 puoliväliin, suomalaisia sotilaita kaatui rintamalla keskimäärin 17 päivää kohden. Aina jomman kumman osapuolen hyökkäysvaiheen aikana kaatuneiden määrä moninkertaistui lukujen ollessa vähemmän yllättävästi suurimmillaan kesällä 1941 hyökkäysvaiheen aikana ja kesän 1944 vetäytymisvaiheen aikana. Näinä ”pahoina” päivinä kaatuneiden lukumäärä mitattiin sadoissa per päivä.

Näihin lukuihin nähden Ukrainan ilmoittama 400-500 venäläisen kaatuminen päivittäin vaikuttaisi jossain määrin liioitellulta. Samoin kuin Ukrainalaisten ilmoitus omista tappioista vaikuttaa vähäiseltä olosuhteet huomioiden.

Merkittävä osa jatkosodassa kaatuneista menehtyi välittömästi saamaansa fataaliin vammaan, mutta verrattuna nykyaikaan, moni jopa suhteellisen lievästi toisessa maailmansodassa haavoittunut menehtyi turhaan kehittymättömän taktisen ensihoidon johdosta.

Jos sotavuosina olisi tunnettu CAT-kiristyssiteenä tunnettu näppärä ensihoitovaruste, osa pahastikin haavoittuneista sotilaista olisi saattanut selvitä hengissä. ”Katin” pystyy tajuissaan oleva potilas laittamaan jopa itse itselleen ja sellainen kuuluu nykyisin mm. viranomaisten varustukseen.

Eipä ollut lääkintämiehillä vuonna 1944 myöskään plasmankorvikkeita saatikka kunnollisia infuusionesteitä, jolla verenhukasta kärsivän taistelijan verenpaine pystyttiin pitämään yllä kenttäsairaalaan saakka. Morfiinistakin taisi olla paikoitellen pulaa.

Nykyaikainen lääketiede kykenee jo suoranaisiin ihmeisiin ja osaavat lääkintämiehet/ensihoitajat pystyvät nostamaan selviytymisprosenttia huomattavasti tehokkailla ensihoitotoimenpiteillä. Tämä kuitenkin edellyttää samalla nopeaa jatkohoitoon pääsyä.

Miksi sotavamman hoitaminen on hankalaa, siitä esimerkki seuraavassa.

NATO 5.56 x 45 on luontaisesti epästabiili luoti, joka osuessaan pehmytkudokseen, esim. vatsaan, aiheuttaa potilaalle huomattavat sisäelinvauriot, joiden seurauksena haavoittunut saattaa tarvita jopa 10L siirtoverta, mikäli hänet onnistutaan saamaan nopeasti sairaalaan. Vaihtoehtona on suhteellisen tuskainen ja hidas menehtyminen. Jos joku kuvitteli, että luodista tulee vain pieni siisti reikä, niin sen kuvitelman voi pyyhkiä pois mielestään. Kevyt luoti saattaa osua esim. lonkkaluuhun, josta se muuttaa suuntaansa kohti maksaa ja munuaisia ja repii osan suolistosta mennessään. Luoti tulee ulos sitten esim. selän puolelta lavasta, joka saattaa aiheuttaa puolestaan sen , että haavoittunutta ryhdytään aluksi hoitamaan ns. väärän vammahavainnon seurauksena väärästä kohdasta.

USA:n armeijan tappiot kaatuneina Vietnamissa olisivat olleet valtavat ilman jatkuvasti kehittynyttä sotilassairaanhoitoa. Selviytymistä auttoi myös se, että haavoittuneet saatiin taistelukentältä pois nopeasti helikopterikuljetuksin. Tästä huolimatta Yhdysvaltain armeijan sotilaita kaatui sodan kestäessä 58000.

Se, että sen enempää Venäjän armeija kuin Ukrainan joukotkaan eivät pysty etulinjassa evakuoimaan haavoittuneita helikoptereilla, tai edes miehistönkuljetusvaunuilla, nostaa väkisinkin kaatuneiden lukumäärää, koska haavoittuneita ei saada riittävän nopeasti sairaalatasoiseen hoitoon.

kosonenjuhapekka
Sitoutumaton Helsinki

Sisukas suomalainen ilman puoluetaustaa. Mitään vaihtoehtoa ei pidä poissulkea. Maalaisjärjen rippeiden vakaa puolustaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu