Kumpi pahempi, tällä hetkellä vähäinen Venäjän sotilaallinen uhka vai jo eskaloitunut inflaatio
Inflaatiotahti kiihtyy läntisessä Euroopassa ja erityisesti Yhdysvalloissa.
Suomessa viimeisin luku on 6% ja Yhdysvalloissa jo 9%.
Konkreettisesti tämä tarkoittaa kaikkien pieni- ja keskituloisten elintason merkittävää leikkaantumista. Suurituloiset vain rikastuvat entisestään ostellessaan halpenevia osakkeita, joista pieni- ja keskituloiset hädissään luopuvat.
Oma ammattiliittoni meni jo sopimaan maltillisista palkankorotuksista, mikä tarkoittaa sitä, että inflaation kiihtyessä reaaliansioista leikkaantuu aikamoinen siivu joka kuukausi, kun kasvava palkka ei riitä kompensoimaan sitä nopeammin kasvavia hintoja. Näin käy kaikille tulonsaajille.
Yhteiskuntaa pyörittävät rattaat hidastuvat, mikä kiihdyttää lamaa, mikä taas hidastaa rattaita entisestään…lama syvenee…
Valtio avasi samaan aikaan velkahanat ja tämän vuoden lisävelaksi on laskettavissa tällä hetkellä seitsemän miljardia, mikä tuskin riittää, koska hinnat nousevat nyt sellaista vauhtia, että kymmenen prosentin kustannusten nousuraja tuskin loppuvuodesta riittää.
Myös korot ovat jo varovaisesti plussan puolella. Saa nähdä, millaiseen ahdinkoon joudutaan, jos korkotaso normalisoituu 3-5% tasolle. Kuluttajat ovat jo tottuneet nollakorkoihin varsinkin asuntolainoissaan, jotka ovatkin monilla jopa hengenvaarallisen suuria. Sanna Marinkin on ihmeissään, jos hän joutuu maksamaan 700 000 euron lainoistaan pelkkää korkoa esim. 35 000 euroa/a + siihen lyhennykset päälle.
Sellainen toki kannustaa pääministerin yrittämään pitää korkotason mahdollisimman alhaisena, kun on oma lehmä ojassa.
Ikävä kyllä hintojen ja korkojen nousu kulkevat yleensä käsi kädessä.
FED ja Euroopan keskuspankki ovat jo käyttäneet setelipainokortin. Mitä ne keksivät seuraavaksi?
Sota Ukrainassa ei auta Euroopan yhteisöön kuuluvia maita niiden talousvaikeuksissa, vaan tilanne näyttäisi olevan päinvastainen.
Talouskriisi vain syvenee sodan pitkittyessä. Siinä on samalla kolmannen maailmansodan siemen.
Inflaatio ei automaattisesti merkitse ostovoiman heikentymistä. Osalla tulonsaajista tosin tilapäisesti kyllä, mutta työlläkin on hintansa ja inflaatio korottaa myös sitä hintaa, vaikka työehtosopimukset solmitaankin Suomessa yleensä korkeintaan kerran vuodessa.
Siksi yleisesti ottaen velallisia pidetään inflaatiosta hyötyjinä, koska korkotaso edelleenkin on inflaatiota matalampaa. Velkamäärän reaaliarvo siis alenee inflaation tuloksena.
Ilmoita asiaton viesti
Stagflaation oloissa valitettavasti kaikki häviävät. Liksat ei nouse vaikka tavarat kallistuu ja korot nousee.
Ilmoita asiaton viesti
Millä logiikalla voit sanoa, että esimerkiksi parturiliikettä pitävän tulot eivät nouse, jos hän korottaa tukanleikkuun hintaa?
Ilmoita asiaton viesti
Jos asiakkailla ei ole enempää rahaa kuin ennenkään, niin on paha nostaa hintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sama koskee kaikkia hintoja. Joku siellä vastapuolella on se tulonsaaja.
Ilmoita asiaton viesti
Kun asiakkaat köyhtyy, ne leikkaa itse tukkansa. Parturi nimenomaan ei pysty hinnoittelemaan vapaasti.
Toisaalta, parturi voi hintaa laskemalla tienata enemmän.
Nimenomaan siellä vastapuolella ei ole toinen tulonsaaja vaan kasvoton markkinavoima. Kun maailmanmarkkinahinnat nousee, siihen ei parturit eikä duunarit pysty vaikuttamaan. Eikä sen puoleen vaikkapa parturinsaksien valmistajatehtailija.
Ilmoita asiaton viesti
”Toisaalta, parturi voi hintaa laskemalla tienata enemmän.”
Niin juuri. Kysyntä ja tarjonta sekä toisaalta kilpailutilanne ohjaa hinnanuodostumista vapailla markkinoilla.
Rahat eivät koskaan jää ”kasvottomalle markkinavoimalle”, vaan ne kulkeutuvat loppujen lopuksi aina kuluttajille ennemmin tai myöhemmin jossain.
Ilmoita asiaton viesti
Kysyntä ohjaa ja kysyntä pienenee kun jengillä on vähemmänn fyrkkaa.
Ei niitä öljysheikkejä Suomessa ole, joten suomalaiset köyhtyvät.
Stagflaatio on se joka todennäköisimmin koetaan ja silloin ei ole kellään kivaa (Suomessa).
Ilmoita asiaton viesti
Öljy on kriittinen raaka-aine ja sillä on suuri painoarvo, mutta ei se ole kaikki kaikessa. Sitä saa monesta lähteestä ja sitä voidaan korvata.
70-luvulla koettiin kaksi vakavaa öljykriisiä ja inflaatio laukkasi saavuttaen vuonna 1977 liki 20%:n tason. Siitäkin selvittiin.
Ilmoita asiaton viesti
70-luvulla koettiin myös stagflaatiota USA:ssa ja talous oli kuralla.
USAn taloudella todellakaan ei tuntunut olevan näkymiä.
Asia korjaantui silloin Reaganin opeilla.
Ja tämä ei tarkoita sitä että nykyinen tilanne korjaantuisi samoilla opeilla, tai ainakaan aivan samoilla opeilla.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö tuolla logiikalla kannata nostaa hintoja todella paljon, tulotkin kasvavat todella paljon? 1-2 %:n korotus vuodenvaihteessa ei juuri vaikuta kysyntään, mutta isoilla korotuksilla on negatiivinen vaikutus, varsinkin jos aikaisempi hinta on ollut optimaalinen tarjonnan ja kysynnän suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Kososen ajattelutavassa on sellainen ongelma että asetetaan eritasoiset tekijät samalle viivalle.
Eurooppa on juuri sen takia Eurooppa, ettei se siedä kansanmurhia… enää.
Tärkeät asiat ensin ja vähemmän tärkeät sitten. Nyt on tärkeää katkaista rikollinen toiminta, mieletön hyökkäyssota ja vasta sen jälkeen miettiä miten sen talouden kanssa menee.
Ilmoita asiaton viesti
”Kumpi pahempi, tällä hetkellä vähäinen Venäjän sotilaallinen uhka vai jo eskaloitunut inflaatio”
Vähäinenkin sotilaallinen uhka on pitkällä aikavälillä pahempi kuin inflaatio – Venäjä on nyt kiinni Ukrainassa mutta joskus se rauha sinnekin tulee, sen jälkeen uhka on giganttinen liittoutumattomalle Suomelle. Minusta euroinflaatio on pienempi riesa kuin ruplapohjainen hyperinflaatio – valuutta jota Kosonenkin sitten käyttää kun huonot on jo housuissa.
Ilmoita asiaton viesti
Molemmat pahoja asioita, valitettavasti mahdollisuudet näihin vaikuttamiseen ovat melko rajalliset. Venäjän uhka Suomen osalta onneksi saadaan todennäköisesti pian hoidettua, jos NATO-jäsenyys toteutuu. Lisävelan otto on valitettavasti nykyhallituksen ainoa kyky hoitaa valtion alijäämää, kykyä menojen priorisointiin ei ole. Toki tässäkin suhteessa eduskuntavaalit ovat jo kohtuu lähellä ja tilanne saattaa niiden myötä parantua.
Sota Ukrainassa ei auta ketään ja on järjetöntä rahan sekä ihmishenkien tuhlausta, niinkuin sodat aina ovat. Valitettavasti sota nyt näyttää pitkittyvän, koska Putin ei suostu tosiasioita myöntämään ja vetäydy sodasta suosiolla.
Ilmoita asiaton viesti
Olen tuosta alusta samaa mieltä, mutta Putin on vanha ja hänellä on tavoite. Toisaalta Ukrainan puolustus ei ole niin vahva kuin media kertoo. Mikä on Ukrainan raja sodassa suhteessa rauhaan? Koko ajan ihmisiä kuolee ja infrastruktuuria tuhoutuu. Infrastruktuurin osalta sen korvaaminen vie aikaa ja rahaa. Menetettyjä ihmishenkiä ei saada takaisin. Missä vaiheessa kannattaa antaa jotain jotta voi saavuttaa enemmän. Pyrrhoksen voitto on kuitenkin tappio.
En tarkoita, että Ukrainalla ei olisi oikeutta puolustautua, päinvastoin. En myöskään tiedä mitä osapuolten neuvotteluissa on asetettu vaatimuksiksi (ei meistä kukaan tiedä). Molemmin puolin tappiot ovat jo nyt massiiviset.
Laiha sopu on kuitenkin parempi kuin lihava riita.
Ilmoita asiaton viesti
Inflaatio on vain muistutus siitä, että rahaa eli hyvinvointia ei lopultakaan voi tehdä tyhjästä. Onhan meillä ainakin yksi kansanedustaja sanonut, että velkaa ei tarvitse maksaa koskaan pois. Se on toinen ilmaisu samalle asialle, että rahaa voi tehdä tyhjästä.
Ilmoita asiaton viesti
Tai niin, että jos ongelma ratkeaa rahalla, kyseessä ei ole mikään oikea ongelma.
Ilmoita asiaton viesti