Kunnossa vai epäkunnossa

Poliisihallitus ihmettelee mediassa poliisien kuntoa tai pikemminkin kunnottomuutta.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b90dbc1c-3b0e-4a46-8aa0-b0f499ddf340

Suomessa ainakin kahdessa ammatissa on lakisääteinen velvoite olla työtehtävien edellyttämässä kunnossa, poliisissa ja puolustusvoimien tehtävissä.

Esimerkkinä: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920110?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laki%20poliisin%20hallinnosta#P15h

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006414281.html

Toki monessa ammatissa edellytetään hyvää kuntoa, jotta työtään voi ylipäätään tehdä. Esim. palomiehen on selvitettävä jokavuotiset kuntotestit, jotta voi jatkaa työtään paloautossa.

Poliisihallituksen tilastoissa näkyy, että parhaimmassa kunnossa ovat poliisiammattikorkeakoulussa opiskelevat sekä nuoret poliisit.
Sanoisinko jopa, että aika yllättävää.

Samaan hengenvetoon todetaan, että poliisilla on oikeus käyttää kaksi tuntia viikossa työaikaa vapaamuotoiseen liikuntaan. Poliisihallitus ei kuitenkaan pohdi sitä, riittääkö työntekijällä aikaa sellaiseen. Oikeus liikkua työajalla ei ole absoluuttinen oikeus, vaan perustuu kulloiseenkin työtilanteeseen. Poliisien määrä suhteessa väkilukuun on Euroopan alhaisin. Suurissa kaupungeissa ei välttämättä ole edes aikaa urheilla työaikana. Jotkut paheksuvat jo sitä, että palomiehet pelaavat sählyä ja nukkuvat työvuoronsa aikana ja siitä maksetaan palkkaa. Se taas ei kiinnosta ketään, että palomiehen jokainen työkeikka saattaa vaarantaa hengen ja terveyden. Samoin on poliiseilla.

Kuntovaatimusten vastapainoksi yhteiskunta maksaa pitkää, mutta kapeaa leipää. Palkasta ei välttämättä riitä kalliisiin kuntosalimaksuihin tai muihin harrastuksiin. Raskaan työvuoron päätteeksi treenaamista voidaan pitää myös eräänlaisena kuriositeettina. Sami Hedbergiä siteeraten: ”jaksaa jaksaa, ei muuten välttämättä jaksa.”

Poliisien, upseerien ja palomiesten eläkeikää myös normalisoitiin. Nyt heidän on kyettävä olemaan työtehtävien edellyttämässä kunnossa vielä yli 60-vuotiaina.

Koska elämä on mitä on, niin tämän päivän 3500m cooper-tulos saattaa olla parin vuosikymmenen työuran jälkeen 1500m. Eikä aina sitäkään. Tämä unohtuu helposti sekä nuorilta työntekijöiltä että erityisesti työnantajapuolelta.

Riskiammattien työssä jaksamiseen tulisi siis panostaa työnantajan taholta huomattavasti nykyistä enemmän, eikä vain ihmetellä sitä, kuinka nuoret jaksavat, mutta jo pidemmän työuran tehneet eivät enää välttämättä niin hyvin. Ja ettei jaksaminen ole aina pelkästään fyysistä jaksamista.

kosonenjuhapekka

Sisukas suomalainen ilman puoluetaustaa. Mitään vaihtoehtoa ei pidä poissulkea. Maalaisjärjen rippeiden vakaa puolustaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu