Kunta instituutionaalisena sijoittajana
Kurikan kunta myi Länsivoima-osakkeensa Fortumille 90-luvun lopussa. Kauppasumma maksettiin Fortumin osakkeina. Vuonna 2006 Neste irrotettiin vielä erilliseksi yhtiöksi. Kauppojen jälkeen Kurikalla on 4 652 625 Nesteen osaketta. Fortumin osakkeita Kurikalla on 6 203 500 kappaletta. Kurikan kaupunki on sekä Fortumin että Nesteen kuudenneksi suurin omistaja.
Fortum maksaa osinkoa 2024 1.15 euroa osakkelta ja Neste 1.20 euroa osakkeelta. Itselläni ei valitettavasti ole vastaavanlaista osakepottia.
Kurikka tienaa osinkoina ensi lokakuussa Nesteen osakkeista viisi ja puoli miljoonaa euroa ja Fortumilta rapiat 7 miljoonaa.
Kurikan veroäyri oli 2020 21%, kun Kauhavalla prosentti oli 22% ja Lapualla 21.5%
Kurikkalaiset ovat siis selkeästi hyötyneet viisaista kunnan isistään sekä pienemmän veroprosentin että vakavaraisen kunnantalouden muodossa. Joka vuosi kassaan tupsahtaa ilmaista rahaa, jota ei tarvitse nyhtää asukkaiden selkänahasta. Muussa tapauksessa veroprosentti olisi tapissa.
Fortum ja Neste ovat maksaneet osinkoa viimeiset vuodet noin euron osakkeelta vaikka ajat ovat olleet kovat.
Kurikassakaan ei kuitenkaan eletä aivan huolettomasti, mutta lisäraha auttaa aina.
Kurikan kunnalla on velkaa: eur/asukas, kun koko Suomen keskiarvo on velan osalta: 3 378 eur/asukas
Pitää paikkansa että Kurikka on tienannut hyvin holdaamalla Fortumin ja Nesteen osakkeita. Ja osakkeiden syntyhistoria siinä mielessä kunniallinen että ovat peruja kunnan omistuksista. Eivät siis pörssikaupan ostoksia.
Toista oli esim. joensuun kaupinginjohtajan Aaro Heikkilän toimet 1984 kun hän sijoitti omavaltaisesti pörssiin kaupungin varoja. Teki voittoa hänkin mutta muistaakseni ylitti toimivaltuutensa ja sai jotain rapsuja.
HS 10.1.1995 ohessa leike:
””””””Heikkilä sijoitti kaupungin rahoja SYP:n ja KOP:n osakkeisiin. Kun suhdanteet vaihtuivat Heikkilän toimista tehtiin lääninoikeuteen hallintokantelu.
Kunnalliset johtosäännöt olivat puutteelliset ja laki epäselvä. Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan Heikkilällä oli oikeus toimiin, mutta hänen olisi pitänyt kuulla päätöstä tehdessään kaupunginhallitusta. Kun näin ei tapahtunut, Heikkilän katsottiin ylittäneen toimivaltansa.
Tosiasiassa Heikkilä teki sopimuksia SYP:ssä pankinjohtajan kanssa, joka oli samaan aikaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja. ”Mikä on poliittisen luottamushenkilön rooli ja arvo tässä tapauksessa?” Omituisena Myllymäki pitää myös kaupunginhallituksen päätöstä, ettei sanktioita vaadita, jos tulee voittoa . ”Esteellisyyssäännöt olivat väljät, eikä luottamusmiehelle seurannut mitään.” Kuopiossa kaupunki harrasti finanssisijoitusta, ja kaikki olivat tyytyväisiä niin kauan kuin osakesalkku paisui. Rahoitusjohtajasta tehtiin sijoitusguru.
Kun tilanne muuttui, kaikki olivat kiinnostuneita hänen toimivaltansa rajoista. ”Vasta virheen jälkeen rahoitusjohtaja pidätettiin virasta, ja asia annettiin yleiselle syyttäjälle.” ”Kuka kantaa kunnallisessa järjestelmässä viimeisen vastuun riskeistä?”, Myllymäki kysyy”””””
Ilmoita asiaton viesti
meinasin jo kehaista kurikkaa hyvästä taloudenpidosta, mutta alkoi kiinnostaa tuo velka. intuitiivisesti voisi kuvitella että velkaa on vähempi jos pätäkkää löytyy. mutta ilmeisesti velan määrä korreloikin toisin päin varallisuuden kanssa. eli mitä enempi pätäkkää, sitä isommat velat? sekin on kyllä ihan loogista.
kuulostaa vaan hiukan siltä että jonkun käteenhän se musta pekka vaan sitten aina jää…
Ilmoita asiaton viesti