Läskit kustantavat tanskalaisten korkean elintason

Helsingin Sanomat kirjoittaa Tanskan nostavan talousennustettaan laihdutuslääkkeiden vahvan viennin ansiosta.

”Tanskan talouden tähtiyritys Novo Nordiskin liiketoiminta on kasvanut tänä vuonna vauhdilla, kun sen kehittämästä Wegovy-nimisestä laihdutuslääkkeestä on tullut hittituote ympäri maailman.”

Lääketeollisuus on Tanskan Nokia. Se on ollut sitä jo vuosikaudet ja on osaltaan taannut tanskalaisten korkean elintason. Roliganit nauravat pankkiin marssiessaan ja kannustavat muuta maailmaa syömään enemmän hampurilaisia.

Laihtuminen ei edellytä lääkkeiden käyttämistä. Se edellyttää lähinnä tahdonlujuutta ja määrätietoisuutta. Homo Sapiens haluaa kuitenkin päästä mahdollisimman helpolla ja yrittää ratkaista vaikean ongelman rahalla ja kemikaaleilla.

Olen viettänyt pari kesälomaviikkoa ja painoni on pudonnut tässä ajassa kolme kiloa. En ole ostanut yhtäkään Novo Nordiskin tai muun lääketehtaan valmistamaa laihdutustuotetta. Kuudenkympin kynnyksellä en muutenkaan tarvitse kuin yhtä lääkevalmistetta.

Laihtuminen on tapahtunut liikuntaa lisäämällä. Ei kemikaaleilla.

Olen toki liikkunut säännöllisesti muutoinkin, mutta kalorien saanti ja kulutus ovat olleet normaalisti yksi yhteen tai kaloreita on tullut tipotellen enemmän kuin olisi pitänyt. Muutoinhan mitään tarvetta painon pudottamiselle ei edes olisi.

Liikunnan lisääminen ja energian saannin tarkempi seuranta vaikuttivat painon nopeaan laskuun. Nestettähän tuosta on alkuun suurin osa, mutta vyötärön ympäriltä on myös lähtenyt ylimääräistä pois, tai sitten peilini valehtelee minulle.

”Novo Nordiskin toinen suosittu tuote Wegovy-laihdutuslääkkeen lisäksi on diabeteslääke Ozempic, jota myös moni käyttää painonhallintaan.”

Lääkkeissä on sellainen huono puoli, ettei niiden pitkäaikaisvaikutuksista ole täyttä varmuutta, vaikka nämä lääkkeet lienevät kliinisesti paremmin testattuja kuin esim. koronarokotteet. Kliinisesti todetut sivuvaikutuksetkin voivat olla huomattavia.  En itse haluaisi kuulua siihen o.1% ryhmään, jolle saattaa syntyä jokin merkittävä haittavaikutus syömällä lääkettä, joka on oman terveyden kannalta täysin turha.

Miksi ihmiset ylipäätään lihovat ja siten ylläpitävät tanskalaisten hyvinvointia?

Syynä on nyky-yhteiskunta.

1. Liikkumattomuus alkaa jo koulusta. Koululaisen kouluviikkoon mahtuu yleensä vain kaksi tuntia liikuntaa. Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta järjestää lapselle tämän lisäksi muuta liikunnallista harrastustoimintaa, riski lihomiseen alkaa jo kouluikäisenä. Kuten kaikki tietävät, liikunta on yksi kalleimmista harrastuksista nykyisin. Joka paikassa ollaan käsi ojossa rahastamassa ja varmaa on se, että perheen taloudellisen tilanteen heiketessä tingitään ensimmäisenä juuri lasten liikuntaharrastuksista.
2. Edullisin ruoka on samalla energiapitoisinta. Kurkun ja tomaattien hinnalla saa jo pitsaa, millä nälkä lähtee taatusti paremmin. Hampurilaisateria on hinnaltaan suorastaan houkutteleva verrattuna kanaan tai tonnikalaan.
3. Vääränlaisesta ylipainosta on tehty jopa suositeltavaa. Lihavuus on nykyisin kehopositiivisuutta ja naisten valtava takamus on suorastaan muotia. Saahan ihminen olla toki sellainen kuin haluaa, mutta mihin sitten tarvitaan Wegovy- tai ozempic-lääkkeitä?
4. Työtehtävät eivät edellytä liikkumista siinä määrin kuin entisaikaan. Onko joku nähnyt vakavasti ylipainoista metsuria tai asfalttityömiestä? Ne ovat esimerkkejä nykyajan fyysisestä työstä, jossa kaloreita palaa sen verran, ettei tarvita muita kuin korkeintaan kipulääkkeitä.
5. Autoilu. Autoilla ajetaan jopa sadoissa metreissä mitattavia matkoja. Wanhoina aikoina koululaisen normaali koulumatka suuntaansa saattoi olla 10km ja tämä käveltiin tai ajettiin polkupyörällä. Nyt yli 5km matkaan voi käyttää koulutaksia ja yli kilometrin matkalla isi tai äiti heittää lapsen autolla kouluun ja jatkaa siitä itse töihin.

Muitakin syitä löytyy. Vielä vuonna 2023 ihmiset ovat yllättävän tietämättömiä esim. siitä, kuinka paljon alkoholi lihottaa. Tähän voi perehtyä vaikkapa Alkon kalorilaskurilla.