Mikä on tykistön merkitys nykyisessä sodankäynnissä?

Puna-armeijalla oli kesän 1944 hyökkäyksessä Suomen lohkolla taistelua tukemassa 1 208 yli 75 mm:n tykkiä tai kranaatinheitintä. Niillä murskattiin kaksi suomalaisten ensimmäistä torjunta-asemaa. Puna-armeijan hyökkäys saatiin tyrehtymään vasta Ihantalan suurtaistelussa, jossa suomalainen tykistö pääsi ensimmäistä kertaa vastaamaan koko käytössä olevilla voimillaan.

Helsingin Sanomissa maavoimien komentaja Petri Hulkko kehuu Suomen maavoimien olevan parhaassa iskussa koskaan.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006405101.html

Hulkko kehaisee Suomen tykistöä Euroopan suurimmaksi, mitä se eittämättä onkin, mutta mainitsematta jää, mitä hyötyä Suomen puolustukselle on valtaisasta kenttätykistöstä? Mainitsematta jää myös se, ketä tai mitä vastaan tätä valtavaa tykistöä käytetään? Kysymys on sinänsä retorinen, koska tiedämme kyllä ketä vastaan tykistö on suunnattu, mutta missä on se maalialue, johon tykistö suunnataan?

Nykyaikaisessa sodankäynnissä ei ole enää valtavia, divisioonien kokoisia joukkojen keskittymiä, jotka on mukava päivän aluksi hajoittaa valtavalla tuli-iskulla. Sen sijaan muotiin ovat tulleet takalinjoilla toimivat erikoisjoukot, sekä taisteluhelikopterien tukemat nopean toiminnan joukot, jotka toimitetaan toiminta-alueelleen useimmiten ilmateitse. Niiden tehtävänä on maalittaa (muotisana oikeassa kontekstissa) kohteet ohjuksille sekä eristää puolustajan joukko-osastot toisistaan.

Mitään taisteluhautaketjuja ei enää rakennella tykistön möyhittäväksi eikä vainolainen marssita pataljoonaa pataljoonan perään konekiväärituleen. Perässä vedettävä tykistö on liian hidasta liikkumaan ja altis vastatoimille. Tämä lienee oivallettu jo muualla ja tykistön painotusta on siirretty telatykkien puolelle, joita onneksi Suomeenkin on älytty hankkia. Tykistöä ei myöskään voi käyttää, ellei omilla joukoilla ole oman ilmatilan valvonta omissa käsissä.

Voisin vielä kommentoida maavoimia sen verran, että ovathan ne modernit ja voimakkaat, jos reservi vain saadaan kriisiolosuhteissa kasaan. Mutta entäpä jos reserviä ei saadakaan koottua ja varustettua? Kun ne linkkimastot on räjäytetty huitsin nevadaan, eikä posti kulje. Kutsuja reserviläisille ei saada perille.

Entäs sitten?

Valmiusprikaatit kestävät maksimissaan viikon, kuten Ruotsin puolustusvoimain komentaja aikoinaan lipsautti puhuessaan Ruotsin puolustuskyvystä.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002603563.html

kosonenjuhapekka

Sisukas suomalainen ilman puoluetaustaa. Mitään vaihtoehtoa ei pidä poissulkea. Maalaisjärjen rippeiden vakaa puolustaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu