Miksi Sarastian kaltaiset uudistukset epäonnistuvat yksi toisensa perään?
Se ei yllätä AALTO-YLIOPISTON tietoverkkotekniikan professoria Jukka Manneria
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008935750.html
Eikä minuakaan, mutta eri syistä.
Mannerin mukaan ongelmat johtuvat usein siitä, että liian monimutkaisia tietojärjestelmiä pyritään tuottamaan liian edullisesti.
Itse näkin ongelmien perussyyn olevan siinä, että liian monimutkaisia tietojärjestelmiä kehitetään tahallisesti, jotta niistä voidaan laskuttaa maksimaalisesti.
Kun tähän lisätään se, että tilaaja on yleensä sokea omille tarpeilleen ja tietotekninen osaaminen puuttuu, järjestelmän käytettävyys ei koskaan ole käytännön tasolla hyvä.
Vai olisiko peräti niin, että maksajaa ei voisi vähempää kiinnostaa, miten työt käytännössä sujuvat?
Jos autot toimisivat, kuten monet tänä päivänä työntekijöiden riesana olevat ohjelmistot, käyttäjän tulisi aina autoa käynnistäessään osata täyttää tietyt valikot oikeilla parametreilla.
Ikävä kyllä tähän suuntaan autotekniikkakin on menossa, kun pian autot päättävät ja kuljettaja muuttuu lähinnä matkustajaksi. Huomionarvoista toki on se, että käyttäjä ajan kanssa saisi autonsa käyntiin ja loppujen lopuksi käynnistysprosessista tulee sujuvaa, mutta olisiko se auton käyttämisen ja sitä kautta tuottavuuden kehittämisessä askel eteenpäin, vai loikka taaksepäin?
Tosiasia on se, että tietoteknisen sisällön tuottajat eivät kehtaa tehdä helppoja ja käytettävyydeltään yksinkertaisia järjestelmiä ja laskuttaa niistä.
Joka ikiseen uuteen tietojärjestelmään kehitellään grafiikkaa, sitä visualisoidaan, luodaan paljon valikoita, shortcutteja, väyliä, miljoona tapaa tehdä sama asia eri tavalla sen sijaan, että tyydyttäisiin täyttämään tilaajan perustarpeet. Informaatioähky suorastaan tappaa työn tehokkuuden.
Poliisi rakentaa uutta tietojärjestelmäänsä täysin väärän käyttöjärjestelmän päälle ja hinnan siitä maksavat tulevaisuudessa kansalaiset jo nyt hitaasti etevien prosessien hidastuessa entisestään rivipoliisien kohdatessa samanlaiset ongelmat, kuin mitä Apotissa oli.
HUS:n henkilöstöpula johtuu osin juuri Apotista. Tiedän muutaman sosiaali- ja terveysalalla työskentelevän, jotka eivät hae sellaisiin työpaikkoihin, joissa käytetään Apottia.
PS. En odota kommentteja, joissa kehutaan Apottia. Tiedän, että se on joiltain osiltaan jopa erinomainen ja helpottaa työpainetta, mutta monin paikoin se on hidastanut työn tekemistä entisestään, joka taas vesittää uuden tietojärjestelmän koko idean.
esimerkkinä: Kuka ostaisi Windows 11:n, jos se nopeuttaisi tietokoneen käynnistämisen äärimmilleen, mutta vaikkapa Wordin tai Internetin käyttäminen muuttuisi entistä hankalammaksi.
Hyvä esimerkki näistä tietokonefirmojen vedätyksistä oli millenium vuosi 2000.
Etukäteen pidettiin kauhea meteli siitä, että tietokoneet eivät osaa siirtyä uudelle vuosituhannelle jos ette osta sitä ja sitä lisälaitetta, lisävarmistusta tai lisäohjelmaa vai mitä nimityksiä pelottelussa käytettiinkään. Itse sain sisäpiiritietona pojaltani, joka oli tuolloin IBM:n palveluksessa, että tämä pelottelu on rahastusta kaikki tyynni.
Olin tuolloin töissä firmassa, jossa tämä pelottelu otettiin tosissaan ja minut lähetettiin Matkalle Sydneyhin, missä vuosi vaihtuu Suomen ajassa muistaakseni klo 17.00 uuden vuoden aattona.
Suomessa firman johto vietti uuden vuoden alkuyön konttorilla varusteina mm. täysiä vesiämpäreitä, kynttilöitä, sissimuonaa yms. Lähes sota-ajan varusteita.
Minä katselin Sydneyn ilotulitusta hotellin katolta ja nautin elämästä. No ainoa mitä tapahtui oli se kun klo 24.20 hissit jumittivat noin 15 min, mutta siihenkin löytyi normaali tekninen vika.
Minä pidin työkavereita jännityksessä Suomessa muutaman tunnin enkä piruuttani vastannut heidän yhteydenottoihin.
Kunnes sitten lopulta noin tuntia ennen puolta yötä Suomen aikaa ilmoitin, että lähtekää vaan kotiinne viettämään rauhassa keskiyön juhlaa.
Pojalleni kyllä soitin heti kun tilanne siellä Sydneyssä selvisi, että oikeassa olit.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma oli ihan oikea niiden kohdalla jotka olivat käyttäneet esim. tietokannoissa vuosilukua kahdella numerolla. Ongelma tulee siitä kun 99 jälkeen laskurin arvo muutuu 00:ksi tai -98:ksi.
Ilmoita asiaton viesti
Itse toimin tuohon aikaan toimittajan leivissä. Teimme jo vuonna -98 ensimmäiset testit eri järjestelmissä ja monet järjestelmistä kaatuivat tai tuottivat äärettömän isoja ongelmia. Muunmuassa yhden järjestelmän testauksessa havaittiin jo vuonna 1998, että 28.12.1999 tulostetun laskun eräpäiväksi tuli 15.1.1900 ja laskusta lähti seuraavana päivänä korkolasku lähes sadan vuoden korosta.
Onneksi asiat tiedostettiin ajoissa ja järjestelmiä korjattiin. Tietokantatoimittajat olivat enemmän kuin helisemässä tuohon aikaan. Itse en kyllä ollut huolissani enää vuodenvaihteessa 1999-2000, mutta vuotta aiemmin kyllä olin, kun tuntui, ettemme saaneet tarvittavaa tukea, vaikka näimme ongelmien kasaantuvan.
Ilmoita asiaton viesti
Koska Venäjä, ja etenkin Putin.
Ilmoita asiaton viesti
Sarastia on kuntien omistama yritys. Ei ole mitään jonkun tietyn kaupungin Sarastiaa. Varsinkaan sijaispalvelun ympyröissä on vaikea nähdä jotain toimivampaa tai halvempaa systeemiä.
Ilmoita asiaton viesti
Tunnen sen verran Helsingin kaupungin tietohallintoa ja asiakkuutta ylipäätään. Sarastiaa ei ole Helsinkiin varmasti otettu käyttöön sellaisenaan, vaan kaupunki on edellyttänyt siihen lisätoiminnallisuuksia ja -ominaisuuksia.
Sarastian käyttöönotto on sujunut kangerrellen ja käyttöönoton ongelmissa painivat ovat nyt joutuneet silmätikuiksi. Paineet ovat kyllä kovat saada järjestelmä kuntoon. Sarastia-järjestelmä lienee ihan kelpo tuote, mutta Helsingille se ei tainnut olla sellaisenaan sopiva. Näin on toki monen muunkin tietojärjestelmän osalta ollut tilanne: järjestelmät toimivat hyvin pikkukuntien käytössä, mutteivät mukaudu suurkaupungin tarpeisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoittajalla ei näytä olevan minkäänlaista käsitystä, millaista on tietojärjestelmätyö tai -järjestelmien suunnittelu. Räätälöityjen ratkaisujen suunnittelussa otetaan aivan varmasti MVP ensi tähtäimeksi, laajennukset tehdään yhdessä sopien.
Tuntematta Sarastian sopimusrakennetta ja toimitusta mitenkään, uskon hyvin Hesarissa ollutta Mannerin näkemystä siitä, että ongelma on siinä, että on haluttu kilpailutuksella varmistaa halvin ratkaisu. Kilpailutuksella pyritään ikäänkuin ”voittamaan” toimittaja. Kun toimittaja jättää tarjouksen, tarjouksessa on tingittävä esimerkiksi räätälöintitarpeista, integraatioista ja muista ominaisuuksista, jotka tuottavat lisäarvoa, mutta joiden työmäärävaikutuksia on ennalta vaikea määrittää.
Näin saadaan aikaan tilanne, jossa voittava ratkaisu on usein sellaisenaan heikosti käyttöön soveltuva ilman yhdessä sovittavia lisätilauksia. Kilpailutukseen ei myöskään juuri koskaan kuulu palvelumuotoilijan työtä, jolloin tekniset vaatimukset ajavat käytettävyyden edelle. Tilaaja ja toimituksen hyväksyjä eivät useinkaan ole sovelluksen käyttäjiä.
Ilmoita asiaton viesti