Miksi uudet autot ”pilataan” valtavilla renkailla
Nuoruudessani 70- ja 80-luvuilla 14-tuuman rengaskoko oli varattu isommille autoille ja 15-tuumaisia oli lähinnä amerikkalaisvalmisteisissa autoissa, eikä kaikissa niissäkään. Autojen ns. elopaino oli luokkaa 700-1200kg, eikä niissä ollut juurikaan äänieristeitä. Varsinkaan japsituotteissa. Tästä huolimatta ne eivät olleet korvakuulolta erityisen meluisia tai uraherkkiä, vaikka tuolloinen tekniikka nyt oli mitä oli.
Nyt uusien autojen rengaskoot alkavat 17-tuumasta ja kokoja riittää aina 21-tuumaisiin saakka, siis ihan perheautoiksi luokiteltavissa autoissa. Rengassettien hinnat ovat myös kokoja vastaavat.
Luen ahkerasti autolehtiä, jotta tietotaito pysyy yllä. Ajamaanhan uusimmilla autoilla ei normipalkoilla pääse kuin koeajamalla tai vuokraamalla sellaisen tai istumalla taksin kyytiin.
Yhä useammin TM tai Tuulilasi moittivat rengasmelua muuten hiljaisessa autossa. Miltei auto kuin auto on nykyisin äänieristetty niin hyvin, etteivät moottorin, voimansiirron tai ilmavirran aiheuttamat äänet korostu. Autoasiantuntijat ovatkin todenneet, että jos auto jollain pilataan, niin ylikokoisilla renkailla. Espanjan tai Italian silestone-pintaisilla teillä autot kulkevat yleensä kuin sukkasillaan, mutta Suomeen tuotuna ne kohisevat karkealla asfaltilla ja vaeltavat urissa. Onhan se loogista, että paksuvallinen matalaprofiilirengas, jolla on leveyttäkin miehen hartioiden verran, on meluisampi kuin kapeampi ja hakeutuu mieluusti uriin, joita Suomen tiestössä riittää.
Uraherkkyys vähentää ajomukavuutta siinä missä renkaiden yletön kohina.
Rengasmelussa on toki se hyvä puoli, että jalkaisin tai polkupyörällä liikkuva kuulee sähköauton lähestymisen, jos ei muusta niin renkaiden aiheuttamasta melusta.
Useissa uusissa ajoneuvoissa sisämelu ylittää moottoritienopeuksia lähestyttäessä 70 dB äänenpaineen, mitä pidetäänkin meluisan auton rajana. Kun voimalinja on pitkälti sähköinen, melu tulee käytännössä vain renkaista.
Naapurin Teslan rengassetti on kuin kuorma-autosta, ainoana erona renkaiden koko on 255/40R20. No, ei hänellä parku siitä pääse, että renkaat tulisi jossain vaiheessa uusia asennettuna hintaan 1000 euroa setti.
Minulla kyllä pääsisi, kun jo 205/55-16 renkaat tuntuvat kalliilta.
Pari ( hyvää )kaupallista syytä :
1. Iso rengas antaa suunnittelijan pöydällä autolle muodikkaammna, tai paremman ilmeen. Tuon näkee, kun katselee uusien autojen esittelysivuja.
2. Iso matalaprofiilinen rengas kuluu huomattavasti nopeammin, jostain syystä. Tämä taas sopii hyvin renkaita valmistavalle teollisuudelle ja renkaiden jakeluketjulle.
Olen jo parikymmentä vuotta ostanut autoni renkaat pienemmällä halkaisijalla ja korkeammalla profiililla. Ts. Renkaan kehämitta säilyy samana. Ne korkeammat nakit kun vaan ovat mukavammat ja hiljaisemmat, eivätkä ne kulu niin nopeasti ja ominaisuutensa kuitenkin riittävät aivan mainiosti maantieliikenteeseen.
Nykyään vaan on niin, että renkaan koko voi olla tiukasti lukittu rekisteriotteessa valmistajan toivomana. Edellinen johtunee ilmeisesti renkaan ns. kantavuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Leveät renkaat kuluvat nopeammin ns. laahausilmiön takia. Mutkissa ulkoreuna kulkee sisäreunaa enemmän, vaikka molemmat laidat pyörivät samaa nopeutta. Mitä leveämpi rengas sitä isompi ero ja sitä enemmän laahausta reunojen kohdalla.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta kun ohjaustehostin, voi sitä käyttää helposti, jopa auton ollessa ilman liikettä. Mitä vähemmän tällaista osaa arvella, sen paremmin hoituu.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos. Noinhan se tosiaan on, kun asiaa tarkemmin miettii.
Kulumisen livenä huomasin, kun ostamani Volvon mukana tulleet ihan uudet Michelinit 235/45/18 kuluivat n. 10.000 km jälkeen sakkorajalle.
Ilmoita asiaton viesti
Renkaan leveyden kasvattaminen kasvattaa vastuksia etenkin kaarrettaessa.
Renkaan korkeuden = (kehäpituuden) kasvattaminen taas pienentää vastuksia.
Eli korkea ja kapea rengas pyörii ja kääntyy pienemmillä vastuksilla, kuin matala ja leveä rengas.
Eikö näin?
Ilmoita asiaton viesti
Autojahan ei suunnitella Suomen pientä markkinaa varten. Jos suomalaiset pilaavatkin tiensä nastarenkailla, ei se autojen suunnittelijoita hirveästi kiinnosta.
Tuossa Jouko Repo antoikin jo hyvät syyt kehitykselle. Pohjimmiltaan kyse onkin ihmisten turhamaisuudesta (makeen näköiset kiekot) ja kyvyttömyydestä ajatella asioita pitemmällä tähtäimellä.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä huonoa siinä on, jos Destialle taataan työllisyyttä, ja osuutta, joka muutenkin vaikuttaa ympäristöön?
Ilmoita asiaton viesti
Ei siinä muuta huonoa ole, kuin että kalliiksi tulee. Nykyään käyttävät niin huonoja materiaaleja tai tekevät huonosti, että erityisesti saumakohdat rapistuvat jo yhdessä talvessa. Keskisauma vuotaa ja päästää vettä alle. Siitä sitä työllistävää vaikutusta tulee. On sitten eri asia pitääkö turhan työn teettämistä hyvänä vai ei.
Niin, on siinä sekin huono puoli, että tietöihin törmää sitä enemmän mitä enemmän turhaa työtä teetetään.
Ilmoita asiaton viesti
Työ ei voi olla huonoa, tai kokonaan väärin, jos siitä joku aidosti maksaa.
Tätä elämisen ykköspilaria, ei kannata alkaa väheksymään, ellei sitten saada toimia sellaiselle, joka joutaa muutenkin mennä, tämän järjestelyn jatkona.
Olisiko jo aika? Ajasta tässä kai on kyse, ja ajoituksesta. YT-otosta.
Joskus ikiaikainen ja käytäntö ovat aika samaa, ts syntyy sitä kohtaamista. Ei tämä tässä mielessä huono paikka ole.
Tarkoittaa, että kannaotot ovat relevantteja, vähän sieltä sun täältä -laajuudesta. Kyse on kuin pohjolan vesistöjen täyskierrosta, kaksi kertaa vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäksi käyttävät edelleen teiden pinnoitteen korjaamiseen pikipaikkoja. Pikipaikka on pirun liukas ja pikipaikkaan mutkassa ajaminen MP llä aiheuttaa sarjan nopeita pakkoliikkeitä, ellei ole jo ajanut ojaan.
Perseestä on se.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö tuo ”koko” ole vannekoko? 16-tuumainen vanne on n. 40 cm ja 20 – tuumainen 50 cm.
Vastaavasti renkaan ulkohalkaisija ei kasva vaan itse renkaan ”korkeus” pienenee.
Muistaakseni tuo esim. 40 noissa 255/40 renkaissa tarkoittaa ”korkeuden” suhdetta leveyteen.
Leveämmällä renkaalla haetaan kai ohjattavuuden ja pidon paranemista. Leveä rengas ei ole niin uraherkkä kuin kapea.
Melu meillä ei priaatteessa johdu renkaista vaan siitä että täällä käytetään nastarenkaita jotka rikkovat tienpinnan ja siitä tulee ikäänkuin mukulakivikatu minikoossa. Osittain kulutuspintana oleva sora kuluu sileäksi osittain ei ja pinnasta tulee karkea.
Kun rengaspinta sitten hakkaa jatkuvasti epätasaista tien pintaa siitä tulee melu. Tämän huomaa hyvin selkeästi kun ajaa uraisella kuluneella pinnalla urissa tai urien vieressä jossa ei ole juurikaan kulumaa.
Itse pyrin aina ajamaan melun takia urien vieressä jos sellaisia on. Myös tietenkin siksi että ajattelen itseäni veronmaksajana kun kulutan tienpintaa tasaisemmin. :-))
Ilmoita asiaton viesti
Renkaan ulkohalkaisija, pyörimishalkaisija ei muutu jos vaihtaa vannekokoa.
Ilmoita asiaton viesti
Renkaan leveydellä ei ole kitkaan mitään vaikutusta vaan kitka on ihan sama leveydestä riippumatta.
Eikös renkaat aiheuta niitä kamalia pienhiukkaspäästöjä nykyautoissa eniten, joku 1000x enemmän mitä pakoputken päästä tulee?
Ilmoita asiaton viesti
Mutta kulutuspintaa leveys tuo lisää samoin silestone, joka myös saattaa parantaa leveämpänä kitkaa, koska todelliset kitkakontaktit lisääntyvät.
Ilmoita asiaton viesti
Teoriassa kyllä. Kitkavoima on = kitkakerroin kertaa massa (päällä oleva).
Todellisuudessa on paljonkin merkitystä. Ensiksi tietenkin vesiliirto. Joku osa renkaasta ottaa tien pinnassa oleviin kohoumiin ja pienentää vesiliirtoamahdollisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttävyyshän se on tavoitteena. En itse tykkää ollenkaan matalaprofiilisista renkaista ja tuskin monikaan paljon autoa ajava. Korkeaprofiilinen on ajomukavuutta, syö vähemmän polttoainetta ja on hiljaisempi. Ja sitten kun renkaasta on kulunut lamellit mataliksi, rengasmeteli lisääntyy ja.tämä taitaa olla etenkin leveiden ja matalaprofiilisten ŕenkaiden ongelma.
Talvella lumessa paras rengas on suurikehäinen ja kapea. Menee kuin raiteilla jos autossa on painoa ja pitkä akseliväli.
Ilmoita asiaton viesti
Aikoinaan, kun rallia harjoiteltiin oli RS Escortin alla olevien piikkipyörien koko muistaakseni 14/155. Kapeat ja korkeat, pito kisanastoilla oli aivan tajuton.
Ilmoita asiaton viesti
Tulee mieleen maastopyörät, jotka näyttävät leuhkeilta kaupungissa, mutta jotka maastossa eivät toimi.
Pyöräily olisi lähinnä myyntiä muutenkin, kun lokasuojat pilaavat ostoefektiä, sekä muut varusteet, jotka tekevät pyörästä tavan arkeen kuuluvan kapineen.
Rakenne nuo kaikki itse tilanteessa, jossa tämä käy yhä vaikeammaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka perustelet, että leveämpi rengas hakeutuu helpommin uriin, eikö se ole päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti
Leveämpi rengas aina lengertää raideurassa ja hakee uran pohjaa.
Samaa tietysti kapeammissakin renkaissa, mutta vähemmän.
Ilmoita asiaton viesti
En osaa ottaa kovin varmasti kantaa.
Jos pyörä olisi kontaktipinnan osalta pieni, esim koskettavan pinnan leveyttä minimoiden, pyörivyyden pysyessä sopivan ”liukkaana” muuten isokehäisellä, voisi kohtaavan pinnan rakentamiseen keskittää enemmän huomiota, ts lisätä laatua ekonomisemmin.
Jos urautumisen ongelmaa ajattelee yksittäisen renkaan osalta, vierässä jos olisi toinen kehä, yhtä terävänä, kohtauspinta-ala voisi olla edelleen kohtalaisen pieni, ja täyssyjen seuraavuus jotain.
Yksittäisen harjannerenkaan keskellä voisi olla leveämpi osuus, jolloin kantavuutta olisi vaikka sopivaan hankeen, kun pohjakosketukseen yllettäisiin.
Saman saa, jos ajattelee itse kulkuneuvoa, pyörien väliin sijoittuvana.
***
Käytännön toteutukseen en ota muuta kantaa, kuin että tekniset edistykset kääntyvät helposti olemaan sen verran ongelmallisia, mitä liittänyt myös fuusioon, jos sattuisi tekniikka kohdalleen, ja täysin ilman tuotantoriskejä.
Voitaisiin jättää riskien toteutuma jonnekkin toisaalle, ja alkaa käsittelemään sellaista, jota ei ole meihin oikein liittää.
Tässä järjestelyssä, avautuu hyvä puoli sijoittautua, vaikka voihan tämä joskus olla kapeakin, pohjan puolesta. Joskus kuitenkin voi hypätä mukaan, joten miksipä ei.
Ilmoita asiaton viesti
Jos auto on alunperin suuniteltu leveälle renkaalle niin ei se ”hae” uria mutta jos ei ole ja laitetaan leveät renkaat niin sitten menee kuin ajokoira. Johtuu siis siitä että ensimmäisessä etuakselin ”nivel” on renkaan keskikohdan paikkeilla.
Ilmoita asiaton viesti
Camber-kulmakin on suuri tekijä. Vaihdettaessa alustaan sopimaton leveä rengas, se kiemurtelee toisen reunan varassa ja urien reunoista tempoen.
Ilmoita asiaton viesti
Uudet autot pilataan myös matalaprofiilirenkailla.
Ne ovat omiaan pilaamaan auton jousituksen ominaisuudet, ja haistamaan kaikki mahdolliset raideurat, joita Suomessa riittää.
Eli myös ohjauksen vakaus pilataan.
Leveä matalaprofiilirengas lähtee myös vesiliirtoon aikaisemmin.
Eli liikenneturvatonta kalliimpaa sontaa.
Ilmoita asiaton viesti
Useamman auton kokemuksesta tiedän, leveä rengas etsii urat tiestä, nousee vesiliirtoon herkästi, vaarallinen.
kun vaihtaa kapeammat renkaat, kuin eri auto, turvallinen.
kapeimmat mitä rekisteriote sallii on paras vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
Kun leveät renkaat käytössä, renkaissa on enemmän suuntavakavuutta.
Renkaat, koko auton levyisenä, olisi tietysti extremä. Käytetään asfaltin tasaiseksi tamppaamisessa.
Kun urautumista on eri leveydeltään tuotettavissa, urista voi tulla loivempia, poikkisuunnassa.
Aaltomaisuuden tasoittelussa, isokehäisyys olisi parempi, jolloin pienikehäisilläkin voisi mennä paremmin.
(Aika hyödyllinen kommentti)
Ilmoita asiaton viesti
Käsitteellisesti hyödyllistä osata nähdä uraherkkyys laajasti, vaikka laajennus tuntuu teoreettisen oloiselta.
Sivuttaisurat, jotka kokee parhaiten tien suuntaan nähden poikittaisesti liikkuva pyöräilijä, vähän isommassa vauhdissa, … on tosiaan selkeintä, ja myös odotetuinta havaita ja jakaa käsityksin.
Tien suuntaiset poikkeamat pinnasta, erotellaan montuiksi tai aaltomaisemmiksi muodostelmiksi, joita autoilija ei niin usein kohtaa silopinnoilla, vaikka esim kunnon kiharat soratiellä, voi vaatia hyvän vaimennuksen.
***
Innovatiivisuus vaatii vähän rajojen ylityksiä, jotain positiivista jos on lähteä odottamaan.
Enemmän innovatiivisuus sovellettuna, on laajemmuuteen, ja käyttöönottoskaalaan, ja kulkemisen sujuvuuteen liittyvää, ja tässä korostuu tosiaan ihmisellinen puoli, jonka takia voidaan olla vaikka Ukrainassa, ennemmin kuin tekniikkaa kehittämässä.
Tällainen ihmisperäinen-peräinen junnaus, ei ole teknologian eteenpäinviemistä ajatellen suoranaisesti aiheenmukaista (blogi), mutta epäsuorasti ottaen, mitä vaikuttavinta settiä, jos jos tämän kuvaisi nykykielelle (setti).
Tärkeää tuotannossa on tosiaan jokin odotusluottamus palkkioista, eikä nimenomaisesti tämän osuuden vahva vaikeutus. Muuten eletään effektiivisesti, lähinaapurin menetelmissä, paljon syvemmällä.
***
Yksityisestä nämä paljon lähtee, etenkin jos yhteisempi takkuaa. Tämä on otettava huomioon, ja vaikka on erikoistapaus, voi olla kestoltaan pitkä, ja aiheenmukainen, koska hierresauma on tosiaan vähän … mitä tästä nyt sanoisi.
Esimerkkisovellus edistyneisyyden vaikeuden konreettisesta jalkauttamisesta (tuotteistus, palkitsevuus, käyttöönotto) voisi olla se, että mikäli yksityisesti ylletään kauas potentiaaliseen… laajemmassa implementoinnissa, vaaravana voi tosiaan olla sosialisointia, tai hyvien ratkaisujen ohittamista / ylikävelyä (markkinahäiriö, idea/tuote-varastus).
Uusi tekniikka hyvänäkin, voi syrjäyttää keksijän ja tekijän aikaansaannoksien hyödyistä. Sama koskee mukanaolijoita, joiden ratkaisut eivät yllä samalle tasolle, mitä aidompaan laatuun tulee.
Laatu jääkin näissä helposti sivuseikaksi, ellei laatua ajatella sosiaaliperusteisesti, ts myyvyystekijöitä tuovana, oli myynti muilta osin mitä oli. Myyvyystekijat alkaa joitain tuotteita koskien, laajeta hiukan, ostotapahtumaa laajemmalle, vaikkakin kitkatekijöiden osalta, kenttä on tosi laajapohjainen.
Järjestelmää ajatellen, tällaiset on tosi pahoja valuvikoja, eikä voida puhua edes valamisesta, tai valutuksesta, ellei tosiaan puhuta kynnyksellisesta puolesta (rikkomisen vapaus vs …).
Mitä monipuolisempaa on tuotanto, ja tuotantotekijät, sitä vaikeampi on löytää osuuksia, joilla on yleisempää arvoa. Arvonrakentaminen on tosiaan muutenkin tärkeä olla hanskassa.
Tuotantotekijöihin liittyy erityisen kasvavasti myös kriittisempi puoli rakentamista, ts anarkistisemmin helposti tulkittu osallistuminen, … joka tekee, tai voi tehdä tilaa paremmalle.
Henkisesti ajatellen, suhtautuminen pohjilla, tällaisia ajatellessa, on perinteistä hyvin paljon poikkeava. Menee tosi lähelle, ja on luonteeltaan vaikea, koska haasta tosi paljon kaikkea, johon totuttu. Ei viitti enempää.
Ilmoita asiaton viesti
Ek sää ny ymmärrä et ne on niin hianot!
Telkussakin on sutenööreillä ja muilla. Nägeri suhareilla semmoiset.
Ne on hyvät etenkin suomea. Tykkivanteet. Niin tuntuu kun meidän pakoilla teillä ajelee.
En muuten ole 62 vuoden aikana nähnyt suomen teitä näin paska ssa kunnossa.
Ei se. 8 mrd riitä tienpitoon. Nostakaa veroja!!
Ilmoita asiaton viesti