Milloin olet viimeksi nauranut TV:n viihdettä katsellessasi?

Ajatus nousi mieleeni, kun luin Benny Hillin elämää ja uraa koskevan artikkelin jostain nettijulkaisusta.

Itselläni on nimittäin vaikeaa muistaa.

Wanhaan hyvään aikaan tehtiin ainakin parempaa TV viihdettä. Syykin on selvä. Viihdyttäjät eivät pyrkineet ensinnäkään nöyristelemään mitään erityistä ihmisryhmää ja toisekseen poliittinen korrektius oli täysin outo käsite. Se mikä upposi kansaan kuin häkä, julkaistiin. Mitä mauttomampaa, sen hauskempaa samalla. Toki kotimaista viihdettä tehtiin myös tyylillä ja silti oli hauskaa. Brittiläiseen ylilyömiseen ei Suomen TV:n saralla herkästi sorruttu.

Nyt poliittisen korrektiuden aikakaudella ainoat naurunhörähdykset saavat aika-ajoittaiset poliitikkojen TV-möläytykset ja Stand up ohjelma.

Nykyinen LGBT- ja kiintiövähemmistöpainotteisuus ei juurikaan naurata ainakaan TV:n kautta pakkosyötettynä.

80- ja 90-lukujen roisi ja rehti sekä erityisesti aito, sydämestä syntynyt huumori sai ainakin itseni kieristelemään naurusta lattialla. Nykyinen viihde toimii päinvastoin. Se synnyttää lähinnä myötähäpeää.

TV:n painikkeista käytetyimmät ovatkin omassa taloudessa nykyään kanavanvalitsin ja virtakytkin nimenomaisesti tässä järjestyksessä.

Ei ihmekään, että erilaiset suoratoistopalvelut ovat Suomessa menestyksen huipulla, koska ne tarjoavat vaihtoehdon huumoriköyhän viihteen ja uusintojen tilalle.

Jos olisin räppäri, sanoisin F.U.C.K the YLE-vero

+15
kosonenjuhapekka
Sitoutumaton Helsinki

Sisukas suomalainen ilman puoluetaustaa. Mitään vaihtoehtoa ei pidä poissulkea. Maalaisjärjen rippeiden vakaa puolustaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu