Ministerien velkamäärät ihmetyttävät
Iltalehti kirjoittaa, että pääministeri Sanna Marinin lainasaldo on noussut 498 000 eurosta 719 000 euroon, ilmasto- ja ympäristöministeri Maria Ohisalon 488 000 eurosta 636 000 euroon, opetusministeri Li Anderssonin 150 000 eurosta 213 000 euroon ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin 150 000 eurosta 342 000 euroon.
Samaan aikaan saman lehden kolumnissa Oskari Onninen ihmettelee asuntolainojenkorkojen nousua ja sitä, miksi ministerit eivät tee mitään.
Mietin vain sitä, että euribor-koron noustessa vaikkapa kolmeen prosenttiin, Sanna Marin maksaa pelkkiä lainan korkoja 21 000 euroa vuodessa. Itse asiassa 12kk euribor taitaa olla jo 3% tasolla. Eli kolmen kuukauden ministerin käteen jäävä palkka menee korkoihin.
Onneksi Sannalla ja Marialla on varakkaat aviopuolisot. Muuten voisi lainan lyhennyspäivänä tulla poru. Ei tarvitse kärsiä unettomia öitä pelätessään, ettei tulekaan valituksi uuteen eduskuntaan.
Tuollaisia lainoja ei enää vuokratuotoilla maksella.
Enempi velkaantuneiden ministerien lainoista ainoastaan Li Anderssonin laina on ns. järkevällä tasolla.
Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa.
PS: Jormalle anteeksipyyntö saman aiheen käsittelystä. En edes huomannut sinun kirjoittavan/kirjoittaneen samaan aikaan.
Eipä ihmetytä sitten tippaakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ministereillä menee miljoonat ja miljardit sekaisin, niin miksei myös eurot ja tuhannet eurot.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ministereillä mitään isompia ongelmia taida olla noiden lainojen hoitamisen kanssa. Joku 300000 on pääkaupunkiseudulla ihan peruskamaa nuorilla perheillä, joiden tulotaso ei ole lähelläkään ministereitä. Monilla ministereillä on sijoitusomaisuutta, esim. Haavistolla tietääkseni paljon enemmän kuin tuo 560000 euron velka.
Ilmoita asiaton viesti
Jos katsotte tilastosta esimerkiksi Euribor-korkoa vaikka 2000-luvun alusta lähtien, niin huomaatte aika äkkiä, että asuntoa haaveilevat ovat todella olleet tilanteessa, jossa ovat joutuneet miettimään valitako ”ruton vai koleran” väiltä. Joko jättävät vuosikausiksi asunnon hankkimatta, tai sitten hankkivat ylihintaisen asunnon markkinoilta suurella lainapääomalla. Asuntojen hinnat ovat olleet jo vuosikausia pilvissä halvan lainan takia.
Ilmoita asiaton viesti
Noinhan se on. Hintoja on nostanut juuri se, millä uskotellaan lainanhoitokuluja laskettavan.
Vähän samanlainen tilanne kuin näillä erilaisilla remonttikauppiailla. He ovat nostaneet remppahintojaan varmaan tuplasti kotitalousvähennyksen verran ja ovesta tullessaan ensimmäisenä muistuttavat, kuinka paljon heidän remppahinnastaan saa kotitalousvähennystä.
Sitä porukkaa en enää sisään päästä, vaikka sitä lappaa oven takana viikoittain.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on ylihintainen asunto? Eikö se hinta ole ihan määritelmällisesti kohdallaan, silloin kun asuntokauppa syntyy. Sekä myyjä että ostaja pitävät [todistettavasti puheista riippumatta] hintaa oikeana. Jotkut asunnot saattavat toki olla joillekin liian kalliita, mutta ei se sinänsä tee niistä ylihintaisia, jos ostaja löytyy.
Ilmoita asiaton viesti
Asunnot ovat silloin kauttaaltaan ylihintaisia jos jopa miinusmerkkisellä korolla on aiheutettu vuosien mittainen hintojen nousu ilman mitään merkittäviä korjausliikkeitä. Pitkäaikainen hintatrendin kehitys kertoo onko kyseessä ylihinta. Ihan samalla tavalla kuin arvioidaan jotain muitakin hintakehitystrendejä, esimerkiksi osakkeiden, niin näkee ovatko jotkut tietyt osakkeet ylihintaisia. Silloin luonnollisesti ennakoidaan hintojen pudotusta. Mutta asuntomarkkinoilla ”hintakehitys” on keinotekoisesti aiheutettu. Sen kertoo se, ettei korjausliikkeitä ole vuosikausiin juurikaan nähty. Sellainen ei ole normaalia.
Katsot ylihintaisuutta hieman eri näkökulmasta, eli siitä millä hinnalla kauppa syntyy. Minä katson hintatrendin perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
Olisipa se noin yksinkertaista, niin olisimme kaikki miljardöörejä. Taidat kuulua niihin jäkiviisaisiin, jotka aina jälkikäteen kertovat tienneensä mikä oli ali- tai ylihintaista, mutta eivät vaatimattomuuttaan käyttäneet tuota ymmärystään edukseen. Trendi kertoo suunnan. se ei kerro arvostuksen tasosta yhtään mitään. Osake jonka trendi on vahvasti nouseva voi ihan hyvin joko tuplata arvonsa tai se voi puolittua. Et sinä sitä etukäteen tiedä.
Mikä on UPM:n kurssi 31.5.2023? Osaatko edes kertoa onko se yli vai alle eilisen päätöskurssin?
Ilmoita asiaton viesti
Asunto on ostajalle ylihintainen, jos hänen tuloistaan ei jää lainojen jälkeen riittävästi elämiseen.
Asunto on myös ylihintainen, jos ostaja ei selviä useamman prosentin korkojen noususta.
Kauppojen syntyminen ei tähän arviointiin vaikuta mitenkään. Niin suurella osalla ostajista ei ole mitään kykyä arvioida maksukykyään realistisesti eri tilanteissa. On hyvin tavallista kiltisti maksaa asunnosta pyydetty hinta, varsinkin uusista. Kun hinnat ovat vain nousseet haetaan lisää lainaa ja laina-aikaa.
Suomalainen on niin tyhmä, että.maksaa kaikesta listahinnan. Keski-Euroopassa esimerkiksi uuden auton hinnasta voi tinkiä 10-20% ja asunnon hinnasta tai vuokrasta tingitään aina kunnolla.
Ilmoita asiaton viesti
Sekoitat kaksi ei asiaa. On olemassa asuntoja, jotka ovat liian kalliita joillekin. Jollain toisella saattaa kuitenkin olla varaa ostaa tuo asunto käteisellä, ilman että se juurikaan vaikuttaa elintasoon. Se ettei jollain ihmisellä ole varaa tiettyyn asuntoon ei tee siitä ylihintaista, vain tuolle kyseiselle ihmiselle kalliin.
80-luvulla kauhisteltiin Etelähelsingin 10 000 markan neliöhintoja. Nyt kauhistellaan 10 000 euron neliöhintaa, eikä 1 700 euroa neliöltä Etelähelsingissä enää hirvitä. 50 vuotta kun kuluu, niin nykyhintoihin on tullut taas nolla lisää. Se ei tietenkään tarkoita etteivätkö hinnat voisi nykytasosta laskea, mutta kun katsotaan riittävän pitkälle ne nousevat tästäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta jos keskituloisella pariskunnalla ei ole varaa hankkia perheasuntoa, voidaan selkeästi puhua ylihinnoista. Esimerkiksi opettajapariskunnalle omakotitalon/rivitaloasunnon hinnat ovat karanneet pk-seudulla aivan älyttömiin. Toki lainaa on saanut, mutta jos remonttia tarvitsevasta omakotitalosta pitäisi pulittaa 300 000- 400 000 euroa ja siihen monien kymmenien tuhansien remontit päälle, yhtälö on mahdoton. Lyhennys ja korot vievät liian suuren osan palkasta, ihan kuten Hämäläinen totesi.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä koska opettajapariskunnat ovat pääkaupunkiseudulta ostelleet omakotitaloja. 90-luvun alussa jouduin kyllä vamoni kanssa tyytymään kolmioon kaukana Helsingin keskustasta. Pikku hiljaa sitten hivuttauduttu Töölöön, kun tulotaso noussut ja pientä varallisuutta kertynyt. Eivät ne opettajapariskunnat ole ennenkään asuneet Eirassa tai Westendissä, ellei ole ollut perittyä varallisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Eira tai Westend ovat tietysti omassa kategoriassaan, ei niitä voi ottaa vertailuun millään muotoa. Sen sijaan tilanne, jossa keskituloinen perhe voi hankkia liian pienen asunnon jostakin kaukaisesta lähiöstä, ei ole millään muotoa järkevä. Sama koskee myös poskettomia vuokrapyyntöjä asunnoista.
Ilmoita asiaton viesti
Järkevyydestä voi olla toki montaa mieltä. Kaavoituksella on kuitenkin rajoitettu tarjonta sellaiseksi, että tarjonnan niukkuus nostaa haluttujen alueiden hintatasoa. Helppoahan asuntojen hintakehityksen hillitseminen olisi, kun vapautetaan rakentamisen neliömäärät. Omakotitalot luonnollisen kehityksen seurauksena tulevat olemaan aina vain kauempana keskustasta tai hyvin hintavia kasvavissa kaupungeissa, kun kantakaupungin ja lähialueiden asumistiheyttä nostetaan. Mutta kuten toteat, tuskin se opettajapariskunta Eirasta tonttia hakee taloprojektilleen muutenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos on tarpeeksi rahaa mikään ei ole ylihintaista.
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai on. Mikään ei ole kallista, mutta miksi maksaisit mistään ylihintaa, vaikka olisikin rahaa? Ylihintaista se on silloin kun hyödykkeen hinta ylittää sen arvon. Pizzakin voi maksaa 7 € tai 17 € ja molemmat voivat olla hintansa arvoisia. Itse asiassa voi olla niinkin että 17 € on hintansa arvoinen mutta 7 € on ylihintainen…
Ilmoita asiaton viesti
Erään julkkiskokin mukaan pizzaan kun pizzaan ei saa ostotarpeita menemään yli 2:lla eurolla, joten kaikki ne ovat ylihintaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, koska muita tekijöitä ei hinnassa ole. Kyllähän noita leivinuunissakin paistaa ja ne ovat tunnetusti ilmaisia. Arvioitko myös auton arvon komponenttien hankintahinnan perusteella?
Ilmoita asiaton viesti
Sehän riippuu aivan siiitä miten määrittelet ylihintaisen, mitkä ovat kriteerit? Usko pois sen voi määritellä toisin kuin sinä.
Valistuaksesi voit verrata asiaa palkkoihin. Onko 200000£ viikossa liikaa? Tällaisia palkkoja maksetaan Euroopassa. Sinun mukaan ilmeisesti on sopiva mutta minusta ei. Se on jo moraalisesti ylihintainen niin kauan kuin ihmisiä kuolee nälkään.
Ilmoita asiaton viesti
Futari on ylihintainen silloin kun kukaan ei suostukaan maksamaan 200 000 £ viikossa. Samaan tapaan asunto on ylihintainen silloin kun se ei käy kaupaksi. Kumpikaan ei vaikuta siihen näkeekö joku nälkää. Vaikka siirtäisin sijoitusvarallisuutta ”ylihintaisesta” asunnosta ”alihintaiseen” osakkeesen, nälkäänäkevien määrä ei vähene. Se nälkä ei liity Helsingin asuntohintoihin mitenkään.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäydyt näemmä omaan määritelmääsi mutta varmaan huomasit, että muitakin määritelmiä ylihintaisuudesta on. Sinä katsot kaupankäynnin kertovan meille mikä on oikein tai väärin.
Päädyt johtopäätökseen, että jos moraalista ei ole hyötyä (nälkäänäkevein määrä ei vähene), hylkäät koko ajatuksen moraalisesta toiminnasta.
Moraali käsittelee sitä mikä on hyvää tai pahaa, oikein tai väärin. Kuten kommenteistasi ilmenee, on tämä nykyään valitettavan usein korvautunut kylmällä materialistisella ahneuden filosofialla.
Ilmoita asiaton viesti
Vetelet iloisesti johtopäätöksiä, joiden tekemiseen sinulla ei ole mitään edellytyksiä. Mistä sinä tiedät kenet minä ruokin? Moraalista ei ole läheskään yhtä suurta puutetta kuin lukutaidosta ja logiikasta.
Totesin vain ettei mahdollinen Helsingin asunnon ylihinta vaikuta nälkäänäkevien määrään. Sinulla on syy seuraus väärinpäin. Jos poistamme nälän, voi se toki vaikuttaa myös asuntojen hintoihin. Helsingin asuntojen hintojen nousu tai lasku ei kuitenkaan lisää ruoan määrää tai saatavuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Olepa tarkkana. En minä sinua arvioinut. Arvioin esittämääsi kaupankäynnin logiikan soveltamista.
Moraali ei tarvitse perusteluksi vaikutuksia asuntojen hintoihin, ruuan määrään tms.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä sinun täytyy syy-yhteys osoittaa, jotta argumenttisi olisi pätevä. Ei moraalin mainitseminen sinänsä tuo keskusteluun yhtään mitään. Minäpä annan esimerkin.
Voisimme satsata varoja paljon enemmän ruoan saatavuuden lisäämiseen alueilla joilla on nälänhätää. Jos nuo varat otettaisiin vaikkapa asumistuesta, laskisivat asuntojen hinnat koska vuokra-asuntojen tuotot pienenisivät. Asuntojen hinnat ovat kuitenkin vain indikaattori siitä, minkä verran ohjaamme asumiseen rahaa. Ne ovat seurausta meidän toimistamme. Esimerkissäni moraalinen valinta ei siis liity siihen, mikä asuntojen hintataso on, vaan siihen tuetaanko nälkäänäkevien syömistä vai suomalaisten asumista. Mitään ylihintaa ei kummassakaan tilanteessa ole, vaan hinnat asettuvat sen mukaan millä kaupat syntyvät.
On itsepetosta uskotella itselleen että asumista on tuettava, koska hinnat ovat korkeat. Tosiasiallinen dynamiikka menee päinvastoin, mitä enemmän asumista tuetaan sen korkeammiksi hinnat kohoavat. Siksi sanoin että sinulla on syy-seuraussuhde sekaisin.
p.s. Jos kirjoitat minun päätyneen johtopäätökseen ettei moraalista ole hyötyä, kommentoit nimenomaan minua ja moraaliani. Siihen sinulla ei ollut riittävää tietopohjaa ja on ilmeistä että se oli tarkoitettu solvaukseksi eikä loogiseksi johtopäätökseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kieltämättä ihmetyttää joidenkin velan määrä. Toisaalta ihmetyttää vielä enemmän toimittajan ajatuksenjuoksu. Toimittaja kun kirjoittaa ”osa ministereistä on hyödyntänyt matalalla pitkään maanneita korkoja ja lyhentänyt lainapääomaa varsin reippaalla kädellä”. Mitä ihmettä? Luulisi että jos joku on hyödyntänyt matalaa korkotasoa, olisi hän jättänyt lyhentämättä tai lisännyt velkaa ja sijoittanut varansa tuottavasti.
En sano että niin tulisi toimia, mutta se olisi sentään loogisesti yhteneväinen väite/toiminta. Nythän mainitut ministerit ovat lyhentäneet lainojaan reippaasti, vaikka matalan korkotason vuoksi ei olisi ollut erityistä syytä vähentää velan määrää. Jos taas ovat lyhentäneet velkojaan, koska heillä on ollut etukäteistieto korkomuutoksista, ollaan jo vaarallisilla vesillä… Toivotaan että ovat vain lyhentäneet jotta saisivat velat pois. Mistään korkotason hyödyntämisestähän ei silloin ole kuitenkaan kyse.
Ilmoita asiaton viesti
En väitä mitään sinun moraalista. Totean vain, että perustelet hintoja ostajan ja myyjän, siis molempien hyödyllä. Minä väitän, että oikean hinnan voi perustella myös arvoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Totea vaan, mutta sinun pitäisi myös perustella asia ja kertoa miten voimme todentaa tuon oikeellisuuden.
Ilmoita asiaton viesti
Ei arvoja tarvitse perustella, varsinkaan hyödyllisyydellä. Nehän kukin valitsee itse. Joku voi haluta tehdä pahaa joku hyvää.
Ilmoita asiaton viesti
Ei sinun tarvitse perustella arvoja, vaan sen millä mekanismilla ne määrittelevät oikean hinnan. Miten voimme todentaa että tuo arvojen perusteella määritelty hinta on oikea, kun arvot ovat vaihtelevat? Jollain mekanismilla tuo on todennettava, jotta voimme havaita mainitsemasi ylihintaisuuden.
Ovatko ihmiset tyhmiä, vai moraalittomia, jos he tekevät kauppaa arvomärritellystä hinnasta poikkeavalla hinnalla?
Ilmoita asiaton viesti
Aloitan helpoimmasta. Ihmiset ovat sekä tyhmiä että moraalittomia valtaosin, Ei kai tämä nykymaailman menia seuratessa voi olka epäsrlvä.
En ole ihan varma yritänkö tässä vastata kysymykseesi, josta on kirjoitettu paksuja kirjoja. Jotain suuntaa antavaa voinen antaa kunhan selvennät mitä tarkoitat hinnan olevan ”oikea”?
Ilmoita asiaton viesti
En oikeastaan tarkoita sillä mitään, mitä en olisi edellä jo kirjoittanut. Koitan ymmärtää miten kuvailemasi ylihinta on todennettavissa?
Ilmoita asiaton viesti
No sitten se on helppoa. Ylihintaa on silloin kun se toimijan mielestä estää hänen tärkeänä pitämänsä arvon mukaista toimintaa ja vastaavien tavoitteiden toteutumista.
Suosittelen joululukemisiksi John Steinbeckin kirjas Vihan hedelmät, jonka lopussa kuvataan poimitun appelsiinikorin hinnan määräytymistä. Tilanomistajat maksoivat korista niin vähän ettei sillä tullut toimeen, Työntekijät myivät, koska muuta vaihtoehtoa ei ollut. Tilanomistajan ja ilmeisesti sinun mukaan hinta oli sopiva kun myivät. Tilanne oli yhteiskunnallisesti kestämätön.
Markkinatalouden epäsymmetrisyyden vuoksi toteutunut hinta ei aina ole ”oikea”.
Ilmoita asiaton viesti
Kun puhutaan vaikkapa Helsingin asuntojen hintatasosta, on tuollainen subjektiivinen näkökulma aika hyödytön. Kaikkihan pitäisivät hintoja aina ylihintaisina, koska kukaan ei pysty ostamaan kaikkia asuntoja. Yhtä asuntoa tarkastellen taas yksi tuntuu subjektiivisesti ylihintaiselta ja toinen alihintaiselta. Miten arvioit yleisen hintatason ja miten se yhden henkilön subjektiivinen käsitys hyödyttäisi keskustelua?
Ilmoita asiaton viesti
Ostin pojan perheelle pari vuotta sitten 80 m2 erillistalon, kaukolämpö, sauna, puutarha, vaja, kellari yms, ikää kolmisenkymmentä vuotta ja remontteja tehty. Maksoi 120k€ velattomana. Miksi ihmiset haluavat asua siellä Marsissa? Lahden keskustasta pääsee tunnissa Stadin keskustaan, ei se juna tietenkään ilmainenkaan ole. Mäntsälästä pääsisi puolessa.
Teen etäpsykiatriaa kotoa koko Eurooppaan. Kai nyt hallituksenkin kokoukset voisi järjestää etäyhteydellä. Armeijakin pystyy ne salaamaan, samoin tuomioistuinlaitos. Tervetuloa vaan Business Cityyn, kuten ennen sanottiin.
Ilmoita asiaton viesti
Palveluntuotantoa kun ei oikein voi kokonaan tehdä etänä vielä. Täytyy jonkin aikaa odottaa kunnes tekoäly ja robotiikka on tarpeeksi pitkälle viety, niin sitten ei tarvita siinä enää ihmisiä. Se aika todennäköisesti on myös lähellä, jolloin ”tekoäly” korvaa myös psykoterapian. Niin hurjasti se kehittyy.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä vaiheessa tekoäly voi todeta, että ihmisiä ei enää tarvita. Suomalainen kirjailija Erkki Ahonen kirjoitti muuten jo. 60-luvulla tieteisromaanin Paikka nimeltä Plaston, jossa näin on käynyt. Kovin vähän tunnettu.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt herättää huomiota laajasti maailmalla toi ChatGPT ja on aika huikea. Heiltä (OpenAi) on tulossa tehokkaampi versio. Se näyttää jo suuntaa mihin ollaan menossa. Yllätyin itsekin kehityksen nopeudesta. Viidessä vuodessa on tapahtunut aika suuri hyppäys.
Ilmoita asiaton viesti
Ennen sanottiin myös, että Lahti on Suomen Chicago.
Ilmoita asiaton viesti
Täällä pärjää hyvin, kun on väleissä tiettyjen piirien kanssa. En siis tarkoita seurapiirejä, vaan pikemminkin piiriseuroja. Yrittäjä joutuu pikkusen suojelurahaa maksamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hallituksen viisikko elää niin kuin opettaa. Velkaa otetaan, vailla huolta huomisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti sen huomisen tuleminen on kestänyt asuntolainoissa vuosia ja jopa yli kymmenen vuotta kun katsoo Euribor korkokehitystä 2000-luvun alusta lähtien.
Ilmoita asiaton viesti
Silloinko ei tarvitse huolta kantaa huomisesta, jos mennyt on ollut edullista? Pidätkö historiaa takeena tulevasta kehityksestä? Totta ihmeessä pitää lainaa ottaessa varautua korkojen nousuun, kun tekee laskelmaa. Muu olisi täysin vastuutonta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, mutta pankki ei paljoa pysty sille, jos asiakas valehtelee budjettia laatiessaan.
Ilmoita asiaton viesti
Noin se taitaa mennä. Toki pyytävät myös laatimaan budjetin, mutta käsittääkseni sen paikkansapitävyyttä ei tarkisteta transaktioihin nähden. Toisaalta pankki ei ehkä halua näyttää, miten hyvin se tietää meistä ”kaiken”.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmeen vähän ovat ottaneet velkaa, kun se olisi kannattavaa. Pelkkä vuokratuotto lasketaan yleensä 6 % mukaan ja lisäksi asuntojen hinnat ovat nousseet ainakin korkomenojen verran.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa? Eivätköhän ministeritkin ole ottaneet velkaa lähinmä oman asunnon tai loma-asunnon hankkimiseen eikä niinkään sijoitusasunnon hankintaan tai muuhun kikkailuun tyyliin ostan kämpän velaksi, remppaan ja myyn voitolla.
Ja nythän asuntojen hinnat ovat selvässä laskussa, joten tuokin keino alkaa olla hyvin kyseenalainen.
Ilmoita asiaton viesti
Keskustelu yli- ja alihinnasta on vähän outoa. Markkinahinta, eli se hinta jolla ollaan valmiita ostamaan ja myymään on oikea hinta, ei yli- eikä alihinta.
Parinkymmenen tuhannen hintaiset asunnot poismuuttoalueilla ovat ylihintaisia, koska kukaan ei suostu ostamaan niitä edes tuohon hintaan. Samankokoiset, miljoonan maksavat asunnot Helsingin Eirassa eivät ole ylihintaisia, koska niille riittää ostajia jonossa.
Ilmoita asiaton viesti
Tietenkin markkinataloudessa se on noin. Yksilölle kyseessä voi olla kuitenkin katastrofi, muuttotappioalueella saat hyvästä asunnosta korkeintaan halutun alueen asunnon vuoden parin vuokriin menevän summan. Eli muuttaessasi vaikka Ilomantsista töiden perässä pk-seudulle, joudut todennäköisesti asumaan ahtaasti ikävässä kivikennossa vuokralla ellet halua ottaa maksukykyyn verrattuna ylisuurta asuntolainaa.
Ilmoita asiaton viesti
Näin se ikävä kyllä on. Eläköitynyt tuttavapariskuntamme Pohjanmaalta haluaisi muuttaa tänne pääkaupunkiseudulle, koska kaikki heidän lapsensa asuvat nykyään täällä. Heidän omakotitalonsa hinnalla ei vain saa täältä kummoistakaan asuntoa.
Maksukykyyn nähden asunto voi luonnollisesti olla ylihintainen.
Ilmoita asiaton viesti
Mäntsälä mielessäin.
Ilmoita asiaton viesti
Jos voisi jotenkin erotella sen, mistä hinnat muodostuvat. Vaivannäöstä, vai esim sattumasta, tai kenties vieläkin kyseenalaisemmasta seikasta johtuen.
Kaupat tällaisten kesken… menevät aika eri ehdoilla. Tästä voinee arvailla jatkoiksi vaikka mitä. Eiköhän ole näin.
Ilmoita asiaton viesti
Tällä kertaa sain selvää Myllärisen kommentista, ainakin sen ensimmäisestä kappaleesta.
Harvoin hinta muodostuu mistään sattumasta. Kaikkihan tietävät mistä asuntojen hinnat muodostuvat: koosta, kunnosta, iästä, asuntomuodosta ja ennen kaikkea sijainnista, sijainnista ja sijainnista.
Ilmoita asiaton viesti
Hinnoittelu voi olla niin tilannesidonnaista kuin mahdollista riippumatta siitä, mitä ovat kustannukset.
Kaikissa yhteyksissä, vapaahinnoitteluun ei ole isoa mahdollisuutta.
Kommenttini oli yleinen, joskin koskee asuntotuotantoakin.
Hinnanmuodostukseen käytännössä, liittyy arveluttavia kohtia. Siinä oli pointti.
Vapaahinnoittelulla tarkoitin sitä, että kyse on hinnasta, joka määräytyy ostajaperusteisesti, jolloin kustannukset ei oikein merkitse taustalla, tai mahdolliset myyntitilanteet.
Ilmoita asiaton viesti
Viime kädessä vapailla markkinoilla hinta muodostuu kaikessa kaupankäynnissä kysynnästä ja tarjonnasta. Eiväthän tuotantokustannukset määritä kuin minimihinnan, koska kukaan ei myy tappiolla, ainakaan pitkään.
Ilmoita asiaton viesti
Asiaa. Järjestely on jotain, ja tuli sanotuksi selkeänä.
Ilmoita asiaton viesti
Alhaista juoruilua asioista jotka ei periaatteessa kuulu ihmisen yksityisistä ratkaisuista kellekään
Ilmoita asiaton viesti
”Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa.”
Jos velkaraha on sijoitettu hyvin, johonkin sellaiseen jonka arvo on pysyvä, kuten esimerkiksi asuntoon, sijoitusasuntoon, metsään, maahan, tai muuhun sellaiseen, niin inflaation oloissa sijoitus voi olla hyvinkin järkevä.
Inflaatio nimittän syö lainan arvoa, mutta se sama inflaatio nostaa omaisuuden arvoa.
En kyllä tietenkään tiedä miten ministerit ovat lainarahansa käyttäneet, enkä siis ota kantaa siihen asiaan.
Ministereillä on kuitenkin työn puolesta käytössään parhaat mahdolliset sijoitusasiantuntijat, joten sen puoleen pitäisi olla mahdollista löytää myös hyviä sijoitukohteita.
Pitäisi kai itsekin alkaa miettimään omien pikkurahojen sijoittamista, mutta kun ei ole niitä luotettavia neuvojia. Pankkien ja muiden sijoituskauppiaiden neuvot ovat epäluotettavia, ne lobbarit ajattelevat tietenkin lähinnä omien työnantajiensa etuja ja sitä kautta tietenkin myös omaa etuaan.
Ilmoita asiaton viesti