Miten vallankaappaus onnistuu Suomessa.

Kaikki seuraava teksti on kirjallisen mielikuvituksen tuotetta, eikä kirjoittajalla ole halua tai tahtoa suunnitella, toteuttaa tai avustaa mitään jäljempänä kirjoitettua todellisuudessa. Samalla kirjoittaja irtisanoutuu kaikenlaisesta poliittisesta tai uskonnollisesta extremismistä.

Moni on varmaankin lukenut Ilkka Remeksen kirjoittaman 6.12 romaanin. Remes tahallaan tai tahtomattaan paljastaa suomalaisen demokratian pahimman heikkouden, eli itsenäisyyspäivän juhlat. Itse asiassa alla oleva skenaario on myös Remeksen käsialaa hieman modifioituna.

Voitaisiinko sanoa, että missään muussa tilaisuudessa kultamunia ei kerätä yhtä laajassa mittakaavassa samaan koriin. Itsenäisyyspäivän juhla on valtava riski erilaisten hybridikonfliktien maailmassa ja tästä syystä käytännöstä tulisikin luopua, ennen kuin rapaa lentää tuulettimeen. Tilaisuus on samalla valtioneuvoston turvaorganisaation pahimpia painajaisia vastaava, jossa kaikki Suomen silmäätekevät ja jollain tavalla hallinnon ja yritystoiminnan kannalta merkittävät henkilöt ovat samassa, helposti kontrolloitavissa rakennuksessa.

Haen toisen esimerkin jouluklassikoksi muodostuneesta Bruce Willisin tähdittämästä elokuvasta Die Hard esimerkiksi siitä, millaisen uhan viranomaisille muodostaa rakennus, jonka valtaa hyvin varustautunut, tahtoa omaava ja riittävän henkilöstömäärän sisältävä yksikkö.

Palaamme siis presidentinlinnaan ja sen puolustamisen problematiikkaan. Turvajärjestelyihin on turha ottaa kantaa, mutta käytännössä mikään järjestely ei ole aukoton eikä idioottivarma. Varsinkaan Suomen kaltaisessa valtiossa, jossa kaikesta mahdollisesta tingitään ja toteutetaan vähimmäisvaatimuksilla.

Kohde on vallattavissa ja pidettävissä hallussa minimissään Suomen armeijan joukkueen kokoisella ryhmittymällä, jossa on keskimäärin n. 30 sotilasta. Mieluusti kuitenkin kahdella joukkueella. Jotta valtaaminen onnistuisi, on koko valtaajien ryhmällä oltava a) tahto b) valmius menettää henkensä ja riistää henkiä operaation suorittamiseksi c) jonkinlainen missio d) riittävä varustus tehtävän loppuun saattamiseksi e) riittävä henkilöstömäärä taistelun/levon suhteen f) otettu huomioon mahdolliset henkilöstötappiot sisälle tunkeuduttaessa. g) yllätysmomentin tarjoama etu.

Sieppaajilla olisi siis lopputulemana panttivankeinaan koko valtion ylin protokolla presidentistä kansanedustajiin + muu porukka, yhteensä reilut tuhat henkeä.

Samaan aikaan tulisi kuitenkin miehittää myös YLE, joka vaatisi yhden joukkueen lisää. Sekä mielellään pääesikunta. Puhutaan siis komppanian vahvuisesta toimintayksiköstä.

Sieppaajat voivat olla ulkomaalaisia tai kotimaisia tai edustaa joko uskonnollista tai poliittista fanatismia. Kyseessä voisi yhtä lailla olla myös sotilasvallankumous, jollaiset eivät välttämättä ole pelkästään Etelä-Amerikan tai Afrikan yksinoikeus. Mikäli kyseessä olisi sotilaallinen yksikkö, kohteen takaisinvaltausyritys tarkoittaisi viranomaisille itsemurhatehtävää.

Panttivankien arvovaltaisuus riistäisi viranomaisilta kaikki neuvottelumahdollisuudet. Kuka itse asiassa neuvottelisi? Protokollassa korkea-arvoisin, ei panttivankina oleva, taitaisi olla Helsingin poliisin johtokeskuksen päivystävä komisario tai sitten Puolustusvoimien Santahaminan valmiusyksikön päivystävä upseeri. Valtiollinen määräysvalta olisi täydellisesti sieppaajilla.

Jätetään loput lukijan mielikuvituksen varaan.

Yhdysvaltain kongressiin tunkeutuminen ei ollut vallankaappausyritys, vaan vapaaksi päästetyn apinalauman spontaani reagointi löperöihin turvajärjestelyihin.

Faktantarkistajien kannattaa myös tulkita, mitä sijamuotoa Trump tarjosi kannattajilleen puheessaan. Pyysikö hän mielenosoittajia kongressitalolle vai taloon. Näillä sijamuodoilla on merkittävä juridinen ero pohdittaessa syyllistyikö Trump asiassa rikokseen.