Miten yhdessä vuorossa työskentely voi olla yritykselle kannattavaa
Autokorjaamo on auki vain 8-17 välillä, remonttimiehet saapuvat paikalle jämptisti klo 08 ja häipyvät klo 16, tietyömaa seisoo tyhjillään käytännössä iltapäivästä seuraavaan aamuun. Poliisin rikostutkinta tekee lähestulkoon pelkkää virka-aikaa.
Samaan aikaan lähes kaikki kaupat tekevät laajennettua aukioloaikaa osan ollessa auki 24/7.
Mietin, miten voi olla kannattavaa seisottaa tiloja tyhjillään ja kalliita koneita ja laitteita käyttämättöminä noin 16h vuorokaudesta? Viikonloput toki ymmärtää, koska harva firma on halukas maksamaan tuplapalkkaa ilman mahdollisuutta tuplalaskutukseen.
Kauppojen sunnuntaiset ja yön aukiolotunnit maksamme tuotteiden hinnoissa, jotka Euroopan mittapuun mukaan eivät ole edullisia.
Eilisen pääuutisena oli uuden litiumin jalostuslaitoksen valmistuminen Kokkolaan. Jalostus alkaa vuonna 2025, vaikka tuotteita menisi kaupaksi jo nyt. Kysyntä on valtavaa.
Kysyn, miksi tehdasta ei rakenneta kolmessa vuorossa, jotta se saataisiin valmiiksi mahdollisimman nopeasti. Rauta on taottava silloin kun se on kuumaa.
Olisiko esim. kahteen vuoroon siirtyminen yrityksille taloudellisesti järkevämpää, jos iltalisät poistettaisiin vai eikö töitä muka riitä?
Monet palvelut ovat tavoitettavissa lähinnä vain sellaisina aikoina, jolloin työtä tekevien on mahdollisimman hankalaa käyttää niitä.
Maailma on täynnä ihmisiä, jotka a) olisivat valmiita tekemään töitä ajoittain myös 16-24 välillä ja b) ihmisiä, jotka tarvitsevat palveluita myös ilta-aikaan sekä c) odottavat, että asiat valmistuisivat tai palveluja saisi nopeammin.
edit: Tiedän Helsingissä yhden autokorjaamon, jossa työt jatkuvat usein klo 16 jälkeenkin, vaikka firma menee virallisesti kiinni klo 16.00 ainakin kyltin mukaan. Firmaa pyörittävät maahanmuuttajataustaiset henkilöt ja ilta-ajan asiakaskuntakin vaikuttaisi olevan lähinnä maahanmuuttajia. Firman toimintaa on helppo seurata kuntosalini ikkunasta. Eilenkin ovet sulkeutuivat vasta sen jälkeen, kun itse lähdin salilta ilta kahdeksan tietävillä. Kovasti pojat siellä hitsasivat jotain välkkeestä päätellen.
Onkohan kyseessä ns. harmaa talous?
Suuremmin olen itse ihmetellyt sitä, kun minä ja moni työtoverini on tehnyt vuorotyötä itsensä kanssa. Siis kukaan ei tule päiväksi hommiin, jos olen ollut iltavuorossa.
Yritykset teettävät vuorotyötä, jos se on kannattavaa ja toki palkan alennukset tekisivät siitäkin kannattavaa, kuten niin monesta muustakin hommasta.
Miksi tehdasta ei rakenneta vaikkapa kolmessa vuorossa johtunee siitä, ettei koko vaadittavaan rakennus ja kuljetus hommiin yms. riitä tarpeeksi porukkaa.
Jos taas muistellaan mitä palvelu on ollut ennen, niin olipa hauska yrittää pääsemään kesätyöaikaa noudattaneeseen virastoon, jos pääsit itse töistä neljältä. Ei ollut pekkasia, joita olisi käyttänyt asiointiin.
Ilmoita asiaton viesti
Aikoinaan kokeilimme rakennusalalla vuorotyötä, jolloin siitä maksettiin 15 %:lla korotettua palkkaa verrattuna päivätyöhön, mutta siitä seurasi jatkuvia ongelmia Hakaniemen suunnasta, jossa katsottiin, että jos kiire on niin työnantajan pitää teettää ylitöitä, mistä työntekijä saa paremmat prosentit. Pikkuhiljaa sitten vuorotyökokeilut työmailla lopetettiin. Nykyistä käytäntöä en tiedä. Ilmeisesti elementtitehtaat pyörivät vielä kahdessa vuorossa.
Ilmoita asiaton viesti
Juha-Pekka Kosonen esittää relevantteja kysymyksiä. Jos kysyntää on, ja esteenä työn organisoinnille on ”Hakaniemi” eli paikallisen sopimisen rajoittaminen, kuten kommenteissa viitataan, tämä hallituksen työlistalle. Vai saadaanko näin aikaan yleislakon uhka? (Vaikka ay-liike väittääkin muuttaneensa suhtautumista paikalliseen sopimiseen myönteisemmäksi – onko tämä flöittipuhetta?).
Ilmoita asiaton viesti
Onko jossain työehtosopimuksessa sellainen pykälä, ettei vuorotyötä tarvitse tehdä?
Minun työpaikassani se on muistaakseni kaksi viikkoa ja sitten sitä on syytä aloittaa kaksivuorotyö. Siitä en ole varma, voiko yötyöhön pakottaa, mutta meillä se on ratkaistu maksamalla tupla yötyö lisät ja tulijoita on riittänyt.
Olisi hyvä huomioida myös ay-liikkeen syyttelyn lisäksi, että jos jossain on työvoimapulaa, niin kiusallista kyllä duunari voi valita vielä toistaiseksi työpaikkansa omien etujensa mukaan.
Näitä voi Kosonenkin miettiä ihan niillä maalaisjärjen rippeillä.
Ilmoita asiaton viesti
Samaan aikaan Suomessa on kuitenkin 290-400 000 (määrittelystä riippuen) työtöntä.
Jossain määttää, ja joustamattomuus on ainakin yksi tunnistettu syy.
Ilmoita asiaton viesti
Kenen sitten pitäisi joustaa? Miksi työnantajat eivät vie siten kun se on mahdollista työtä sinne, missä on työvoimaa? Eikö se olisi järkevää?
Joustot tarkoittavat käytännössä aina huononnuksia työntekijöille ja kuten aina uudestaan saamme lukea ei huonoina aikoina voi maksaa palkankorotuksia ja hyvinä aikoina taas kilpailukykyä ei saa ulosmitata. Minä todellakin toivon täystyöllisyyttä, jolloin työn arvo on oikea. Voit olla silloin varma, että työnantajaleirissä on kylmä hiki vaossa ja pitääkin äkkiä saada ulkomailta työvoimareserviä, jonka kustannukset veronmaksajat kuittaavat laskusuhdanteessa.
Tarkentaisitko nyt mitä tarkoitat joustamattomuudella ja ketkä ovat siihen syyllisiä?
Ilmoita asiaton viesti
Jos et ymmärrä mitä työmarkkinoiden ja työehtojen jäykkyydellä – jos on kirjoitettu tuhansia sivuja tekstiä viim. 20 vuoden aikana – tarkoitetaan, niin antaa olla.
Joustavuutta tarvitaan tietysti sekä työnantajalta että työntekijältä (ja liitoilta).
Monen työnantajan yksi suuri handikappi on asenteellisuus väkeä rekrytoitaessa. Sanotaan että ”kyllä yrittäjä itse tietää parhaiten kenet palkata” – kuitenkin asenteet vaikuttavat paljon, eivätkä asenteet ole aina terveellä pohjalla/vastaa todellisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
No mitäpä minä olisin työelämästä +40:n työvuoden aikana oppinut. Sen olen kuitenkin oppinut, että jos nyt luopuisin pekkasista, olosuhdelisistä ja laskisin palkkaani vaikkapa vitosella tunti, niin koskaan eikä ikinä tule niin hyviä aikoja, että saisin ne takaisin.
Kannattaako minun siis riskeerata etuni, jos sattuisi olemaan huonot ajat?
Nythän jos on työvoimapulaa pitäisi työnantajien maksaa niin hyvin, ettei millään tuella haluaisi jäädä sinne sohvalle, josta palstan tukipylväät aina syyttävät ihmisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Komentotaloudessa liiketoiminnan raamit määrätään jäykin ja kiveen hakatuin poliittisin perustein. Markkinataloudessa liiketoimintaa ohjaavat vastaavasti joustavat kysynnän ja tarjonnan lait
Komentotalous ei ole menestynyt missään, milloinkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Määrittele Suomen ”komentotalous”
Ilmoita asiaton viesti
En puhunut Suomen taloudesta, vaan ylipäänsä eri talousmalleista.
Suomessa lienee ainakin joiltain osin AY vetoinen talous, koska AY liikkeen toiminta säätelee osaltaan yritysten liiketoimintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ahaa, no sitten tulee mieleen pitäisikö työntekijöiden olla vailla edunvalvontaa ja antaa työehtojen huonontua menneiden aikojen tasolle, jolloin duunarin tai rengin asema olisi suurinpiirtein tuotantoeläimen veroinen?
Ydinkysymys on siis, että onko kaikilla ihmisillä säätyyn katsomatta oikeus pyrkiä maksimoimaan ansionsa ja elämänlaatunsa laillisin keinoin, vain onko yksilön uhrattava itsensä suuremman päämäärän vuoksi, kuten oikeassa komentotaloudessa vaaditaan?
Ilmoita asiaton viesti
Tasapuolisuuden nimissä SAKn on yleislakkoiltava nyt, etenkin kun porvarihallitusta pakkaa, kaikille satamajätkien palkka ja työajat ynnä edut.
Työntekijöitä alkaisi löytyä, se on varma.
Vihreän siirtymän investointeja tulee maahamme hirmuiset määrät, joten rahaa on.
Ilmoita asiaton viesti
Sinä se jaksat vihata duunareita ja varsinkin ”satamajätkiä” Koetko olevasi jotenkin parempi ihminen ja jolle siksi kuuluu enemmän?
Mietitäänpä nyt missä maissa ei ole saanut lakkoilla.
Äkkiä tulee mieleen Neuvostoliito, Pohjois-Korea. natsi-Saksa. Tuleeko sinulle muita mieleen?
Ilmoita asiaton viesti
Lue kommenttini uudelleen äläkä vetele natsikortteja ym.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se miksikään muutu, vaikka lukisi kuinka.
Sinä olen varmaan yksityisyrittäjä?
Ilmoita asiaton viesti
Ei minulla ole mitään paikallista sopimista vastaan. Hyvähän se on, jos porukka voi yhdessä vaikuttaa.
Ylisuuret, pelkkiä möhömahoja työllistävät kattojärjestöt ovat sitten eri juttu. Tarpeeksi kun työnantajalle typerästi vittuilee, niin hommat karkaa muihin maihin.
Tuli mieleen, jostain vuosituhannen alkupuolelta paperiliiton ylilyönti, kun autojen parkkipaikkoja oli siirretty.
Ilmoita asiaton viesti
En nyt viitsi arvostella toisten ulkomuotoa, mutta yksinäinen duunari on kuin yksinäinen sotilas, siis helppo nitistää.
Se, mistä pitäisi päästä eroon ja mitä olen aina ihmetellyt on työntekijöiden ja antajien nokittelu ja toisilleen turhan haitan teko.
Se kusee molempien kintuille, jos kuljetaan samassa kanootissa. Tähän syyllistyy molemmat tahot turhan usein.
Mitä taas tulee jäjestäytymiseen, niin oma työpaikkani kannattaa sitä, että on luottamusmies, jinka kanssa neuvotella, eikä käytetä työaikaa 800 ihmisen kanssa erikseen sopimiseen.
Aika usein luottamusmies on joutunut toteamaan, että työnantaja voi määrätä jonkun asian tapahtumaan ja neuvottelut taas tuottavat joskus tulosta.
Ilmoita asiaton viesti
Olen luottamusmiesten kanssa joskus saanut keskustella, ja useimmiten mm ssa työhön liittyvät velvoitteet, sekä vastuut ovat olleet molemmille osapuolille täysin selvät. Joskus taas on pitänyt lakimiehiä ottaa keskusteluun mukaan.
Hyvä, jos paikallistasolla järjen käyttö voittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kun Suomeen houkutellaan työperäisiä maahanmuuttajia, heistä yhä suurempi osa saapuu Aasian maista ja ovat uskonnoltaan muslimeja.
Perjantai on muslimien pyhä ja rukouspäivä jolloin työpaikat sulkevat ovensa vähintään 3-4 tunniksi, jotta kunnon muslimit voivat osallistua Moskeijan rukoustapahtumaan. Monet työpaikat ja varsinkin autokorjaamot eivät enää avaa liikettään rukouksen jälkeenkään. Vuorotyö ei ole islamissa kielletty, kunhan rukoilee säädetyt 5 kertaa vuorokaudessa ja peseytyy ennen rukoushetkeä.
Lauantai ja sunnuntaina tehtävää islam ei rajoita.
Indonesiassa joskus harmitti tuo korjaamoiden kiinniolo Perjantaisin. Sitä ei muista aina.
Kososenkin olisi hyvä rukoilla iltaisin ennen nukkumaan menoa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvää ja käytännönläheistä huomiotua. Tekisi mieli yleistää, vaikutuksia ja merkityksiä hakevasti, siis niitä todentavasti.
***
Edullinen tuotanto joissain tuotteissa, voi olla näkymättä myynnin edullisuutena, siis ostajaa (tarvitsijaa) ajatellen.
Yrityksillä on vaihteleva mahdollisuus tehdä vähäkustannuksellisesta valmistamisesta kallista, ja saattaa noin tulosiivuin jotain kalliisti kyhättyä, tavallista paremmin ostettavuuden piiriin kuuluvaksi.
Toimintalogiikka voi olla hyvin kattavasti virittynyt tuolla tavoin, tosin tämä riippuu toimijasta (=toimijakokonaisuus/toimijaverkko/..).
Kyse on viimein elitismistä tai neutraalisti koskien jaosta, tavan arkimaailmaa koskien.
Jotain kallista toteutuu, ja perusasioilla saa paremmin tuloa, koska niiden takana olevat enemmän välttämätömyyden takia vapaammin ylöshinnoiteltavia. (valtioitten velvollisuuskytkentöjen käyttö, jne(vihreys, tasa-arvo, …)).
Kun tuotantokustannukset eivät liity oikein myyntikustannuksiin, joita ostaja kokee… mekanismi on vaarallinen. Näin ei kaupasta ja sen menestystekijiöstä ole tapana kertoa.
Ilmoita asiaton viesti
Ennen vanhaan tuotti duunarille hankaluuksia ennättää arkipäivänä viinakauppaan asioimaan. Töitten jälkeen jäi ainoastaan tunti aikaa ennättää oven ripaan kiinni. Toki perjantaina putiikki oli auki muistaakseni 18:00 asti.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattavuus ei liene kaksinen pikkupajoilla teettää vuorotöitä, koska luulisi että muuten niitä teetettäisiin. Toinen ongelma lienee työvoiman saatavuus kuten kommenteissa tuotiinkin jo esille ja se on koko ajan paheneva ongelma. Moni isompi tehdas puolestaan pyörii kolmivuorossa ja jopa viisivuorossa, jolloin viikonloputkin tehdään töitä ja se on kannattavaa, koska monella tuotantolinjalla saadaan kovempi liikevaihto ja myös tulos, jos linja on mahdollisimman kovassa käytössä.
Ilmoita asiaton viesti
Minun työpaikassani se entinen 330h/viikonlopputyötä ei ollut edes maininnan arvoinen uroteko. Itse tein normaalisti noin 150-200h viikonloppuylityötä. Enää ei oikein viitsi tehdä, kuin muutaman viikonlopun.
Ilmoita asiaton viesti
Oma luottokorjaajani työskentelee aamukahdeksasta iltayhdeksään..välissä noin tunnin mittainen ruokatunti, jonka aikana kävelee lähistöllä sijaitsevaan kotiinsa murkinoimaan. Lauantai ja sunnuntai alkaa noin kello kymmenen ja loppuu yleensä iltayhdeksään. Töitä tekee 7pv viikossa.
Tämä nyt vaan esimerkkinä toisenlaisesta korjaamosta. Toki sanottava että yrittäjä joka tekee yksin töitä.
Ilmoita asiaton viesti
Meilläpäin on korjaamo mikä on auki klo 08:00-21:00 joka päivä jopa jouluna. Siellä yrittäjä ja yksi työntekijä venyy jotta Kososen kaltaiset on tyytyväisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Tulee mieleen, että jos työ ei ole se, mikä tuo elämään sisältöä olisi tuollainen elämä aika turha kokemus
Ilmoita asiaton viesti