Puukkohippasilla Saksassa

Härmän häjyt jäävät kakkosiksi, kun katsellaan tilastoista, miten puukko on heilunut Saksassa kuluneen vuoden aikana. Puukotustapausten , kuten  linkissä, todellista määrää on vaikeaa arvioida Suomesta käsin, koska ei ole varmaa tietoa siitä, mitkä tapaukset ovat jääneet ylittämättä uutiskynnyksen täällä. Massapuukotusten lukumäärä on kuitenkin niin valtaisa, että Saksassa on pohdittu jo tietyn kokoisten teräaseiden myynnin kieltämistä. Tämänkaltainen pohdinta on tietysti puhdasta populismia, koska ihmisen saa hengiltä myös kooltaan vähäisillä teräaseilla, esim. mattoveitsen tuumaisella terällä, varsin mainiosti.

Solingenin tapaus on esimerkki siitä, miten ihminen, joka haluaa tehdä mahdollisimman paljon vahinkoa muille, ei tarvitse tehtäväänsä ampuma-asetta. Suurissa väkijoukoissa väkimassa suojaa ihmisiä luodeilta, mutta puukkomies pystyy liikkumaan vapaasti ja jokainen pisto tai viilto voi olla hengenvaarallinen. Veitsestä jotain ymmärtävä tappaja voi muutamassa sekunnissa surmata tai haavoittaa saman verran porukkaa, kuin mihin kykenisi 9mm pistoolilla. Erona on se, että veitsen, varsinkin kaksiteräisen tikarimallisen teräaseen aiheuttama haava on usein pahempi ja vaikeammin hoidettava kuin täysvaippaisen käsiaseen luodin aiheuttama vamma.

Miksi puukko heiluu nimenomaisesti Saksassa? Siihen on vaikeaa antaa yksiselitteistä vastausta. Puukottajat eivät kuitenkaan ole yleensä etnisiä saksalaisia.

Ihmisen oma keho antaa kohtuullisen hyvin suojaa teräaseita vastaan. Elintärkeät ruumiinosat ovat luiden takana suojassa. Myös vaatteet suojaavat hyvin, varsinkin talvipalttoo. Näin ollen voisi kuvitella, että massapuukottajat ovat joutuneet harjoittelemaan veitsen käyttämistä, jotta onnistuvat tavoitteissaan. Teräaseiden käyttämiseen nojaavissa kamppailu- ja taistelulajeissa fataalien lyönti-, pisto- ja viiltolinjojen opetteluun käytetään aikaa kuukausikaupalla, jotta vastustaja saadaan pelistä pois välittömästi. Näiden lajien aktiiviharrastajilla on myös keskimääräistä paremmat mahdollisuudet selvitä puukkohyökkäyksestä hengissä, ei kuitenkaan välttämättä vammoitta.

Tässä elokuvat antavat täysin väärän käsityksen. Puukkotaistelusta ei yleensä selviä vammoitta. Vähemmän vammoja saanut saattaa selvitä hengissä, ellei kyseessä ole tilanne, jossa tasoero on silmiinpistävä. Vuosikaudet teräaseilla harjoitellut henkilö kykenee voittamaan harjaantumattoman suhteellisen helposti. Sen sijaan kaksi veitsin heiluvaa tunaria tappavat toisensa. Yleensä tunarien välienselvittelyyn liittyy vahvasti alkoholi ainakin Suomessa.

Vaikka historia tuntee Härmän häjyt ja puukko on ollut osa suomalaista kulttuuria aina kehdosta hautaan, olemme säästyneet näiltä massapuukotuksilta suhteellisen hyvin. (poikkeus vahvistaa säännön)

Yleensä puukko heiluu Suomessa sisätiloissa, keskivahvassa päihtymystilassa ja tuttujen kesken. Syynä puukotukseen on joko liian pitkä huikka tai mustasukkaisuus. Usein tekijä vieläpä sammuu uhrinsa viereen. Tästä on vielä aimo loikka kauppakeskus- tai stadionpuukotuksiin. DEI- ja WOKE-kulttuurien myötä on kuitenkin syytä varautua siihen, että Solingen tapahtuu myös Suomessa.

Olen jättänyt Turun massapuukotuksen huomiotta tarkoituksella. Sellaisia ei ollut tapahtunut Suomessa aikaisemmin eikä niitä ole tapahtunut sen jälkeenkään.