Tuoko sotimisen kalleus vihdoin rauhan maailmaan

Yhdysvaltain salamannopea vetäytyminen Afganistanista ei johtunut Yhdysvaltain hyväntahtoisuudesta, vaan Afganistanin operaation jatkuvasta kallistumisesta. Sodankäynnillä on hintansa. Varsinkin kun kustannukset jo rauhanomaisessa toiminnassa ovat satoja miljoonia vuositasolla. Yhdysvaltain armeija on palkka-armeija ja jos sen henkilöstökustannukset vastaavat lähimainkaan suomalaista tasoa, niin pelkkien sotilas- ja siviilihenkilöiden palkkojen osuus ylittää kaikessa budjetoinnissa yli 50% tason.  Ei edes Yhdysvaltojen kansantalous kestä sitä, että sen puolustusbudjetti on ensinnäkin hiljalleen lähestymässä biljoonan dollarin rajaa ja toisekseen nousee joka vuosi, vaikka varsinaista ulkoista uhkaa ei Yhdysvalloilla edes ole.

Sama ongelma koskettaa lähestulkoon jokaista valtiota, jolla on olemassa oleva armeija.

Myös Suomen hallitus joutuu pohtimaan, millä HX-hävittäjät, laivaston uudistukset sekä maavoimien jättihankinnat tullaan rahoittamaan. Niissä puhutaan summista, joita tavallinen kansalainen ei kykene edes käsittämään, eli huomattavasta osasta valtion budjettia. Lainaahan aina saa, jos pyytää. Sotiminen velaksi ei kuitenkaan ole kannattavaa, koska velat on maksettava korkoineen takaisin.

Yhdysvallat uhittelee Kiinalle ja lisää panostustaan Oceanian alueella. Painotan sanaa uhitella, koska siinä koira puree sitä ruokkivaa kättä. Yhdysvaltain talous nimittäin pyörii jo nyt merkittävissä määrin kiinalaisella pääomalla. Sama koskee koko maailmantaloutta. Kun suuryritysten omistuksia ryhdytään penkomaan todenteolla, huomataan, että yhä useammassa tapauksessa niiden lankoja vedellään Kiinasta. Varsinkin teknologia-alan yrityksissä.

Trump ymmärsi tämän riskin aloittaessaan MAGA-liikkeen.

Kiina hallitsee maailman puolijohdemarkkinoita jo niin raskaalla kädellä, että se kykenee vaikuttamaan jo sotatarviketeollisuuden tuotantoon missä päin maailmaa tahansa. Ilman puolijohteita maailma pysähtyy hitaasti, mutta varmasti.

Kalliiksi tuleva konventionaalinen sota onkin muuttumassa halvaksi kybersodaksi, jossa pyritään vaikuttamaan lankoja veteleviin käsiin. Bittien liikkuminen verkoissa maksaa vain murto-osan siitä, mitä maksaa ampua muutama risteilyohjus.

Krimin niemimaa oli Venäjälle strateisesti tärkeä, mutta muulla Ukrainalla se ei tee hittojakaan. Eteläisen Suomen ja Viron Venäjä miehittää, jos se kokee sen itselleen sotilaallisesti elintärkeäksi. Huvikseen Venäjällä ei ole varaa hyökätä mihinkään, koska ruplat loppuvat alta aikayksikön.  Zapadin kaltaiset jättiharjoitukset kuluttavat taloudellisia voimavaroja uskomattoman paljon. Niitä kuitenkin järjestetään silmänlumeeksi ja samalla pakotetaan lähinnä EU:n alueen maat käyttämään omia hupenevia taloudellisia voimavarojaan oman puolustuksensa kehittämiseen. Jenkkejä Zapad ei kiinnosta, koska se ei tapahdu heidän takapihallaan.

Suomella ei ole tosiasiallisesti varaa HX-hävittäjiin, mutta kun on pakko…Zapad ja Venäjän uhka.

 

0
kosonenjuhapekka
Sitoutumaton Helsinki

Sisukas suomalainen ilman puoluetaustaa. Mitään vaihtoehtoa ei pidä poissulkea. Maalaisjärjen rippeiden vakaa puolustaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu