Ukraina pian ilman sähköä
Venäjä on ryhtynyt systemaattisesti tuhoamaan Ukrainan sähköverkkoa yhtenä keinona estää länsimaisten aseiden kuljetukset ja joukkojen siirrot Ukrainassa.
Ukrainan rautatieverkosto on pitkälti sähköistetty, joten rautateiden liikenteen ja sotilaskuljetusten pysäyttämiseen riittää sähköverkkoon virtaa syöttävien suurjännitemuuntaja-asemien tuhoaminen.
Muuntamon tuhoamiseen riittää yksi risteilyohjus, joka osuu edes suurinpiirtein maaliinsa. Yhden keskeisen muuntamon tuhoaminen saattaa vaikuttaa todella laajalle alueelle, esim. Suomessa sellainen saattaisi pimentää koko pääkaupunkiseudun.
Muuntomoiden tuhoaminen on myös melkoisen pysyvä ja strategisesti vaikuttava ratkaisu verratuna esim. kiskojen tai siltojen räjäyttelyyn. Itse asiassa esim. sillan täydellinen tuhoaminen kaukovaikuttamalla on erittäin haastavaa. Sillat ja kiskot ovat myös korjattavissa hyvinkin nopeasti, mutta tuhoutunutta muuntamoa ei korjata rautalangalla. Sellainen on uusittava täydellisesti.
Sähköjen katketessa hiljalleen hyytyvät mm. matkapuhelimien tukiasemat ym. strategisesti tärkeä sähköinfrastruktuuri.
Luin hyvän aikaa ennen Ukrainan sotaa Tekniikan Maailma lehden artikkelin, jossa ruodittiin esim. poikkeuksellisen voimakkaan auringonpurkauksen (aurinkomyrsky) vaikutusta sähköverkkoon ja erityisesti herkkiin sähkömuuntajiin, jotka voisivat vaurioitua vakavastikin voimakkaan elektromagneettisen iskun seurauksena.
Nyt ei puhuta edes ydinpommista, vaan auringon epätyypillisestä toiminnasta.
Suurjännitemuuntajien suurin ongelma on niiden huono korvattavuus ja hidas saatavuus. Tekniikan Maailman mukaan uuden muuntamon saamisen veisi lyhyimmilläänkin useita viikkoja ja maksaisi miljoonia. Tehtaat eivät rakenna muuntoasemia varastoihin, vaan niitä tehdään tilausten perusteella.
Kun muuntamo räjäytetään, uutta ei sotatoimialueelle saada kuukausiin tai jopa vuosiin riippuen kriisin pituudesta. Sähköverkko lamaantuu muuntamon vaikutusalueella pysyvästi todella pitkäksi aikaa. Myös sähköä tuottavia voimaloita on ryhdyttävä ajamaan alas, koska sähköverkkoa ei ole.
Suomessakin on vakavasti pohdittava sitä, miten elintärkeät muuntoasemat suojataan risteily- ja erityisesti ballistisilta ohjuksilta tai sitten kansa on totutettava elämään ilman sähkövirtaa.
Luimme juuri, kuinka Suomen armeija siirtää raskaita taistelupanssarivaunuja rautateitse. Sellainen on käytännön pakko, koska niiden ajaminen omin voimin maanteitä pitkin olisi hidasta ja kalustoa voimakkaasti kuluttavaa. Pari muuntamoa tuhoamalla niiden siirto jäisi VR:n muutaman jäljellä olevan diesel-veturin tai rekkakuljetusten varaan. Johtuen Leopard-tankin valtavasta painosta (60tn) rekkakuljetuksiinkin tarvitaan erikoiskalustoa.
Mitenköhän ehjinä pysyvät Venäjän muuntamot ajan kanssa?
Venäläisten roistomaisuus näkyy tavassa miten ovat suhtautuneet ydinvoimalaitoksiin.
Moni ei taida tietääkään että jatkosodan aikana suomalaiset kommunistit kohdistivat tihutöitään muuntaja-asemia kohtaan.
Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijä perustuu tositapahtumiin joista oltiin silloin aika hiljaa ja aika hiljaa oltiin sodan jälkeenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Samanlaiset huolto-ongelmat ovat ajan kanssa edessä venäläisilläkin, jos eivät saa Strömbergiltä, Siemensiltä tms. tarvittavia osia kuluneiden komponenttien uusimiseen.
Ongelma ei ole kuitenkaan niin akuutti, kuin räjäytetyn muuntamon tapauksessa. Sellaista et saa hetkessä mistään.
Mikä tahansa moderni yhteiskunta on kusessa ilman lämpöä ja sähköä. Siinä katkeaa kännykän lisäksi myös juokseva puhdas vesi yms.
Toki tärkeät kohteet pyörivät aikansa varageneraattoriensa avulla, mutta mistä niihin polttoaine, kun tankit tyhjenevät.
Ukrainalaisilla lienee kuitenkin keskimääräistä paremmat edellytykset selvitä kuin mitä suomalaisilla olisi johtuen maan yleisestä köyhyydestä.
Siellä esim. maatalous on vielä arvossaan, eikä kansa kuole nälkään heti kun jääkaapin valo sammuu pl. joku Kiovan alue.
”Moni ei taida tietääkään että jatkosodan aikana suomalaiset kommunistit kohdistivat tihutöitään muuntaja-asemia kohtaan.”
Moni ei tiedä sitäkään, etä suomalaisia kommunisteja suljettiin jatkosodan aikaan vankiloihin vain siksi, että olivat kommunisteja. Ehkä se oli varotoimenpiteenä perusteltua?
Ilmoita asiaton viesti
” Pari muuntamoa tuhoamalla niiden siirto jäisi VR:n muutaman jäljellä olevan diesel-veturin varaan.”
Ja 2030 -luvulla kaikki toimii pelkästään fossiilittomalla energialla, eli loputkin diesel -veturit on romutettu.
Saattaa tietysti olla että silloin käytössä myös vedyllä toimivia vetolaitteita, heh.
Ilmoita asiaton viesti
F-35 ei toimi fosiillittomalla energialla, eli Nesteen jalostamoja tarvitaan vielä 2030-luvullakin.
Ilmoita asiaton viesti
Vedyllä kulkevia junia on jo liikenteessä testikäytössä.
Ilmoita asiaton viesti
Vetyä ei ole jos sähköä ei ole.
Nesteytetty biokaasu ei olisi ihan niin riippuvainen sähköstä.
Kuten ei myöskään biodiesel.
(ehkä pitäisi olla joitain generaattorivaunuja jemmassa kriisin varalle)
Ilmoita asiaton viesti
Nato-maat eivät ole riippuvaisia rautateistä niinkuin Venäjä. Länsimaille, Suomi mukaanluettuna, raskaan kaluston siirtäminen kumipyörien päällä ei ole ongelma ja siihen on varauduttu. https://www.youtube.com/watch?v=d52TRe5Bn-0. Puolan kautta kaluston siirtäminen on yksinkertaista ja nopeaa. Diesel-vetureita löytyy Suomestakin. Katsohan esim. HS:n juttu https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008793421.html
Joten kaluston siirtämisen vuoksi ”huolesi” on turhaa. Venäjän armeija on kaikkein riippuvaisin rautateistä, mikä on hyvä asia.
Ilmoita asiaton viesti
En minä kaluston siirtämisestä ole huolissani. Tiedän kyllä, että se siirtyy.
Sähköistä minä olin huolissani Ukraina esimerkkinä.
Se, että minä nostoväen ö-luokkaan kuuluvana seison muuntamon vieressä pystykorva olalla ja pistin kiinnitettynä, ei nykysodankäynnissä riitä.
Ilmoita asiaton viesti
Maalla asuvalle sähköttömyys ei ole ylitsekäymätön ongelma jos on kehdannut varautua. Tietysti netti ei toimi eikä ehkä tv:stä näy lähetys.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka vanha TM oli kyseessä?
Nykyään suurjänniteverkot on suojattu suurilta Aurinkopurkauksilta vaihtamalla johtimien paikkaa määrävälein. Tällöin indusoituneet hyvin pienitaajuiset jännitteet johdon eri osilla kumoavat toisensa eikä muuntajien kyllästymisiä pääse tapahtumaan.
Muuten olet oikeassa suurjännitemuuntajien suhteen. Ei niitä ole varaosina missään, kun eivät ole varsinaisesti kuluvaa kamaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos täsmennyksestä.
Aurinkopurkauksia on pidetty viime aikoina suurjännitemuuntajien tai sähköverkkojen toiminnan kannalta pahimpina riskeinä. Hyvä, jos yksinkertaisia ratkaisuja on olemassa.
Ilmeisesti risteilyohjuksia ei älytty huomioida tai sitä, että joku ylipäätään haluaisi räjäyttää muuntajan.
Olisi taloudellisesti ja sotilaallisesti kestämätön tilanne, jos jokaista muuntoasemaa pitäisi suojata Patriot-patterilla.
Ilmoita asiaton viesti
Monin paikoin kaapelointia on suurella rahalla kaivettu maahan vaikka ei olisi tarvetta, etenkin pohjoissuomessa.
Tuskin sillä rahalla muuntamoita olisi saanut suojattua, mutta edes työtä aloitettua.
Ilmoita asiaton viesti
Niiltä suojaaminen on muutamaa kertaluokkaa vaikeampi nakki kuin tuo johtimien ”ristiinkytkentä”, vaikka sekin edellyttää linjan kytkemistä irti suurjänniteverkosta.
Jos joillekin on epäselvää, mitä vaikka suurjännite tarkoittaa, niin tässä vähän tätä luokitusta meidän oloissamme.
Alle 48 V:n (joskus 60 V) jännitettä kutsutaan suojajännitteeksi.
Normaali verkkosähkömme (230/400) kuuluu luokkaan pienjännitteet.
Keskijännite on meillä lähes yksinomaa 20 kV.
Suurjännitteet ovat meillä: 110 kV, 220 kV ja 400 kV.
Kahdessa viimemainitussa luokassa puhutaan vain ns. pääjännitteestä eli jännitteestä vaiheiden välillä, kun ns 0-johdinta ei niissä ole.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ”suojajännite” sana oli minulle uusi , koska olen tottunut ” peinoisjännite” -sanaan liikuttaessa noilla alhaisilla jännitteillä.
Piti oikein tarkistaa ja löytyihän selitys : ”Pienoisjännitteellä (vanhempi nimitys suojajännite) tarkoitetaan tasajännitettä (DC) 120 volttiin asti ja vaihtojännitettä (AC) 50 volttiin asti.”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pienoisj%C3%A4nnite
Näin ”hitusähkömiehenä” olen aina hiukan vieroksunut myös ilmaisua ” pienjännite” , alle 1000V/AC ja 1500V/DC : kyllä noilla volttimäärillä henki helposti lähtee leijailemaan ” tuntemattomahan tupaan ”.
Ilmoita asiaton viesti
Vanhan kansan miehenä olen tottunut tuohon suojajännite termiin. Sillä varmaan haluttiin kuvat, että siitä ei ole vaaraa kosketettaessa.
Nuo ylemmät jännitteluokitukset varmaan ovat verkonrakentajia varten. En ole minäkään voimapuolen sähkömiehiä ja 70-luvulla opiskelleena termit (suunnilleen) ovat sieltä peräisin.
Ilmoita asiaton viesti
Valtion oman ilmoituksen mukaan rataverkosta on sähköistetty 45 prosenttia.
https://ukraineinvest.gov.ua/industries/infrastructure/railways/
Ainakin äskettäin rautateillä on ollut runsaasti ylijäämädieseleitä, jotka lienevät kunnostettavissa ellei niitä meikäläisen VR:n tapaan ole tuhottu.
https://en.cfts.org.ua/articles/in_search_of_our_own_locomotive_can_electric_locomotives_be_manufactured_in_ukraine_today_
X
Ilmoita asiaton viesti
Aurinkomyrskyistä vielä sen verran, että niissä on kyse varattujen hiukkasten purkauksesta, jotka aiheuttavat pallollemme muutaman kymmenen mHz:n taajuisia, voimakkaita magneettikenttiä. Ne voivat indusoida hyvin pitkiin suurjännitelinjoihin jännitteitä/virtoja, kun linjojen johtimet ovat etäällä toisistaan.
Muuntajat on suunniteltu meillä 50 Hz:n taajuuksille, joten noin pienitaajuiset virrat kyllästävät muuntajien rautasydämet. Ne kuumenevat ja menettävät magneettiset ominaisuutensa, mikä lisää kuumenemista ja muuntajaöljyt syttyvät palamaan ja muuntaja on sillä selvä.
Ilmoita asiaton viesti