Kuinka sinä ratkaisisit koronaongelman?

Julkaisin pari päivää sitten blogikirjoituksen: ”Maskit ja sulut: sota koronaa vai kansaa vastaan?”.

Blogin lopussa toivoin, että lukijat etsisivät ratkaisuja korona-ongelmaan referoimalla tieteelliseen näyttöön (ei siis ylen tai iltalehden uutisotsikoihin) ja pohtimalla kansanterveyden näkökulmasta sitä, mikä olisi kustannustehokkain ja kansanterveydellisesti parhain vaihtoehto koronaexitille. Jos yleä tai iltasanomia referoi, niin kannattaa tarkistaa, että mihin heidän uutisensa perustuu: onko se puhdas uutinen, tai yhden tai parin asiantuntijan mielipide, vai viitataanko artikkelissa oikeasti tieteellisesti valideihin tutkimuksiin tai tieteelliseen keskusteluun tutkimuksista? Tällöin saamme erotettua mahdolliset journalistin tai asiantuntijan mielipiteet asiayhteydestä.

Tällä hetkellä vallitseva ”myöten tai vastaan” -poliittinen ilmapiiri ei rakenna meidän yhteiskuntaa suuntaan tai toiseen, vaan päinvastoin ”hajota ja hallitse” on läsnä. Koronakriisiä on referoitu jopa pahimmaksi kriisiksi sitten toisen maailmansodan, joten talvisodan henki olisi tarpeen. Se ei tarkoita kinaamista, vaan yhteistyötä ja johtamista. Koronakriisistä selviäminen vaatii etenkin meitä kansalaisia avaamaan työkalupakkimme, ja yhdessä puntaroimaan ratkaisuja tämän maan ja sen ihmisten hyväksi. On turha odotella poliittisia ratkaisuja, jos kansallakaan ei ole minkäännäköistä mielipidettä siitä, mikä voisi toimia. Siksipä teillä lukijoilla on tässä avain kädessä!

Sen sijaan, että nautimme ongelmien esiin kaivamisesta ja syyttävästä sormesta, olisi enemmän kuin yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta oleellista, että jokainen toisi omat ratkaisunsa tähän yhteiskuntaongelmaan nimeltä korona. Ongelmia ei ratkaista luomalla lisää ongelmia. Jos jokin ratkaisu ei ole osoittautunut toimivaksi ja siihen on perusteet, niin silloinhan pyrimme etsimään uusia ratkaisuja tai mahdollisia hybridiratkaisuja, joille on perusteet toimia. Oleellista ratkaisujen ehdotuksessa on referoida jo toimivaksi osoitettuja ratkaisuja tai hypoteeseja, ja perustella niiden käyttöönottoa näyttöön sitoen. Toisin sanoen, mitä tahansa ehdotatte, perustelkaa se! Muutenhan ”toimivuus” on vain mielipide tai mielikuva. Tutkikaa ja parannelkaa toistenne ehdotuksia!

Ehkäpä meidän poliitikkomme löytävät ne hyvät ratkaisut juuri teidän mietteistänne. Ei ole väliä, mikä teidän tausta on, vaan sillä, että pyritte perustelemaan ehdotuksenne lähdeviitteisiin nojaten. Jos teillä ei ole lähteitä, niin sitten perustatte sen omaan intuitioonne, mutta perustatte sen aina johonkin, jolloin ei jää epäselvyyksiä siitä, onko kommentti piiloteltu mielipide vai lähteisiin perustuva tulkinta. Näkökulma tieteellisen artikkelin tuloksista ja metodeista on rakentavaa, mutta mielipide ilman mitään reaalimaailmaan sidottua lähdettä on pahimmillaan harhaanjohtamista.

Jos teillä on selvää näyttöä jostain, ja oikeasti ymmärrätte, että näyttöä on, niin jakakaa se muidenkin tietoisuuteen! Yhdessä olemme vahvempia kuin yksin. Pyrkikää siis rakentavaan keskusteluun, mutta olkaa myös avoimia. Jos lähteitä ei löydy, niin sitten niitä ei löydy, mutta yhtä lailla teidän perustelunne ovat tällöin huterammalla pohjalla. Voitte myös kysyä muilta ja pyrkiä yhdessä löytämään lähteitä. Olkaa siis rakentavia, älkää tunteisiin vetoavia.

Kyseenalaistakaa myös näkemyksiänne, jos teillä on siihen perusteet! Jos esimerkiksi uskotte (tai ette usko) hallituksen tai THL:n koronatoimenpiteisiin, niin pyrkikää perustelemaan tukenne tai haasteenne tieteelliseen näyttöön, henkilökohtaisiin kokemuksiin tai muualta maailmasta saatuun näyttöön perustuen. Olkaa kuitenkin selkeitä sen suhteen, mihin viittaatte. Tieteelliseksi perustaksi ei riitä, että ”hallitus” tai ”THL” sanoo. Tieteellinen perusta vaatii THL:n tai hallituksen tieteellisen työn kriittistä analysointia. Toisin sanoen, ovatko johtopäätökset realistisia saadun näytön vahvuuteen. Näytön vahvuus taas määräytyy käytettyjen metodien laadusta ja tulosten painoarvosta.

Kirjoittakaa ratkaisuehdotuksenne, syventykää toistenne ehdotuksiin, tutkikaa niitä eri näkökulmista, haastakaa tai tukekaa perustellen ja pyrkikää sellaiseen ratkaisuun, jossa mahdollisimman monen terveys ja talous hyötyy. Vaikka terveyttä ei voi mitata rahassa, on hyvä tiedostaa koronan talousvaikutukset ja sen kautta tulevat epäsuorat terveysvaikutukset väestöön sekä vaikutukset yleiseen elämänlaatuun.Toisaalta, jos joku ei usko tämän hetkiseen talousjärjestelmään, niin kaikin mokomin ehdottakaa jotain täysin uutta järjestelmää!

Mielestäni on huomattavasti terveempää keskustella ratkaisuista ja perustella kritiikkiä aina tutkimuksiin tai vahvoihin henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuen. Tärkein on olla avoin itselleen ja muille! Ei ole yhtä oikeaa tapaa ratkaista ongelmia, mutta on yksi oikea tapa pyrkiä oikeisiin ratkaisuihin, ja se on kriittinen, avoin ja kaikkia kunnioittava keskustelu.

Katsotaan, mitä kaikkea Uuden Suomen lukijat saavat aikaan! Muodostakaa tutkimusketju, jossa aina täydennätte toistenne ratkaisuja! Voitte aloittaa vaatimattomasti ja kasvattaa ratkaisuketjua aina väite ja viite kerrallaan. Ehkä te onnistutte kääntämään tämän maan poliitikkojen ajatukset. Yhdessä kaikki on mahdollista, jos ratkaisuja haluaa löytää!

+5
Kris Elomaa
Sitoutumaton

Kliinisen tutkimuksen ja ravitsemustieteen maisteri. Imperial College London opetti, että tutkimusmaailma vaatii kriittisyyttä, ja sitä kaivataan yhä enemmän näin korona-aikaan. Maalaisjärki, luovat ratkaisut sekä rakkaus ja arvostus toisia kohtaan ovat vastalääkkeitä pelolle, jästipäisyydelle ja eripuraisuudelle.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu