Paskalautan Kuninkaalliset ovat tulevaisuudessa maailman rikkaimpia.

Heikki Hiilamo kirjoitti mielenkiintoisen artikkelin 10.8. Kauppalehteen. ”Juuri nyt ilmastonmuutos sattuu eniten siellä, missä ihmiset ovat jo ennestään tiukoilla. Nämä ihmiset ovat muutoksen ensimmäisiä uhreja”.

Hän on äärimmäisen oikeassa, köyhyydestä ja kuivuudesta kärsivistä. Pyhän kolminaisuuden tämä entinen kirkkohallituksen johtaja kuitenkin unohtaa. Maa, ilma ja vesi ovat kaikki vuorovaikutuksissa keskenään. Maailman älykkäimpänä elävänä olentona, ei siis edes eläimenä, itseään pitävä ihminen on toiminut ekosysteemissä kuin pahin mahdollinen syöpäläinen. Se tuhoaa omaa elinympäristöään ja heikentää samalla mahdollisuuttaan olla ylipäätään olemassa. Sinänsä kuten kaikki tuntemamme tuholaiset, on selvää että tilanne tulee jossakin vaiheessa olemaan kestämätön ja tällöin tuhoa aiheuttava eliölaji katoaa luonnosta kokonaan, tai ainakin sen populaatio tulee pienenemään merkittävästi.

Ihminen on syöpäläisenä löytänyt planeetalta, jota se pitää omana omaisuutenaan, raaka-aineita, joita se käyttää hyväkseen monin eri tavoin. Se ei välitä siitä, miten sen aiheuttamat jätökset pilaannuttavat ympäristöä. Sillä ei ole merkitystä, miten nämä jätökset tulevat tuhoamaan omaa ympäristöään, tai miten muut sen mielestä tyhmemmät eläimet sen jätöksistä kärsivät.

Maa, Ilma ja Vesi.

Heikki kirjoitti kuivuudesta ja siitä, miten ei ole vettä. Mennään katsomaan vettä. Tämä viisas eläin on toiminnallaan saattanut aikaiseksi viisi valtavaa jätepyörrettä valtameriin. Kokoluokka tarkoittaa esimerkiksi Tyynellä Valtamerellä Ranskan, Kanadan tai kenties jopa Yhdysvaltojen kokoista Paskalauttaa. Lautta koostuu pääosin muovista, eli aineesta jota viisas eläin on porannut maasta ja merestä. Ei siis riitä että kyseinen eläin on tuhonnut luontoa päästöillä, joita on tapahtunut raakaöljyn repimisestä planeetan onkaloista sitä hankkiessaan jalosteeksi, vaan se on vielä levittänyt jalosteet takaisin paikkaan, jonne jaloste ei kuulu. Paikka on Tyynen meren jätepyörre ja sen neljä kollegaa muissa valtamerissä.

Öljy loppuu joskus, mutta sen jätteet voi uudelleen käyttää ja hidastamme näin omaa tuhoamme.

Olemme pitkään kuulleet ja lukeneet viestiä, jossa kerrotaan öljyvarantojen ehtymisestä. Tätä informaatiota sääntelee tietysti öljy-yhtiöt. Tiedämme tasan tarkkaan, minne olemme valtavat määrät öljystä tehtyjä jatkojalosteita kulkeuttaneet. Nostamme kädet pystyyn ja itkemme, miten viisas ihminen, jumalan lapsi kärsii. Kristinuskon suurin sanansaattaja, Vatikaani ja sen johtajat sattumoisin ovat ne Herrat, jotka ovat Shellin ja Exxonin suurimpia päättäjiä. On selvää, että olemme kuluttajina kaikki vastuussa jätöksistämme. Toisaalta on myös hyvin kaksinaismoralistista, että instituutiot, jotka omalla toiminnallaan ansaitsevat vuosittain satoja miljardeja, eivät ole aktiivisesti mukana talkoissa. Talkoissa kaiken tämän törkykasan keräämisessä, jonka olemme viisaina ihmisinä saaneet ahneudellamme aikaan.

Helsingin Yliopiston Teologian kunniatohtori, Time -lehden vuoden henkilö ja ties mitä huomionosoituksia ansainnut ja mm. YK:ssa puhunut Creta Thunberg huusi purjehtiessaan: ”Kuinka te kehtaatte” Kysyn vähän samaa näiltä kaikilta häntä palkinneilta. Sillä mieleen tulee vähän vastaava populistinen kysymys, kuin mitä Till Eulenspiegel, La légende de Tiel Uylenspiegel et de Lamme Goodzak (1867), Belgian kansallisromaani käsittelee, eli anekauppaa. YK ja muut instituutiot kertovat kansalaisille jälleen maailmanlopusta, ilmaston lämpenemisestä ja pyytävät rahaa, samalla kun ovat itse vastuussa ja tekemättä mitään tilanteelle.

Ilmastokeskustelun yhteydessä tulisi herättää kysymys, miten nämä valtavat jätemassat vaikuttavat lämpötilan muutoksiin.

Lainaan tässä Wikipedian aineistoa, joka on hyvin konkreettisesti kirjoitettua.

Maailmassa tuotetaan vuodessa yli 90 miljardia kiloa muovia, josta 10 prosenttia päätyy meriin. Lopulta 70 prosenttia tästä uppoaa ja tuhoaa merenpohjan elämää, ja loput kelluvat kerääntyen mereen jättimäisiksi lautoiksi. Pieni osa muovista tosin ajautuu myös rannikoille.

80–90 prosenttia tälle Tyynenmeren alueelle kerääntyvästä jätteestä on muovia, jota on yhteensä noin 3,5 miljoonaa tonnia. Aurinko pystyy hajottamaan muovikappaleet pieniksi molekyyleiksi. Muovi voi tukkia niitä syövien eläinten ruoansulatuskanavat. Jätepyörteessä oleva muovi on jauhautunut hyvin pieniksi hitusiksi. Muovia arvioidaan olevan alueella kuusi kertaa enemmän kuin eläinplanktonia. Linnut luulevat muovia planktoniksi ja syövät sitä. Myös eläinplankton syö pieniä muovipalasia.

Vuosittain muoviin arvioidaan kuolevan miljoona merilintua, ja saman kohtalon kokee noin 100 000 merikilpikonnaa sekä merinisäkästä, kuten hyljettä, merileijonaa, valasta tai delfiiniä. Kilometrien pituiset muovilautat uhkaavat Havaijin liemikilpikonnia sekä albatrosseja, joiden vatsoista on löytynyt suuria määriä muovia.

Yhdysvaltalaiset merentutkijat Marcus Eriksen ja Joel Paschal purjehtivat vuonna 2008 Los Angelesista Havaijille muovipullojen kannattamalla Junk-veneellä. Tempauksen tarkoitus oli tuoda julkisuutta meriin päätyneelle muoviroskalle. Purjehduksen aikana miehet kuvasivat aineistoa dokumenttielokuvaa varten. Olemme nähneet hyvin konkreettisesti kaiken tämän, mutta siirrämme mielellämme vastuun jollekin toiselle ja samalla päivittelemme liian lämmintä säätä, Coca-Cola pullon äärellä.

Eriksenin mukaan Tyynenmeren haravointi olisi yhtä toivotonta kuin Saharan autiomaan siivilöinti ja tuhoaisi meriluontoa enemmän kuin muovijäte. Hänen mukaansa ratkaisu on puuttua jätteen syntyyn ja kierrätykseen sekä kehittää biohajoavia materiaaleja muovin korvikkeeksi.

Vuonna 2022 hollantilainen The Ociean Cleanup -ympäristöjärjestö nosti kuusipäiväisessä operaatiossa pyörteestä yhteensä yli 145 000 kiloa muovijätettä. Se nosti siis noin 0,4 prosenttia kaikesta pyörteessä kelluvasta jätteestä. Vuonna 2013 perustettu ympäristöjärjestö on kerännyt toimintansa rahoittamiseksi miljoonia dollareita sekä yksityishenkilöiltä että Coca-Colan kaltaisilta suuryrityksiltä.

Järjestö käyttää puhdistustyössä kahta alusta, joiden väliin on viritetty yli 500 metrin levyinen verkko. Verkko kulkee vedenpintaa pitkin, ja se on pohjasta avoin, jotta merenelävät eivät jäisi siihen kiinni. Menetelmän kerrottiin vuonna 2019 kykenevän keräämään puolet jätepyörteeseen kertyneestä aineksesta vain viidessä vuodessa. Kustannusten kerrottiin olevan murto-osan muiden menetelmien aiheuttamista kuluista. Tämä kaikki on kuitenkin aivan liian hidasta, kun huomioidaan että suurimmassa pyörteessä arvoidaan olevan yhteensä 3,5 miljoonaa tonnia muovijätettä, ja sen pinta-alaksi on arvioitu 1,6 miljoonaa neliökilometriä ja jätteen määrä kasvaa alati. Lauttojen massa on jo ylittänyt tutkimusten mukaan maailman merten planktonien massan kuusinkertaiseti.

Fysiikan perusteet peruskoulun opinnoissa ovat unohtuneet maailman päättäjiltä. Paskalautta lämmittää maapallomme ilmastoa.

Väliaine ja sen vaikutus liikerataan. Aluksi meillä on väliaineena puhdas vesi. Väliaineen vastus syntyy kappaleen vuorovaikutuksesta väliaineen kanssa. Ilmanvastus ja veden vastus ovat esimerkkejä väliaineen vastuksesta. Ilmanvastus syntyy kappaleen vuorovaikuttaessa ilman kanssa ja veden vastus kappaleen vuorovaikuttaessa veden kanssa.  Mikäli veden joukkoon lisätään muuta ainesta, sen vastus muuttuu. On selvää että Ranskan, Grönlannin tai Yhdysvaltojen kokoiset jätelautat väkisinkin muuttavat valtamerten veden vastusta merkittävästi. Tämä taas aiheuttaa merivirtojen liikeratoihin muutoksia ja näin muutokset ilmastoon, jossa elämme. Uiminen jätesäkin,villapaidan, kumisaappaiden kanssa tai nakuna, vaatii aivan erilaiset voimavarat. Sama pätee merivirtoihin kun niihin välianeen vastineeksi laitetaan muovijätettä puhtaan veden sijaan.

Maapallon lämpötilaerot ovat ilmakehän ja sen tuulten lisäksi myös merivirtojen ansiota. Päiväntasaajan seudulle keskittynyt auringonpaiste lämmittää paikalliset vesimassat, jotka siirtyvät merivirtojen välityksellä kohti kylmiä napa-alueita. Lämpösäteilyn ylijäämäalueilta lämpöenergia siis siirtyy merivirtojen välityksellä säteilyn alijäämäalueille meriveteen absorboituneena. Vesi varastoi lämpöä paljon ilmaa pidempään, joten määränpäässä tuulet saavat merivirrasta lämpöä tai vastaavasti viileyttä riippuen siitä, onko kyseessä lämmin vai kylmä merivirta. Merivirrat aiheuttavat mantereisiin ja saariin törmätessään kyseisille alueille sateita tai kuivuutta.

Vatikaani tai YK:n jäsenvaltiot eivät tee Paskalauttojen hävittämisen eteen käytännössä mitään. Greenpeace pörisyttää rumpujaan, muttei saa meteliä enemmälti aikaiseksi. Greta Thurnber saa palkinnon. Maailman rikkaimmille valtioille ja kirkolle planeetan hyväksikäyttäminen, johtuu kuluttajakäyttäytymisestä, johon päättäjät eivät ole omasta mielestään syyllisiä. Suomalainen Jorma Ollila ei ole nostanut Shellin johtoryhmässä esiin ajatusta, ainakaan julkisuudessa, öljy-yhtiöiden vastuusta loppujalosteiden haitallisuudesta ja niiden aiheuttamista vahingoista. Vastaavaan tilanteeseen ei haluta, kuin mihin tupakkayhtiöt ovat joutuneet. On sinänsä outoa, että nähdään valtava paskalautta, joka on täynnä puhdasta energiaa jalostettavaksi hyötykäyttöön monin eri tavoin.  Näin ollen sillä pystytään tuottamaan energiaa valtavat määrät. Paskalautan kuninkaallinen perhe voisi helposti johtaa maailman merkittävintä, vihreää energiataloutta ja olla näin rikkain hallitsija, minkä historia tuntee. Toivottavasti voimme elinaikanamme kätellä tätä monimiljardööriä.